IPCC:n tuore raportti osoitti, että turvallista rajaa ilmaston lämpenemiselle ei ole. Voimakkailla kansainvälisillä toimilla lämpötilan nousu on kuitenkin mahdollista pysäyttää selvästi alle kahden celsiusasteen. Tämä vaatii päästöjen minimointia kaikilla sektoreilla, hiilinielujen kasvattamista ja hiiltä sitovien teknologioiden hyödyntämistä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii päättäjiltä entistä suurempia ja määrätietoisempia toimenpiteitä. Suomi ja EU tarvitsevat kunnianhimoisia ja selkeitä ilmastotavoitteita, joiden toteutumista voidaan seurata. Merkittäviä päätöksiä on tehtävä Suomessa jo heti alkavan vaalikauden alusta lähtien.
Pitkäjänteinen energia- ja ilmastopolitiikka tukee taloutta, työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Ilmastonmuutoksen torjunta lisää Suomen energiaomavaraisuutta.
- Suomi kattoi vuonna 2017 käyttämästään sähköstä lähes 24 % tuonnilla.
- Suomi sekä tuo että vie energiatuotteita. Tuonti ja vienti huomioiden,
maksoimme vuonna 2016 ulkomaille energiatuotteista 3,2 miljardia euroa. Kotimaisia energialähteitä käyttäen tämä summa olisi voinut jäädä kotimaan taloutta vahvistamaan. - Tuontipolttoaineita ja sähkön tuontia on mahdollista korvata kotimaisella uusiutuvalla energialla kaikilla sektoreilla: sähköntuotannossa, lämmöntuotan nossa, liikenteessä ja työkoneissa.
- Uusiutuvaan energiaan panostamalla paitsi parannamme huoltovarmuut tamme, luomme myös kotimarkkinan puhtaille ratkaisuille ja edistämme alojen teknologiaviennin kehittymistä.
Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen tulee saavuttaa tasapaino 2030-luvulla.
- Suomessa fossiilisen energian osuus on edelleen yli kolmannes energian loppukulutuksesta.
- Fossiilisen energian osuus on ajettava nopeasti alas. Vuonna 2030 uusiutuvan energian loppukulutuksen osuuden pitää olla vähintään 50 %.
- Päästöjä voidaan edelleen vähentää mm. lisäämällä tuuli-, vesi- ja aurinkovoiman tuotantoa, korvaamalla fossiilisia polttoaineita biomassalla ja -kaasulla sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä lämmöntuotannossa, sekä korvaamalla öljylämmitystä lämpöpumpuilla.
- Energian toimitusvarmuudesta huolehditaan mm. monipuolisella tuotanto- rakenteella sekä varmistamalla yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon edellytykset.
Liikenteessä kaikki toimenpiteet käyttöön.
- Tieliikenteen päästöt pitää leikata sekä koko liikennejärjestelmän energiatehokkuutta parantaa.
- Tieliikenteen päästöt saadaan alas vuoteen 2030 mennessä kasvattamalla merkittävästi sähkö- ja kaasuautojen määrää sekä lisäämällä bensiinin ja dieseliin biokomponentteja.
Uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan sähköjärjestelmään siirtyminen edellyttää sähköjärjestelmän kehittämistä entistä joustavammaksi.
- Sähköjärjestelmää tulee kokonaisuutena kehittää niin, että uusiutuvan energian potentiaali pystytään hyödyntämään täysimääräisesti.
- Siirtoyhteyksiä on lisättävä Suomen sisällä ja muiden Euroopan maiden välillä.
- Paremmilla siirtoyhteyksillä muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan tasapainotetaan vaihtelevaa kulutusta ja tuotantoa, mutta niiden avulla Suomesta voi myös tulla nykyisen sähkön nettotuojan sijaan sähkön viejä.
- Pohjoismaiden pohjoisosien tuulivoimapotentiaalin täysmääräinen hyödyntäminen edellyttää siirtoyhteyksien vahvistamisen Suomen sisällä ja muiden Pohjoismaiden välillä.
Lämmityksessä on päästävä eroon fossiilisesta tuontienergiasta.
- Lämmityksen CO2-päästöt ovat hyvin merkittävät ja ne tulevat fossiilisilla tuotetusta kaukolämmöstä sekä öljylämmityksestä.
- Energiatehokkuus, hukkalämmön ja uusiutuvien lähienergiaratkaisujen käyttö, lämmön varastointi, kysynnän jousto, energiajärjestelmän joustavuus ja siirtyminen biopohjaiseen kauko- ja aluelämmitykseen ovat keinoja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
- Järjestelmä- ja kiinteistökohtaiset lämpöpumput ovat merkittävässä roolissa tulevaisuuden energiajärjestelmässä
- Geotermiset lämpöratkaisut ovat merkittävä osa lämmityksen dekarbonisaatiota.
Seuraava eduskunta päättää Suomen ilmastolinjaukset pitkälle tulevaisuuteen. Oikeilla päätöksillä varmistetaan, että ympäristö ja ihmiset voivat hyvin tinkimättä tulevien sukupolvien tarpeista.
Lisätiedot
Bioenergia ry, toimitusjohtaja Harri Laurikka, harri.laurikka@bioenergia.fi, 040-1630465
Pienvesivoimayhdistys ry, varapuheenjohtaja Pekka Väänänen, pekka.vaananen@pp2.inet.fi, 050 3431810
Suomen Lähienergialiitto ry, toiminnanjohtaja Tapio Tuomi, tapio@lahienergia.org, 040 568 7351
Suomen Biokaasuyhdistys ry, toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä, anna.virolainen-hynna@biokaasuyhdistys.net, 0400 987 805
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, jussi.hirvonen@sulpu.fi, 050 5002751
Suomen Tuulivoimayhdistys ry, toimitusjohtaja Anni Mikkonen, anni.mikkonen@fwpa.fi, 040 771 6114
