Lähienergialiitto ja Suomen ympäristökeskus SYKE järjestivät vauhdikkaan keskustelutilaisuuden SuomiAreenalla Porissa. Suomessa asunnoista 45 % on kerrostaloja. Niissä asuu valtaosa suomalaisista. He päättävät asuntonsa energiamuodoista – vai päättävätkö? Keskustelua veti Jorma Uotinen ja keskustelemassa olivat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Hanna Sarkkinen, Vihreiden kansanedustaja Johanna Karimäki, Suomen ympäristökeskuksesta professori Jyri Seppälä, Lähienergialiiton puheenjohtaja, professori Raimo Lovio ja Isännöitsijä 2016 -tittelin saanut Jari Nieminen.
Keskustelussa käsiteltiin yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Onko kerrostalon asukkailla mahdollisuus vaikuttaa ja uskovatko asukkaat siihen. Jorma Uotinen kertoi uskon merkityksestä ja lainasi Chaplinia ”Usko on jokaisen saavutuksen alku”.
Energialoikka tarvitaan ja se nähdään iloisena asiana ja mahdollisuutena
Jorma Uotinen määritti tapahtuman nimessä olevan termin ”energialoikka” näin ”Loikka vaatii, että on hyvä alusta, jolta loikka lähtee. Loikka pitää olla ilmava ja kaareva. Lopuksi onnellinen laskeutuminen – happy landing. Ja jättää merkittävän jäljen.”
Keskustelijoiden mielestä energialoikka tarvitaan. Loikan tärkein ominaisuus on siirtyä puhtaaseen energiaan, pois fossiilisen energia käytöstä. Suomella on hyvät mahdollisuus hyödyntää energialoikka uusina työpaikkoina ja kasvana vientinä. Keskustelussa tuli esiin, että asenteella on merkitystä. Niinpä energialoikka on nähtävä iloisena asiana ja mahdollisuutena. Suomen lähtökohdat ovat hyvät: meillä on pakkasta ja meillä on Nokia. Osaaminen energiatehokkuudessa, mobiiliosaaminen ja automaatio ovat niitä elementtejä, joilla menestytään.
Lämmityksellä on suurin rooli asumisen päästöjen vähentämisessä
Jorma nosti keskusteluun omia mielipiteitään ohjeista, joilla ihmisiä kannustetaan – hyvin epäuskottavasti – säästämään energiaa ”Minun kännykkä muistuttaa: Irroittaa se laturi töpselistä, niin säästät energiaa. MIKSI! Kun muita sähkölaitteita ei ollut päällä, niin katsoin sähkömittarista ettei se kuluta sähköä ollenkaan! Miksi tällaisia laitetaan? Onko ne silmänlumeeksi, että ihmisille tulee hyvä mieli. Musta se on ihan järjestönä”
Jorma kääntyi muiden professorien puoleen. Raimo Lovio vastasi, ”Totta, laturin valmiustilassa kuluttama sähkö ei ole merkittävää. Valtaosassa kerrostaloja puhalletaan ulos +20 asteista ilmaa, jonka lämpö menee harakoille. Kannattaa kysyä: onko meillä on poistoilman lämmön talteenotto. Lyhyesti: Onko meillä jo PILP?”. Jyri Seppälä jatkoi lämmityksen roolista, ”Lämmityksen osuus on 65% asunnon energiankulutuksesta. On hyvä ymmärtää oman energiankulutuksen sisältö ja sitä kautta pystyy valitsemaan itselle sopivimman ja tehokkaimman vaikuttamiskeinon. Siihen on apuna palveluita, esimerkiksi ilmastodieetti.fi, jolla löytyy ne asiat joilla voi vaikuttaa. Näin löytyy taloudellisia perusteita investoinneille, joiden avulla yhteinen päätös asunto-osakeyhtiöissä on helpompaa.”
Energialoikkaan tarvitaan tutkijat, asiantuntijat, päättäjät ja asukkaat
Energialoikkaan todettiin tarvittavan kaikki osapuolet. Tutkijat ja asiantuntijat tuottamaan tietoa päätösten ja valintojen tekoon. Päättäjät tekemään kaukaa viisaita päätöksiä, joissa otetaan huomioon ilmasto ja koko kansantalous. Asukkaat hyödyntämään tietoa ja ehdottamaan ratkaisuja. Kuntien roolina on tehdä energialoikka helpoksi ja tarjota apua esim. rakennusvalvonnan toimesta, kuten esim. Oulussa ja Espoossa jo tehdäänkin. Valtion roolina on varmistaa lainsäädännön ajantasaisuus sekä taloudellinen ohjaus mm. verotuksen avulla, jolloin fiksut valinnat tulevat myös taloudellisesti mahdollisimman kannattaviksi.
Kuntiin ja kuntapäättäjiin liittyen nousi konkreettisia toimenpide-ehtuksia. Kai Mykkänen ehdotti, ”Kuntien isot vuokrataloyhtiöt voisivat toimia edelläkävijöinä kulutuksen huippujen tasaamisessa. Silloin päästäisiin tuhansien asuntojen kokoluokkaan lämmityksen kysyntäjoustossa”. Näitä palveluita on jo olemassa ja niitä tarjoavat muun muassa Leanheat, Fourdeg ja Optiwatti. Jyri Seppälä painotti, että kuntien toiminnan oma esimerkki on tarpeen, jotta myös kuntalaiset saadaan mukaan energialoikkaan. Hanna Sarkkinen muistutti kuntien omistamien energiayhtiöiden roolista ja siitä, että kuntapäättäjät valitsevat näiden energiayhtiöiden hallitukset tai toimivat itse näiden hallituksissa.
Onneksi Suomessa on laaja konsensus ilmastonmuutoksen tärkeydestä
Keskustelussa kävi selväksi, että Suomessa on erittäin suuri yksimielisyys, että ilmastonmuutos on totta ja on tärkeää hidastaa sitä. Eroja löytyy sen sijaan siinä, kuinka nopeasti päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin pitää ryhtyä. Kuulijoille tuli myös selväksi, että lämmityksen merkitys päästöjen vähentäjänä on suurin ja liikenteen merkitys on toiseksi tärkien.
Keskustelun päätteeksi Jorma Uotinen totesi ja kysyi yleisöltä ”Mä olen saanut valtavan määrän uutta tietoa ja informaatiota. Tuntuuko teistä, että pystytte vaikuttamaan oman asumisen energiaratkaisuihin?”. Tulos ilahdutti Jormaa, ”Mahtava määrä vihreää! Eikä tällä kertaa yhtään punaista”.
Oman energialoikan askelmerkit voit asettaa katselemalla vauhdikkaan keskustelun videointi.
Energialoikkaan kerrostalo kerrallaan 12.7.2017 SuomiAreena, Kaupungintalon piha
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
