Talousvaliokunta
TaV@eduskunta.fi
Viite: HE 175/2017 vp
HALLITUKSEN ESITYS LAEIKSI UUSIUTUVILLA ENERGIALÄHTEILLÄ TUOTETUN SÄHKÖN TUOTANTOTUESTA ANNETUN LAIN JA TUULIVOIMAN KOMPENSAATIOALUEISTA ANNETUN LAIN 6 §:N MUUTTAMISESTA
Suomen Lähienergialiiton asiantuntijalausunto
Suomen Lähienergialiitto kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto hallituksen esitykseen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta.
Lähienergialiiton mielestä hallituksen esityksen mukaisten kilpailutusten synnyttämä lisäys sekä tuotantokapasiteettiin että sähkön määrään on parannus nykytilanteeseen:
- Lisääntyvä uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö parantaa toimialan yritysten toimintaedellytyksiä, lisää työllisyyttä ja auttaa Suomen ilmastotavoitteiden täyttämisessä. Tällä hetkellä Suomi tuo sähköä jatkuvasti suuria määriä ja uusiutuvan energian uuteen tuotantokapasiteettiin investoidaan Ruotsissa ja Norjassa. Suomen kansantalouden ja paikallistalouksien kannalta on hyväksi, että investointeja saadaan myös Suomeen.
- Nyt käyttöön otettava markkinaehtoinen tukimuoto on laajassa kansainvälisessä käytössä ja myös monissa EU-maissa, koska siitä saadut kokemukset ovat myönteisiä. Se pakottaa yritykset kilpailemaan, mikä on johtanut nopeasti aleneviin tukitasoihin, jolloin näköpiirissä on tukitarpeiden loppuminen.
- Tukimuoto on muodoltaan tuotantotuki, mutta asiallisesti oikeastaan investointituki, jonka voivat saada vain parhaat ja innovatiivisimmat yritykset. Se ei näin ollen ole vastikkeeton tai vaikutuksiltaan epämääräinen yleinen yritystuki, vaan se yksityiskohtaisesti velvoittaa kilpailussa voittaneen yrityksen toteuttamaan hankkeensa ilmoitetussa muodossa.
- Useissa maissa järjestetään rinnakkaisia kilpailuja eri tuotantomuodoille, mutta Suomessa on päädytty teknologianeutraaliin kilpailutukseen. Luonnollisesti kuitenkin tukikilpailusta suljetaan pois sellaiset tuotantomuodot, jotka jo nyt ovat kannattavia. Lisäksi on muistettava, että tämä tuki on vain pieni osa energia- ja ilmastostrategian kokonaisuutta, jossa toimenpiteitä on suunnattu moniin energiamuotoihin ja energiatehokkuuden parantamiseen.
- Tuotantotukikilpailutuksille esitetään vaihtoehtona toisinaan päästökaupan kehittämistä. Päästökauppaa onkin hyvä kehittää jatkuvasti. Ongelma tässä on kuitenkin se, että päästökaupasta päätetään EU-tasolla ja näköpiirissä ei ole päästöoikeuksien hintojen riittävää nousua ennen 2020-luvun loppupuolta. Lisäksi voi olla jopa hyvä, että edetään samanaikaisesti käyttämällä “porkkanaa” (kilpailtu tuotantotuki) ja “keppiä” (päästökauppa). Näin vältytään liian voimakkailta yksittäisiltä politiikkakeinoilta.
- Pöyryn selvityksen mukaan nyt järjestettävässä kilpailutuksessa todennäköisesti tulevat menestymään puu-CHP- ja tuulienergia. Molemmissa on se hyvä puoli, että ne tuottavat sähköä eniten talvikautena. Fingrid kehittää lisäksi koko ajan joustomarkkinoita ja niihin on tulossa runsaasti lisätarjontaa.
Hallituksen esitys on ollut pitkään huolellisessa valmistelussa ja sen lopulliseen muotoutumiseen ovat vaikuttaneet mm. eduskunnan antamat suuntaviivat ja eri sidosryhmien näkökohdat. Lähienergialiitto pitää hyvänä hallituksen esityksessä esitettyjä näkökohtia:
- Lain yksityiskohdat tukevat sitä tavoitetta, että kilpailutuksissa menestyneet hankkeet rakennetaan nopeasti.
- Ehdotettu liukuvan ja kiinteän preemion yhdistelmä on tasapainoinen kompromissi.
- Ehdotettu tuotantotuen kestoaika on riittävä.
- Ensimmäinen kilpailutus on ajoitettu jo syksyksi 2018. Kilpailutuksista nopeasti kertyvä kokemus edesauttaa mekanismin mahdollista edelleen kehittämistä.
- Lain tarjoama mahdollisuus yhdistää yhteen tarjoukseen pienempiä tuotantolaitoksia (tuotanto 800 – 10 000 MWh/a). Lisäksi hallituksen esitykseen on tehty oikeudenmukainen muutos: ainoastaan ne pienemmät tuotantolaitokset (tuotanto 800 – 10 000 MWh/a), jotka jäävät tuotantolupauksestaan, jäävät ko. vuonna ilman tukea.
Lähienergialiiton mielestä seuraavaan asiaan ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota:
- Hallituksen esitys sisältää riskin, ettei koko 2 TWh/a valtuutusta käytetä kokonaan, jolloin ei saada maksimoitua uusiutuvan sähkön tuotannon kasvua. Tukea jää jakamatta, jos viimeinen hanke ei mahdu koko tarjotun tuotannon määrältään tuen piiriin. Silloin hanke jää kokonaan tuotantotuen ulkopuolelle. Tämä voidaan korjata esim. niin, että järjestetään 3. tarjouskilpailu, jossa kilpailutetaan tuotannon määrä, jolla 2 TWh kiintiö saadaan täytettyä.
Kunnioittavasti,
Suomen Lähienergialiitto ry
Puheenjohtaja Raimo Lovio, puh. 040 353 8242, raimo.lovio(at)lahienergia.org
