Arvoisat ministerit,
Suomen Lähienergialiitto pitää erittäin tervetulleena ohjelmakirjausta: “Hallitus laatii laajan selvityksen parlamentaarisen työn pohjalta energiasektorin politiikkavaihtoehtojen kehittämisestä. Painopiste on uusiutuvassa energiassa ja hajautetun energiantuotannon edistämisessä. Selvitystyön tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä ja vahvistaa energiaomavaraisuutta ilmastotavoitteet huomioiden.” Selvitys on tärkeä, jotta energiapolitiikka tukisi jatkossa paremmin Suomen kokonaisetua, puhtaan energian käyttöä ja alan liiketoimintaa.
Tutkimusten mukaan 85 % suomalaisista on kiinnostuneita lähienergiasta[i] ja 90 % suomalaisista haluaa lisätä aurinkoenergiaa[ii]. Nyt kuitenkin lukuisat esteet jarruttavat kuluttajien kiinnostuksen konkretisoitumista uusiutuvan energian investoinneiksi ja vientiyritysten kaipaamiksi referensseiksi. Näin ollen toivomme, että vielä tällä hallituskaudella toteutettaisiin seuraavat konkreettiset toimenpiteet aurinkoenergian ja muun uusiutuvan energian pientuotannon edistämiseksi:
1. Sähkön pientuotannon vapautus sähköverosta ja ilmoitusbyrokratiasta
Tänä vuonna Tulli lanseerasi kauppakeskusten, toimistotalojen ja muiden isompien kiinteistöjen omille sähköntuotantojärjestelmille (50-2000 kVA) energiaverotusohjeen[iii], jonka mukaan sähköveroa pitää maksaa koko omasta sähköntuotannosta, jos sitä voi edes hetkellisesti tuottaa vähänkään yli oman tarpeen yleiseen sähköverkkoon. Tulkinta on johtanut miljoonien eurojen edestä aurinkosähköinvestointien jäätymiseen tai peruuntumiseen[iv]. Myös investoinnit pieniin bioenergialla toimiviin sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin (CHP) ovat hyytyneet.
Hallitus onkin jo ottanut askeleita tämän epäkohdan korjaamiseksi, mistä kiitämme lämpimästi! Lähienergialiiton mielestä hajautettua uusiutuvaa energiaa edistäisi parhaiten verotusmallin korjaus, jossa verottoman tuotannon tehoraja nostettaisiin 50:sta 100 kVA:iin ja tehorajan rinnalle tai sen tilalle tulisi sähkön vuosituotantoon perustuva raja 800 MWh. Veroilmoitusmenettelystä olisi hyvä luopua kokonaan. Jos tämä on mahdotonta, olisi menettelyä hyvä keventää siten, että yksi veroilmoitus vuodessa riittäisi kahdentoista sijaan.
2. Tunnin sisäinen laskennallinen nettomittarointi käyttöön
Tunnin sisäinen sähkön kulutuksen ja tuotannon netotus tulee ottaa käyttöön. Tällä toimenpiteellä varmistetaan uusiutuvaa sähköä tuottavien kuluttajien tasa-arvoinen asema sähkömarkkinoilla. Nyt verkkoyhtiöiden keskenään erilaiset ”älykkäät” sähkömittarit mittaavat kiinteistön omaa sähköntuotantoa eri tavoin. Tämän epäkohdan myötä esimerkiksi kuluttajien tismalleen samanlaisesta aurinkosähköjärjestelmistä saama taloudellinen hyöty vaihtelee verkkoyhtiöittäin. Kuluttajien tasapuolinen kohtelu, järjestelmien kannattavuuden koheneminen ja sähkökaupan läpinäkyvyyden parantuminen voidaan taata ottamalla käyttöön tunnin sisäinen laskennallinen nettomittaus.[v]
3. Kuntien lupakäytäntöjen keventäminen, yhtenäistäminen ja nopeuttaminen
Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa katon suuntaiset aurinkopaneelit ja -keräimet on vapautettu asemakaava-alueella lupien hakemisesta. Vantaalta saa maalämpöjärjestelmiin toimenpideluvan asiallisesti ja nopeasti. Valitettavasti tilanne ei ole näin hyvä kaikissa kunnissa uusiutuvan energian pientuotannon lupien osalta.
Esimerkiksi Lahdessa, Lappeenrannassa ja Hyvinkäällä aurinkoenergiajärjestelmille vaaditaan toimenpidelupa, joka nostaa investointien kustannuksia kohtuuttomasti. Maalämpöjärjestelmien energiakaivojen osalta tilanne on myös ongelmallinen. Esimerkiksi Lohjalla, Sipoossa, Porvoossa ja Raaseporissa luvan käsittely on hidasta ja vaikeaa. Joissakin kunnissa luvan saaminen on lähes mahdotonta.
Uusiutuvan energian pientuotannon lupakäytäntöjä olisi tärkeää keventää, nopeuttaa ja yhtenäistää säädösohjauksella. Käytäntö on osoittanut, etteivät oppaat ja suositukset ole riittäviä ohjauskeinoja kuntien rakennusvalvonnan käytäntöjen yhtenäistämiseksi.
Aurinkoenergian ja ilmalämpöpumppujen lupakäytännöt voisi keventää esimerkiksi lisäämällä Maankäyttö- ja rakennusasetukseen kirjauksen: ”Katteen suuntaisesti asennetut aurinkokeräimet tai julkisivuun maisemoidut ilmalämpöpumput on vapautettu toimenpideluvan hakemisesta. Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, on rakentamisessa noudatettava voimassa olevan asemakaavan määräyksiä ja rakentamiseen liittyviä säännöksiä. Suojelluissa rakennuksissa tulee ottaa huomioon rakennussuojelusta aiheutuvat vaatimukset.”[vi]
Maalämpöjärjestelmien, pienten biovoimaloiden, puulämmityksen ja pientuulivoimaloiden vaihtelevat lupakäytännöt tulisi yhtenäistää. Työnjohtopätevyysvaatimukset, palomääräykset ja kaupunkikuvatarkastelun lupakäytännöt vaihtelevat kirjavasti nyt kunnasta toiseen. Maalämpöjärjestelmien osalta linjaukset voi esimerkiksi määrittää YM:n Energiakaivo-oppaan[vii] avulla.
4. Rakennusten energialukuun uusiutuvan energian pientuotanto mukaan
Tällä hetkellä rakennuksessa tuotettu uusiutuva energia huomioidaan E-luvussa[viii] ainoastaan siltä osin, kun energiaa pystytään rakennuksessa itsessään käyttämään. Lisäksi E-luvun laskennassa on epäkohtia rakennuksessa tuotetun uusiutuvan energian, kuten aurinkoenergian laskenta-arvoissa[ix]. Näistä syistä rakennuksiin integroitu uusiutuva energia huomioidaan rakennusten energiatodistuksessa nyt varsin rajallisesti. Olisi tärkeää, että nämä epäkohdat korjattaisiin mahdollisimman pian.
Jotta E-luku edistäisi energiatehokkuuden lisäksi uusiutuvan energian pientuotantoa, ehdotamme että uusiutuvan energian laskennassa otettaisiin käyttöön netto-ostoenergiatarkastelu[x], jossa rakennuksen itse kuluttamasta energiasta vähennetään uusiutuvan energian tuotanto kuukausitasolla. Laskenta voidaan määritellä niin, ettei uusituvalla energialla voi kuitenkaan korvata rakennuksen tärkeitä energiatehokkuustoimenpiteitä kuten eristystä, ilmatiiviyttä ja ilmanvaihdon lämmön talteenottoa. Automaatio ja älykäs ohjaus tulisi myös huomioida energiatodistuksessa huomattavasti paremmin, sillä niiden avulla energiatehokkuutta voidaan saada kohennettua myös tehokkaasti. Automaatio myös parantaa rakennuksen turvallisuutta ja nostaa sen arvoa.
Suomi valmistautuu siirtymään lähes nollaenergiarakennuksiin säädösvalmistelulla . Olisi tärkeää, että uusiutuva energia otettaisiin määritelmiin mukaan tavalla, joka luo kannustimen energiatehokkuuden lisäksi rakennus- tai aluekohtaiselle uusiutuvan energian tuotannolle. Energian älykäs käyttö ja uusiutuva energia vähentävät rakennuskannan päästöjä päästökaupan ulkopuolisella sektorilla.
5. Selvitys hajautetun uusiutuvan energian esteistä ja edistämistoimenpiteistä
Hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä ilmaantuu koko ajan lisää, kun lähienergiaratkaisut yleistyvät. Näin ollen olisi erinomaista, jos osana hallituksen selvitystä toteutettaisiin “Tarastin tuulivoimaselvitystä” vastaava systemaattinen kartoitus lähienergian esteiden tunnistamiseksi ja korjaamiseksi. Siinä tulisi huomioida myös mahdollisuuksien avaaminen yhteisöenergian, kuten energiaosuuskuntien merkittävälle edistämiselle. Lisäksi toivoisimme, että hallituksen selvityksessä tarkasteltaisiin seuraavien toimenpiteiden käyttöönottoa Suomessa:
- Energiarahaston perustaminen uusiutuvan energian ja energiatehokkuusinvestointien vauhdittamiseksi. Alkupääoman puute tai kilpailevat rahoitustarpeet jarruttavat parhaillaan energiainvestointeja kunta-, yritys- ja taloyhtiösektoreilla. Rahastosta tietyt kannattavuuskriteerit täyttävät energiainvestoinnit saisivat lainaa valtion takauksella. Rahasto voi kerätä pääomaa esimerkiksi vihreillä joukkovelkakirjalainoilla (green bonds).
- Kotitalousvähennyksen korottaminen määräajaksi talouden elvytystoimenpiteenä uusiutuvan energian pientuotannon ja älykkään energiankäytön vauhdittamiseksi.
- Kuukauden sisäisen nettolaskutuksen käyttöönotto aurinko- ja muun uusiutuvan sähkön mikrotuotannon edistämiseksi. Mallia voi ottaa Hollannista, jossa EU-lainsäädännön puitteissa kotitalouksien kulutus ja oma sähköntuotanto netotetaan laskennallisesti vuositasolla[xi]. Lähienergialiitto pitää TEM:n nettolaskutusselvitystä[xii] puutteellisena, koska siinä ei selvitetty ratkaisuhakuisesti miten nettolaskutus voitaisiin toteuttaa Suomessa esimerkiksi muiden EU-maiden mallin mukaan [xiii] .
- Myös rakennuskohtaisen puhtaan lämmöntuotannon, kuten aurinkolämmön, hukkalämmön ja biolämmön kaukolämpöverkkoon kytkentää ja netotusmallia olisi tärkeää edistää.
Arvoisat ministerit,
Näillä toimenpiteillä uusiutuvan energian ja energian älykästä käyttöä saataisiin lisättyä merkittävästi niin, että niistä aiheutuisi positiivisia vaikutuksia Suomen vaihtotaseelle, työllisyydelle, ympäristölle ja cleantech-alan kasvulle. Kiitämme etukäteen toimistanne puhtaan kotimaisen energian edistämiseksi.
Kunnioittavin terveisin,
Lähienergialiiton hallituksen puheenjohtaja, professori Raimo Lovio, puh. 040 353 8242, raimo.lovio(at)aalto.fi
Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Jero Ahola, puh. 040 529 8524, jero.ahola(at)lut.fi
Lähienergialiiton tuotantotyöryhmän puheenjohtaja Karoliina Auvinen, puh. 050 462 4727, karoliina(at)lahienergia.org
Lähienergialiiton hallituksen varapuheenjohtaja, Sulpu:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, 050 500 2751, jussi.hirvonen(at)sulpu.fi
Lähienergialiiton sähkön pientuotannon asiantuntija Asko Rasinkoski, puh. 045 871 5858, asko.rasinkoski(at)soleras.fi
Lähienergialiiton energiatehokkuusasiantuntija Maaria Laukkanen, puh. 050 300 8486, posti(at)eksergia.fi
Lähteet
[i] Sitra ja Taloustutkimus Oy. 2014. Resurssitehokkuuden kartoitus. Saatavissa: http://www.sitra.fi/uutiset/tutkimus-puolet-autonomistajista-valmis-vaihtamaan-sahko-tai-biokaasuautoon
[ii] Energiateollisuus ry, 2014. Suomalaisten energia-asenteet 2013. Saatavissa: http://energia.fi/sites/default/files/10071_energiateollisuus_-_energia_asenteet_2013_yritysnimet_siivottu_final.pdf
[iii] Tulli. 9.5.2014. Energiaverotusohje. Saatavissa: http://www.tulli.fi/fi/yrityksille/verotus/valmisteverotettavat/energia/lisatietoa/energiaverotusohje.pdf
[iv] Ihonen Jari, 2014. Tullin energiaverotusohje estää lähienergiainvestointeja
[v] Lähienergialiitto ry, 2014. Ratkaisuehdotus: Sähkön pientuotannon tuntikohtainen netotus voimaan koko maahan kuluttajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi sähkömarkkinoilla. Saatavissa: https://lahienergia.org/julkaisut/ratkaisuehdotus-sahkon-pientuotannon-tuntikohtainen-netotus-voimaan-koko-maahan-kuluttajien-tasapuolisen-kohtelun-takaamiseksi-sahkomarkkinoilla/
[vi] Ahola Jero, 2014. Aurinkoenergian lupakäytännöt vaihtelevat kunnittain. Saatavissa: https://lahienergia.org/vaatiiko-aurinkoenergiajarjestelma-rakennuslupaa-tata-ei-tieda-kaikki-kunnatkaan/
[vii] Juvonen Janne ja Lepinlampi Toivo, 2013. YO 2013 Energiakaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Ympäristöopas 2013, Rakennettu ympäristö, s. 64. URN: ISBN: 978-952-11-4211-6. ISBN: 978-952-11-4211-6 (PDF). Saatavissa: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Ymparistoopas_YO/YO_2013_Energiakaivo(24946)
[viii] Ympäristöministeriö, 2012-2013. Rakennetun ympäristön osasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma, D3 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta sekä D5 Ympäristöministeriön ohjeet rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta. Saatavissa: http://www.ym.fi/rakentamismaaraykset
[ix] Konttinen Petri, Jodat Timo. 2014. 20140515 Huomautukset ja korjausehdotukset D5 Suomen rakentamismääräyskokoelma aurinkolampo
[x] Kurnitski Jarek, 2012. Nollaenergiarakentamisesta kehityksen veturi (ppt-esitys). Saatavissa: http://www.sitra.fi/sites/default/files/u489/jarekkurnitski_2012-6-7.pdf
[xi] S.D.H van de Water. May 2014. The impact of net metering regulations on the Dutch solar PV market. An analysis of past developments and the impact of future alternatives.
[xii] Työ- ja elinkeinoministeriö ja KPMG. 2014. Selvitys sähkön pientuotannon nettolaskutusmenettelystä. Saatavissa: http://www.tem.fi/files/40774/KPMG_Sahkon_pientuotannon_nettolaskutusmenttely_23.6.2014_.pdf
[xiii] Lähienergialiitto, 2014. Lausunto TEM:n nettolaskutusselvitykseen. Saatavissa: https://lahienergia.org/julkaisut/lahienergialiiton-lausunto-temn-nettolaskutusselvitykseen/
