Nykymuotoisen energiatodistuksen tarkoituksena on ohjata uudis- ja korjausrakentamista oikeaan suuntaan, eli rakennusten ja lämmitysjärjestelmien muuttamista tehokkaammiksi sekä lisäämään uusiutuvan energian käyttöä. Pieni E-luku lisää rakennusten arvoa, edesauttaa päästöjen vähentämisessä, hillitsee elinkaarikustannuksia, parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja kannustaa luomaan uusia rakentamisen innovaatioita, eli juuri sitä mitä Suomessa juuri nyt kaivataan. Energiatodistuksen hyötyjä olisi mitä ilmeisemmin syytä perustella nykyistä kansantajuisemmin.
Eduskunnan käsittelyyn tulossa olevassa aloitteessa esitetään, että energia-todistuksissa tulisi olla todellinen energiankulutus aina näkyvillä. Todelliselle energiankulutukselle on jo nyt paikka energiatodistuksessa ja tieto lisätään sinne jo voimassa olevan asetuksen liitteen mukaan aina, mikäli se on helposti saatavilla. Käyttäjien merkitys rakennuksen energiankulutukselle on kuitenkin tutkimusten mukaan niin merkittävä, ettei todellisista energiakulutustiedoista pystytä tekemään oleellisia johtopäätöksiä. Myös rakennuksen sijainnilla on huomattava vaikutus toteutunutta energiankulutusta verrattaessa.
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan myös, että ennen vuotta 2008 rakennusluvan saaneiden rakennusten energiatodistuksessa ei tarvitsisi käyttää energiamuoto-kertoimia. Energiansäästöpotentiaali juuri niissä rakennuksissa on kuitenkin suurin. Energiatehokkuutta olennaisesti parantavia määräyksiä on tullut voimaan vasta vuonna 2010 tai sen jälkeen. Energiatehokkuuden mittarina E-luku on monipuolisempi kuin vanha ET-luku, jossa energiamuotoihin ei otettu minkäänlaista kantaa. Nyt mahdollisuudet päästä esimerkiksi energiatodistuksen A- tai B-luokkaan ovat paljon moninaisemmat.
Energiatodistus voi opastaa korjaustoimenpiteitä, kun tavoitteeksi otetaan pykälää tai paria parempi E-luku. Teknologia on olemassa, joten kiinteistöjen omistajat voivat parantaa talonsa energiatehokkuusluokkaa usealla tavalla, kuten lisäeristyksellä, ikkunanvaihdolla, ilmanvaihtoremontilla, uusiutuvalla lisäenergialähteellä tai pääenergialähteen muutoksella. Usein tämä voidaan toteuttaa suomalaisilla keksinnöillä ja tuotteilla. Muutokset ovat useimmiten hyvin kannattavia ja tuottavat taloudellista etua rakennuksen omistajalle. Vähävaraisille on tarjolla myös energia-avustusta.
Sähkön muita korkeampi energiamuotokerroin 1,7 on herättänyt kysymyksiä. Tässä asiassa on kuitenkin joustettu jo alkuvaiheessa, sillä sähkön todellinen ominaispäästöihin perustuva kerroin olisi tällä hetkellä noin 2,2. Kannattaa myös muistaa, että kun sähkön keskimääräiset ilmastopäästöt ja/tai elinkaaren energiatehokkuus todennetusti paranevat Suomessa, voi Ympäristöministeriö muuttaa kertoimia asetuksella.
Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja
Professori Raimo Lovio
raimo.lovio [ at ] aalto.fi
Hallituksen varajäsen
Yrittäjä Maaria Laukkanen
Matkapuhelin 050 300 8486
lecosolutions [ at ] gmail.com
Hankejohtaja
Markku Tahkokorpi
Matkapuhelin 050 1445
markku.tahkokorpi [ at ] lahienergia.org
