Lähienergialiitto pitää hyvänä, että Fingrid on tehnyt keskustelualoitteen ja tarjoaa mahdollisuuksia sen kommentointiin. Tämä edesauttaa keskustelua sähkömarkkinoiden kehityksestä.
Suomenkin sähkömarkkinat ovat toimineet hyvin monia vuosikymmeniä. Suuria katkoksia ei ole ollut. Myös tammikuun 2016 tilanteesta selvittiin ilman ongelmia. Vaikka siis on hyvä edelleen kehittää sähkömarkkinoiden toimintaa paremmaksi tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi, ei ole syytä vähätellä nykyisen järjestelmän ja suomalaisen osaamisen hyvää tasoa.
Pidämme hyvänä, että keskustelupaperin lähtökohtana on suuntautuminen uusiin ratkaisukeinoihin, koska ”paluuta entiseen (ei) ole” (s. 2) ja ”nykyisellä kehityspolulla jatkaminen ei ole vaihtoehto” (s. 19). Haluamme myös korostaa, että digitalisaatio ja muu tekniikan kehitys tarjoavat hyviä mahdollisuuksia uusiin haasteisiin vastaamiseen. Jos näihin kyetään nopeasti tarttumaan, kehittämään ja ottamaan käyttöön, syntyy tästä uutta liiketoimintaa suomalaiselle teknologia- ja ohjelmistoteollisuudelle aina vientiin saakka.
Keskustelupaperissa liikutaan kahdella tasolla
Toisaalta ”Markkinamalli 2.0”-osassa keskitytään konkreettisiin kysymyksiin sähkömarkkinoiden kehittämiseksi (5 kohtaa) ja toisaalta paperissa keskustellaan yleisemmällä tasolla nykyisen markkinamallin ongelmien syistä. Markkinamalli 2.0:ssa hahmotetut konkreettiset kysymykset vievät näkemyksemme mukaan keskustelua oikeaan suuntaan. Sen sijaan lyhyesti esitetyt vahvat väitteet ongelmien syistä ovat käsityksemme mukaan yksipuolisia.
Keskustelupaperin viesti yleisellä tasolla tuntuu olevan, että uusiutuvan energian tuet ovat sotkeneet markkinat, että niistä on luovuttava ja että kustannustehokkain ja teknologianeutraali väline vähähiiliseen energiajärjestelmään kannustamiseksi on päästökauppamekanismi. Jos näin vahvasti väitetään, olisi hyvä pohtia tarkemmin
- miksi päästökaupan hinnat eivät ole nousseet ja uusiutuvien tukijärjestelmistä on tullut keskeinen keino edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa ja
- ovatko uusiutuvien tuet todellakin ainoa syy nykyiseen tilanteeseen.
Miksi päästökaupan hinnat eivät ole nousseet ja uusiutuvien tukijärjestelmistä on tullut tärkeä keino edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa?
Päästökauppaa käydään tällä hetkellä alle 5 eurolla/tonni ja futuurit vuoteen 2020 ovat samalla tasolla. Tällä tasolla päästökaupalla ei ole ohjausvaikutusta. Ongelma juontuu siitä, että päästöoikeuksia on liikaa. Niitä on liikaa, koska on poliittisesti ollut mahdotonta saavuttaa yksimielisyyttä oikeuksien nopeammasta vähentämisestä.
Tämä taas johtuu mm. seuraavista seikoista: EU:ssa on vahvoja paljon hiiltä käyttäviä maita – kuten esimerkiksi Puola – jotka eivät tue oikeuksien vähentämistä. Päästöoikeuksien vähentäminen ja hinnan nousu nostavat sähkön hintaa, mikä aiheuttaa vastustusta paljon sähköä käyttävässä vientiteollisuudessa. Näin on ollut myös Suomessa. Lisäksi päästökaupan yhteys konkreettisiin uusiin investointeihin uusiutuvaan energiaan eri maissa on välillinen.
Nämä seikat ovat johtaneet siihen, että monet EU-maat ovat menestyksellisesti käyttäneet uusiutuvan energian tukijärjestelmiä uusien investointien synnyttämiseen.
Fingridin keskustelupaperissa ei analysoida tarkemmin näitä tekijöitä ja sitä miten tilanne voisi muuttua. Mielestämme tämä on selvä puute. Kun esitetään uusiutuvien tukijärjestelmästä luopumista ja päästökaupan kehittämistä, niin pitäisi samalla esittää uskottava ja realistinen näkemys, miten tällainen muutos voitaisiin saada aikaan Euroopassa, mitä Suomen tulisi tehdä ja mitkä ovat tällaisen muutoksen hyvät ja huonot puolet eri osapuolten kannalta.
Nyt vaarana voi olla, että keskustelupaperi tukee uusiutuvien tukien vähentämistä, mutta ei tarjoa mitään tilalle. Tällöin seurauksena olisi ilmastonmuutoksen kannalta välttämättömän muutoksen hidastuminen.
Ovatko uusiutuvien tuet todellakin ainoa syy nykyiseen tilanteeseen?
Pohjoismaiden ja Suomen sähkömarkkinoilla on tapahtunut paljon muutoksia: sähkön kysyntä on laskenut ja samanaikaisesti sähkön tarjonta on kasvanut. Tuuli- ja aurinkovoiman ohella myös esimerkiksi vesivoimaa on ollut runsaasti saatavissa. Tästä ylitarjontatilanteesta johtuen sähkön hinta on alentunut ennätystasoltaan 2010 – 11. Uusiutuvien energiamuotojen saamat tuet ovat siis vain yksi asiaan vaikuttanut tekijä ja niidenkin osalta hintaan vaikuttaneet investoinnit on pääasiassa tehty Suomen ulkopuolella. Lisäksi – kuten keskustelupaperin kuvassa periaatteellinen ajojärjestys sähkömarkkinoilla todetaan – tuuli- ja aurinkovoima tulevat aina olemaan muuttuvilta kustannuksiltaan alhaiset ja siten ajojärjestyksen kärjessä riippumatta tuetaanko niitä vai ei. Näillä lyhyillä kommenteilla haluamme korostaa, että myös sähkömarkkinoiden haasteiden osalta ongelmien syitä ja seurauksia olisi jatkossa syytä pohtia tarkemmin kuin keskustelupaperissa nyt tehdään.
Sähköjärjestelmän joustavuus ja tehon riittävyys ovat luonnollisesti tärkeitä kysymyksiä
Uusiutuvan energian (sekä myös ydinvoiman) lisääntyminen osana sähköjärjestelmää lisää joustavuuden kehittämisen ja talvikautisen tehon riittävyyden pohtimisen tärkeyttä. Näiltä osin keskustelupaperissa otsikon Markkinamalli 2.0 alla esitetyt uudistamissuunnat vastaavat pääosin myös Lähienergialiiton näkemyksiä. Yleisesti kannatamme erilaisten joustavuutta lisäävien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Erityisen tärkeänä pidämme kysyntäjouston ja varastoinnin/muuntamisen lisääntyvää käyttöönottoa sekä sellaisen hinnoittelun käyttöä, että sähkönkäyttäjät havaitsevat joustamistarpeet ja myös hyötyvät joustamisestaan.
Keskustelupaperissa esitetyt ajatukset vuorokausi- ja päivän sisäisten markkinoiden kehittämisestä ovat oikean suuntaisia. Joustavuuden lisäämiseksi kaupankäyntiä on syytä siirtää lähemmäksi toimitushetkeä ja siksi siirtokapasiteetin allokoiminen joustavasti myös reaaliaikaisille markkinoille on perusteltua ja hintakattoja ja -lattioita voidaan poistaa.
Tehoreservijärjestelmä
Tehoreservijärjestelmä–kohdassa kysytään mm. tulisiko tehoreservilainsäädäntöä kehittää mahdollistamaan sähkön kulutuksen (esim. kotitalouskulutus) jouston nykyistä joustavampi osallistuminen reserviin. Lähienergialiitto kannattaa vahvasti kysyntäjouston kehittämistä koska se palvelee sekä tehoreserviasiassa että muutenkin vaihtelujen tasaamisessa tarvittaessa myös ylöspäin. Painopiste tulisi siksi olla juurikin kysyntäjouston kehittämisessä. Varmasti tarvitaan myös tehoreservikapasiteettia joulu-helmikuulle. Sen tulisi olla taloudellisesti edullista kapasiteettia ja lisääntyvässä määrin uusiutuvaan energiaan kuten biomassaan ja biokaasuun perustuvaa joustavaa ja tehokasta kapasiteettia. Tehoreservillä tuotetun energian hinta tulisi olla riittävän korkea.
Säätösähkö- ja reservimarkkinoiden kehittäminen
Säätösähkö- ja reservimarkkinoiden kehittämisen kohdassa mainitut ehdotukset säätötarjouksen vähimmäiskoon pienentämisestä ja aggregointimahdollisuuksien lisäämisestä ovat oikeansuuntaisia. Tämä pätee myös kohtaan tasesähkö ja sen hinnoittelun osalta. Uusien toimijoiden tuleminen sähkömarkkinoille, uuden teknologian hyödyntäminen ja uusien palveluiden syntyminen esim. pientuotannon aggregointi ja sähköautojen varastointikapasiteetin kaksisuuntainen hyödyntäminen, on oltava sääntelyn lähtökohta.
Tukku- ja vähittäismarkkinoiden välisen yhteyden vahvistaminen
Tukku- ja vähittäismarkkinoiden välisen yhteyden vahvistamiseksi pienasiakkaat olisi tärkeää saada jouston piiriin. Lähienergialiitto tukee tähän suuntaan meneviä ehdotuksia teknisten ratkaisujen, uusien palveluiden ja taloudellisten kannusteiden osalta. Aikasidonnaisista hinnoittelukäytännöistä sähkölämmityksessä (kaksiaikatariffi) voidaan luopua siten että siirrytään kohti hintaohjausta: lämmitys tapahtuu silloin kun sähkö on asiakkaalle halpaa.
Keskustelupaperissa ei suoranaisesti käsitellä sähkön hinnoittelun jakautumista eri komponentteihin (energia, siirto, verot). Tähän liittyviä uudistuksia kuitenkin valmistellaan erityisesti koskien siirtomaksujen tehopohjaisuuden lisäämistä. Lisäksi käydään keskustelua sähköveron muuttamisesta kiinteästä (euroa/kWh-pohjainen) sähköverosta alv-tyyppiseen osuuteen sähköenergian loppuhinnasta, koska tämä voisi lisätä joustavuutta. Tämän uudistustyön avaaminen yleiseen julkiseen keskusteluun olisi tärkeää, koska se voi vaikuttaa siihen, kuinka hintasignaalit jatkossa menevät läpi ja miten se vaikuttaa esimerkiksi kuluttajien omaan sähköntuotantoon ja joustohalukkuuteen. Fingrid voisi esittää asiasta omia näkemyksiään, mikä edesauttaisi julkista keskustelua.
Yhteenveto
Lopuksi korostamme vielä, että uutta markkinamallia pohdittaessa asioita tarkasteltaisiin pitkän aikavälin kehittämistarpeista käsin. Koska uusiutuvan energian – sekä vaihtelevan että ei-vaihtelevan – osuus tulee joka tapauksessa vahvasti lisääntymään, polttoaineettomat teknologiat korostuvat ja joustamisen ja varastoinnin teknologiat (ml. sähköinen liikenne) kehittyvät.
Lähienergialiitto toimii sen puolesta, että älyverkkojen avulla kuluttajat voivat muuttua osallistuviksi energiakansalaisiksi. Uusien markkinamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon pitäisi siksi liittyä vahvaa kuluttajavalistustoimintaa. Lähienergialiitto tekee sitä omalta osaltaan, mutta näemme tässä paljon laajemman viestintä- ja osallistamistyön tarpeen.
Lisätietoja
Puheenjohtaja Raimo Lovio, puh. 040 353 8242, raimo.lovio(at)lahienergia.org
Järjestöpäällikkö Tapio Tuomi, puh. 040 568 7351, tapio(at)lahienergia.org
Fingridin keskustelupaperi “Sähkömarkkinat korjauksen tarpeessa – mitä voimme tehdä?”
