Vanhan ja toisinaan paikkansa pitävän näkemyksen mukaan uudet toimintamallit yhteiskunnassa ottaa ensimmäiseksi käyttöön yläluokka. Myöhemmin uudet mallit leviävät näiltä aikaisilta omaksujilta myös muille.
Pääministeri Stubbin kaudella on erityisen selvää, että suomalaisen yläluokan uusia toimintamalleja on helpointa tutkia suuntaamalla katse Espooseen. Se mikä tänään tapahtuu Espoossa, mitä todennäköisimmin tapahtuu myöhemmin muuallakin.
Toimittaja Pauli Seppälä on tutkinut Espoon rakennusvalvonnan tilastoja vuodelta 2013 kattavalla otoksella. Sen mukaan vuonna 2013 luvan saaneista uusista pientalorakentajista 76 % oli valinnut maalämmön ja 3 % puun. Suoran sähkön osuus oli rojahtanut 7 %:iin ja öljyn valitsi vain yksi (!) espoolainen. Kaukolämmön osuus oli 7 %. Lähienergia hakkasi siis muut vaihtoehdot mennen tullen!
Seppälä esittää artikkelissaan myös Tilastokeskuksen valtakunnallisia tilastoja vuosilta 2000 – 2012. Tilaston mukaan vuona 2012 suora sähkö johti maalämpöä vielä niukasti, mutta Seppälä arvioi, että maalämpö ohitti suoran sähkön myös valtakunnallisesti vuonna 2013. Koko maa seuraa siis Espoota vain pienellä viipeellä. Kyllä kansakin siis jo tietää mitkä ratkaisut ovat järkeviä.
Seppälän haastattelemat rakennusvalvontaviranomaiset pitävät vuonna 2013 tapahtuneen lähienergian hyppäyksellisen nopean nousun tärkeänä selittäjänä uusimuotoista E-lukupohjaista energiatehokkuustarkastelua. Se on ohjannut pois suorasta sähköstä selvästi vähemmän sähköä kuluttavaan maalämpöön niin kuin oli tarkoituskin. Näin saamme tulevaisuudessa säästettyä sähköä yhä enemmän tuontiöljyn poistuessa markkinoilta lähes kokonaan. Maalämpöön voidaan yhdistää vielä aurinkolämpöä ja –sähköä ja pellettitakkoja erilaisilla hybridiratkaisuilla.
Nyt kun on vauhtiin päästy, niin syksyllä 2014 on sitten aika ottaa reippaita lisäaskeleita. Kesäkuun minihallitusneuvotteluissa Stubbin hallituksen ohjelmaan kirjattiin seuraava lähienergiaratkaisujen edistämistä tukeva lause: ”Hallitus laatii laajan selvityksen parlamentaarisen työn pohjalta energiasektorin politiikkavaihtoehtojen kehittämisestä. Painopiste on uusiutuvassa energiassa ja hajautetun energiantuotannon edistämisessä. Selvitystyön tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä ja vahvistaa energiaomavaraisuutta ilmastotavoitteet huomioiden.”.
Lähienergian suosimisessa hallituksen kanssa kilpailee pääoppositiopuolue Keskusta, joka kirjasi toukokuussa hyväksyttyyn energiapoliittiseen kannanottoon seuraavan kohdan: ”Lähienergian tuotannossa tavanomaisimmat raaka-aineet ovat erilaiset puujakeet, peltobiomassa, aurinko, tuuli, lanta, liete ja elintarvikejätteet. Teknologian kehityksen myötä pienimuotoiselle lähienergiallekin tulee mahdollisuudet oman kulutuksen ohessa myös jakeluverkkoihin tuottamiseen. Asiaan liittyvät tekniset ja tasehallinnolliset esteet on poistettava.” (Kohti puhdasta kotimaista energiaa, Suomen Keskusta 21.5.2014)
Ei kun siis toimeksi! Asiasta innostunut valtiovarainministeri voisi vaikka aloittaa tarkistamalla tullin tekemiä verotustulkintoja (ks. tapahtumat.tekes.fi/uploads/67f7f445/Asko_Rasinkoski-8342.pdf).
Toimeliasta syksyä odottaen,
Raimo Lovio
Lähienergialiiton puheenjohtaja
