Itsenäisen aggregoinnin kompensaatiomalli
Taustamateriaali
1. Tulisiko kompensaatiomallissa olla käytössä yksi vai useampi referenssihinta?
Esimerkki:
Kahden referenssihinnan malli
- Loppukäyttäjät, joilla on pörssisähkösopimus: referenssihintana käytetään kunkin taseselvitysjakson aikaista Suomen vuorokausimarkkinahintaa.
- Loppukäyttäjät, joilla on kiinteähintainen sähkösopimus: referenssihintana käytetään laskennallista sähkösopimuksen hintaa. Laskennallinen hinta pyrkii kuvastamaan keskimääräistä kiinteähintaista sähkösopimusta ja sitä päivitettäisiin esimerkiksi kvartaaleittain tai kuukausittain.
Tausta: Itsenäisen aggregoinnin kompensaatiomallilla tarkoitetaan itsenäisen aggregaattorin ja sähkönmyyjän tasevastaavan välille kohdistettavaa taloudellista kompensaatiota, jolla korvataan itsenäisen aggregaattorin toimittaman jouston sähkönmyyjälle aiheuttama kustannus tai noussut sähkönmyyntitulo. Kompensaatiomallin tarkoituksena on myös tehdä itsenäisen aggregaattorin jouston tarjoamisen liiketoimintamahdollisuudesta mahdollisimman samanlainen kuin muilla markkinatoimijoilla. Kompensaation lisäksi toimitetun joustoenergian aiheuttama tasepoikkeama oikaistaan tasevastaavan taseessa.
Esimerkissä esitetty kahden referenssihinnan malli edellyttää sitä, että käyttöpaikkojen ajantasaiset sähkösopimustyyppitiedot (esimerkiksi jaottelulla pörssisähkö, kiinteähintainen, hybridi, muu) tulee olla saatavilla keskitetyssä järjestelmässä kuten Datahubissa. Käyttöpaikan sähkönmyyjä olisi tällöin vastuussa sähkösopimustyyppitietojen ajantasaisesta ylläpidosta keskitetyssä järjestelmässä.
Fingridin arvio: Oikeudenmukaisin kompensaation referenssihinta olisi kunkin käyttöpaikan sähkösopimushintaa kuvastava hinta. Sähkösopimukset ovat kuitenkin kahdenvälisiä eikä niiden hintatietoja ole siten nykytilassa saatavilla. Vuorokausimarkkinahinta on oikea valinta loppukäyttäjille, joilla on pörssisähkösopimus, mutta se ei kuvasta itsenäisen aggregaattorin toiminnan aiheuttamaa sähkönmyyjän tappiota tai kasvanutta myyntituloa kiinteähintaisen sähkösopimuksen tapauksessa. Jos kiinteähintaisten sähkösopimusten tapauksessa käytetään laskennallista sähkösopimuksen hintaa, tällöin kyseessä on arvio sopimushinnasta eikä se siten kykene täydellisesti kuvastamaan kaikkia erilaisia kiinteähintaisia sopimuksia.
Tarkemmat tiedot: Taustamateriaalin kalvo 26
Vastaus:
☒ Yksi referenssihinta
☐ Kaksi referenssihintaa
☐ Useampi referenssihinta
☐ En osaa sanoa
Perustelut:
Vain yksi referenssihinta, koska tasepoikkeaman hinta on aina sama, riippumatta siitä mistä ja kenen toimesta se syntyy. Vuorokausimarkkinahinta on tarjolla olevista vaihtoehdoista paras, koska se tiedetään riittävän ajoissa reservimarkkinoiden tarjouksia varten.
Vähittäismarkkinoiden sopimusmalleilla ei pidä – eikä saa olla – vaikutusta asiaan, koska kuluttajia on kohdeltava tasapuolisesti.
Muita kommentteja:
–
2. Mikä tulisi olla ns. hybridisopimusten (sopimus, jossa on kiinteä ja dynaaminen osuus) kompensaation referenssihinta?
Tarkemmat tiedot: Taustamateriaalin kalvo 26
Pyytäisimme jaottelemaan vastauksen sen mukaan, minkä toimijan näkökulmasta vastaus on annettu. Halutessanne voitte vastata useamman kuin yhden toimijan näkökulmasta.
Vastaus tasevastaavan tai sähkönmyyjän näkökulmasta:
–
Vastaus itsenäisen aggregaattorin näkökulmasta:
–
Vastaus muun sidosryhmän näkökulmasta:
Riippumatta sähkösopimustyypistä aina yksi ja sama referenssihinta. Kts. kohta 1.
3. Jos käytössä olisi kahden referenssihinnan malli, kumman referenssihinnan piiriin hybridisopimukset tulisi asettaa?
Fingridin arvio: Hybridisopimukset (esim. kulutusvaikutteinen sopimus) tulisi kahden referenssihinnan mallissa jaotella jompaankumpaan kategoriaan riippuen niiden dynaamisuudesta. Kyseessä olisi yksinkertaistus eli referenssihinta ei kuvasta täysin hybridisopimusten hintoja.
Tarkemmat tiedot: Taustamateriaalin kalvo 26
Vastaus:
☐ Pörssisähkösopimusten referenssihinnan piiriin (kunkin taseselvitysjakson aikainen Suomen vuorokausimarkkinahinta)
☐ Kiinteähintaisten sähkösopimusten referenssihinnan piiriin (laskentakaava)
☒ Muu tapa (kuvaa perusteluissa)
☐ En osaa sanoa
Perustelut:
Riippumatta sähkösopimustyypistä aina yksi ja sama referenssihinta. Kts. kohta 1.
Muita kommentteja:
–
4. Oletteko samaa mieltä Fingridin kanssa siitä, että itsenäisen aggregaattorin tulee olla itse vastuussa kompensaatiomaksuista kaikilla sähkömarkkinoilla eikä kompensaatiomaksuja tule sosialisoida muiden markkinatoimijoiden (kuten sähkönmyyjien) maksettavaksi?
Tausta: Kyseessä on itsenäisen aggregoinnin ns. net benefit -malli, jossa kompensaatiomaksut sosialisoidaan muiden markkinatoimijoiden maksettavaksi ja itsenäinen aggregaattori ei osallistu kompensaatiomaksujen maksamiseen sähkönmyyjille.
Fingridin arvio: Malli, jossa kompensaatiomaksut sosialisoidaan muiden markkinatoimijoiden maksettavaksi, on sähkömarkkinatoimijoiden näkökulmasta epätasapuolinen eikä sitä tule käyttöönottaa millään markkinapaikalla. Malli asettaa sähkömarkkinatoimijat eriarvoiseen asemaan ja luo itsenäisille aggregaattoreille muita markkinatoimijoita paremman ja teennäisen liiketoimintamahdollisuuden. Kompensaatiomaksut eivät aseta esteitä itsenäisen aggregaattorin liiketoiminnalle vaan niiden tarkoituksena on tehdä jouston tarjoamisen liiketoimintamahdollisuudesta mahdollisimman samanlainen kuin muilla markkinatoimijoilla.
Tarkemmat tiedot: Taustamateriaalin kalvo 27 ja esimerkit kalvoilla 17–22
Vastaus:
☐ Samaa mieltä, kompensaatiomaksuja ei tule sosialisoida
☒ Eri mieltä
☐ En osaa sanoa
Perustelut:
Joustoa pitää tarkastella yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta ja se maksimoiden. Lausunnon kohteena oleva ehdotus ei sitä tee. Vasta, kun tarkastellaan joustosta syntyviä hyötyjä yhteiskunnan – ei yksittäisten toimijoiden – näkökulmasta, voidaan pohtia miten syntyvän hyödyn ja kustannusten jaetaan eri toimijoiden kesken – kuluttajat mukaan lukien.
Muita kommentteja:
–
Itsenäisen aggregaattorin toimittaman joustoenergian laskenta
5. Tulisiko joustotietojärjestelmän tai Datahubin tehdä itsenäisen aggregaattorin toimittaman joustoenergian laskenta? Laskenta tehtäisiin joustotietojärjestelmässä tai Datahubissa käyttöpaikkakohtaisesti käyttöpaikan tai resurssin energiamittausdatasta ja itsenäisen aggregaattorin toimittamasta baselinesta.
Tausta: Kysymyksessä esitetty tarkoittaa sitä, että itsenäinen aggregaattori ei itse laske toimitettua joustoa resurssikohtaisesti ja toimita sitä joustotietojärjestelmään tai Datahubiin vaan joustotietojärjestelmä tai Datahub laskee toimitetun jouston energiamittausdatan ja itsenäisen aggregaattorin toimittaman baselinen erotuksesta. Toimitettu joustoenergia lasketaan taseselvitysjaksokohtaisesti. Joustotietojärjestelmä (FIS, flexibility information system) on EU:n kulutusjouston verkkokoodin (Network code on demand response) luonnoksessa 7/2025 esitetty konsepti. Joustotietojärjestelmän toteutusvastuu on tulossa kulutusjouston verkkokoodin myötä kansallisesti linjattavaksi. Nykytilassa kansallinen toteutusvastuu on määrittelemätön.
Fingridin arvio: Kysymyksessä kuvattu toimintamalli olisi luotettavampi toimintatapa verrattuna nykytilaan, jossa itsenäinen aggregaattori laskee toimitetun joustoenergian tasevastuutietokohtaisesti ja toimittaa sen eSettille. Esitetty tapa myös mahdollistaa itsenäisen aggregaattorin toimittaman baselinen jatkuvan ja automatisoidun tarkkuuden seurannan resurssi- tai käyttöpaikkatasolla sekä tasevastuutietokohtaisesti. Kysymyksessä kuvattu toimintamalli toisi resurssi- tai käyttöpaikkatasoisen näkyvyyden itsenäisen aggregaattorin toimittamaan joustoenergiaan.
Tarkemmat tiedot: Taustamateriaalin kalvot 29 ja 30
Vastaus:
☐ Kyllä, laskenta tulee tehdä joustotietojärjestelmässä tai Datahubissa
☒ Ei
☐ En osaa sanoa
Perustelut:
Toimitetun joustoenergian laskenta on kustannustehokkainta ja järkevintä hoitaa itsenäisen aggregaattorin toimesta. Ehdotettu ratkaisu on turha: se tuo ylimääräisiä kustannuksia ja hidastaa täten jouston toteutumista.
Muita kommentteja:
–
6. Toimitetun joustoenergian taseselvitysjaksokohtaiseen laskemiseen joustotietojärjestelmässä tai Datahubissa on tunnistettu kaksi vaihtoehtoista tapaa:
A) Toimitettu joustoenergia lasketaan vain niille resursseille tai käyttöpaikoille, joita itsenäinen aggregaattori ilmoittaa reaaliajassa joustotietojärjestelmään tai Datahubiin säätäneensä.
B) Toimitettu joustoenergia lasketaan kaikille itsenäisen aggregaattorin siihen resurssiryhmään liittämille resursseille, joita kauppa koskee, riippumatta siitä onko itsenäinen aggregaattori säätänyt kaikkia vai vain osaa resurssiryhmän resursseista kyseisen taseselvitysjakson aikana.
Kumpi tapa tulisi valita ja miksi? Tunnistatteko muita vaihtoehtoisia tapoja kuin yllä esitetyt kaksi?
Tausta: Tapa A perustuu itsenäisen aggregaattorin ilmoitukseen siitä, mitä resursseja se kulloinkin säätää. Tapa B ei perustu itsenäisen aggregaattorin ilmoitukseen.
Fingridin arvio: Fingridin arvion mukaan molemmista vaihtoehdoista on havaittavissa hyviä ja huonoja puolia. Oikein toimiessaan tapa A tuottaa tarkemman lopputuloksen toimitetun jouston laskennassa, koska toimitettu joustoenergia lasketaan vain niille resursseille, jotka ovat taseselvitysjakson aikana osallistuneet jouston toimittamiseen. Tapa A mahdollistaisi kyselyn kysymyksessä 12 esitetyn reaaliaikaisen tiedonvaihdon käyttöpaikan sähkönmyyjälle ja tasevastaavalle joustotietojärjestelmän tai Datahubin kautta, mikäli reaaliaikaiselle tiedonvaihdolle on tarve.
Tarkemmat tiedot: Taustamateriaalin kalvo 30
Vastaus:
☐ Tapa A
☐ Tapa B
☒ Muu tapa (kuvaa perusteluissa)
☐ En osaa sanoa
Perustelut:
Itsenäinen aggregaattori laskee tiedot hyväksytyllä laskentakaavalla, jonka toimivuutta laadunvarmistetaan määräajoin. Laskentaan otetaan mukaan aktivoidut kohteet ja niiden aktivoinnin aikaiset mittaukset. Tiedon toimitetaan jälkikäteen aggregoituna tasevastaava- ja taseselvitysjaksokohtaisesti.
Ehdotetulle reaaliaikaiselle tiedonvaihdolle ei löydy mitään perusteltua tarvetta, joten se on tarpeen poistaa.
Muita kommentteja:
–
Rebound-ilmiö
7. Tulisiko itsenäisen aggregaattorin olla vastuussa aiheuttamastaan reboundin energiasta eli reboundin energia kohdistuisi taseselvityksessä itsenäiselle aggregaattorille, ei loppukäyttäjän sähkönmyyjälle? Reboundista aiheutuvalle energialle sovelletaan tällöin itsenäisen aggregoinnin kompensaatiomallia ja tasevastaavien taseiden korjauksia toimitetun joustoenergian mukaisesti.
Tausta: Reboundilla tarkoitetaan jouston aktivoinnin aiheuttamaa vastakkaissuuntaista säätöä jollakin aktivoinnin jälkeisellä taseselvitysjaksolla. Jos rebound tapahtuu ennen jouston aktivointia, tällöin kyseessä on prebound. Tässä kysymyksessä käytetään selkeyden vuoksi termiä rebound mutta vastaavat asiat ja menettelytavat koskevat preboundia. Rebound-ilmiö ei koske kaikkia joustoresursseja, mutta se liittyy merkittävään osaan teknologioista (mm. sähkövarastot, sähköauton lataus, lämmitykseen liittyvä jousto). Rebound ei välttämättä toteudu yhtä suurena kuin jouston aktivointi. Reboundin toteutuminen voi olla riippuvainen myös esimerkiksi jouston aktivoinnin kestosta.
Fingridin arvio: Tasapuolisen mallin vuoksi itsenäisen aggregaattorin tulisi olla vastuussa toimintansa aiheuttamista reboundeista eli reboundin energia kohdistuu taseselvityksessä itsenäiselle aggregaattorille, ei loppukäyttäjän sähkönmyyjälle. Itsenäisen aggregaattorin jouston tarjoamisen liiketoimintamahdollisuudet eroavat olennaisesti muista markkinatoimijoista, jos itsenäisellä aggregaattorilla ei ole vastuuta toimintansa aiheuttamista rebound energiasta.
Tarkemmat tiedot: Taustamateriaalin kalvot 32–35
Vastaus:
☐ Kyllä, itsenäisen aggregaattorin tulee olla vastuussa aiheuttamastaan rebound energiasta
☒ Ei
☐ En osaa sanoa
Perustelut:
Rebound-ilmiön olemassaolo, vaikutus ja aiheuttaja on hyvin kyseenalainen esitetyssä yhteydessä. Kuluttajan tekemät päätökset ovat hänen päätöksiä: koska kuluttaa tai olla kuluttamatta sähköä.
Muita kommentteja:
–
Sähkösopimustyyppien soveltuvuus itsenäisen aggregoinnin malliin
8. Taustamateriaalissa esitetty itsenäisen aggregoinnin malli pohjautuu sähkösopimustyyppiin, jossa sähkönmyyjä ennustaa loppukäyttäjän kulutuksen tai tuotannon ja ostaa tai myy ennusteensa mukaisen määrän sähköä sähkömarkkinoilla. Loppukäyttäjä voi kuluttaa tai tuottaa sähköä käyttöpaikalla haluamallaan tavalla ilman vastuita tasepoikkeamista. Loppukäyttäjää laskutetaan mitatun kulutuksen tai tuotannon perusteella. Tällaisia loppukäyttäjiä ovat esimerkiksi kotitaloudet ja pienemmät yritysasiakkaat. Tulisiko itsenäisen aggregoinnin mallin soveltuvuus rajata vain kyseisiin sähkösopimustyyppeihin?
Fingridin arvio: Taustamateriaalissa esitetty itsenäisen aggregoinnin malli perustuu kysymyksessä esitettyyn sähkösopimustyyppiin ja se on laadittu kyseisen sähkösopimustyypin perusteella. Mahdolliset rajaukset itsenäisen aggregoinnin mallin soveltuvuudelle tulisi toteuttaa kansallisessa sääntelyssä kuten itsenäistä aggregointia koskevassa asetuksessa.
Tarkemmat tiedot: Taustamateriaalin kalvo 37
Vastaus:
☐ Kyllä, tulisi rajata
☒ Ei tulisi rajata
☐ En osaa sanoa
Perustelut:
Kaikilla kuluttajilla on oikeus tarjota kulutusjoustoa markkinapaikoille riippumatta siitä, minkälainen sopimus asiakkaalla on vähittäismarkkinoilla.
Vähittäismarkkinasopimuksilla on oma taloudellinen tasapainonsa erilaisine määräyksineen, mutta näillä ei pitäisi olla mitään merkitystä tukkumarkkinoille osallistuvan aggregoidun kulutusjoustoon.
Muita kommentteja:
–
9. Fingridin näkemyksen mukaan taustamateriaalissa esitetty itsenäisen aggregoinnin malli ei perustu eikä siten myöskään sovellu sähkösopimukseen, jossa loppukäyttäjän, sähkönmyyjän ja tasevastaavan välillä on sovittu tasepoikkeamien läpilaskuttamisesta loppukäyttäjältä. Tulisiko tällaiset sähkösopimustyypit rajata itsenäisen aggregoinnin mallin soveltuvuuden ulkopuolelle?
Tausta: Tällaisia loppukäyttäjiä voivat olla esimerkiksi teolliset kohteet.
Fingridin arvio: Taustamateriaalissa esitetty itsenäisen aggregoinnin malli ei perustu sähkösopimukseen, jossa tasepoikkeamat läpilaskutetaan loppukäyttäjältä. Todennäköisesti tasepoikkeaman läpilaskutus -sopimustyypillä loppukäyttäjällä ja sen valitsemalla itsenäisellä aggregaattorilla on intressi ilmoittaa itsenäisen aggregoinnin toiminnasta tasevastaavalle ja sähkönmyyjälle, jotta loppukäyttäjän ja tasevastaavan ja sähkönmyyjän välisissä tasepoikkeamien läpilaskutuksissa voidaan ottaa huomioon reservimarkkinatoiminnasta aiheutuvat energian toimitukset. Tällaisen ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen itsenäisen aggregaattorin, loppukäyttäjän, sähkönmyyjän ja tasevastaavan tulisi sopia ainakin seuraavaa:
1) Itsenäisen aggregaattorin toiminnasta aiheutuneiden kompensaatiomaksujen korjaaminen kahdenvälisellä laskutuksella (olettaen, että kompensaatiomaksun referenssihintaa ei ole asetettu nollaksi kyseisille sähkösopimustyypeille). Tasevastaavan ja itsenäisen aggregaattorin väliset kompensaatiomaksut tulevat eSettin laskuille mutta ne ovat kyseisen sähkösopimuksen tapauksessa aiheettomia.
2) Loppukäyttäjän itsenäisen aggregaattorin kautta tekemien reservimarkkinatoimitusten huomiointi tasepoikkeaman läpilaskutuksessa. Reservitilauksen mukainen energiatoimitus ei ole tasepoikkeama.
On olemassa riski siitä, että tieto itsenäisestä aggregoinnista ei kulje loppukäyttäjältä sähkönmyyjälle ja tasevastaavalle, joka puolestaan johtaisi virheelliseen kahdenväliseen laskutukseen loppukäyttäjän ja sähkönmyyjän välillä.
Osapuolien toiminnan ja kahdenvälisen laskutuksen näkökulmasta vaikuttaisi selkeämmältä, jos tasepoikkeaman läpilaskutus -sähkösopimustyypillä ei osallistuta itsenäisenä aggregaattorina sähkömarkkinoille. Tällaisen sähkösopimuksen tapauksessa toimijoiden tulisi sopia esimerkiksi reservimarkkinaosallistumisen käsittelystä keskenään, koska se vaikuttaa olennaisesti toimijoiden väliseen laskutukseen.
Tarkemmat tiedot: Taustamateriaalin kalvo 38
Vastaus:
☐ Kyllä, tulisi rajata ulkopuolelle
☒ Ei tulisi rajata ulkopuolelle
☐ En osaa sanoa
Perustelut:
Sama vastaus kuin kohtaan 8.
Muita kommentteja:
–
Tiedonvaihto
10. Mitä tietoja itsenäiseen aggregointiin osallistuvien loppukäyttäjien tasevastaaville ja sähkönmyyjille tulisi jakaa itsenäisen aggregaattorin toiminnasta niiden taseissa? Mihin tasevastaava tai sähkönmyyjä käyttää saamiaan tietoja?
Tausta: EU direktiivissä 2019/944 artiklassa 17 kohdassa 3 todetaan seuraavaa: “Member States shall ensure that their relevant regulatory framework contains at least the following elements: …
(c) non-discriminatory and transparent rules and procedures for the exchange of data between market participants engaged in aggregation and other electricity undertakings that ensure easy access to data on equal and non-discriminatory terms while fully protecting commercially sensitive information and customers’ personal data …”
Fingridin arvio: Tasevastaavalla ja sähkönmyyjällä tulee olla oikeus oman toimintansa kannalta olennaiseen tietoon. Tiedonjakamisen markkinatoimijoiden välillä tulee olla perusteltua.
Tarkemmat tiedot: Taustamateriaalin kalvo 40
Pyytäisimme jaottelemaan vastauksen sen mukaan, minkä toimijan näkökulmasta vastaus on annettu. Halutessanne voitte vastata useamman kuin yhden toimijan näkökulmasta.
Vastaus tasevastaavan tai sähkönmyyjän näkökulmasta:
–
Vastaus itsenäisen aggregaattorin näkökulmasta:
–
Vastaus muun sidosryhmän näkökulmasta:
Ainoastaan toimitettu kulutusjousto aggregoidulla tasolla kulutusjousto tasevastaava / myyjäkohtaisesti, sekä tasejaksokohtaisesti jälkikäteen.
Yksityiskohtaisten tietojen jakaminen vaarantaa vapaiden markkinoiden toiminnan.
11. Tulisiko tasevastaavan ja sähkönmyyjän saada tieto keskitetystä järjestelmästä (Datahub tai joustotietojärjestelmä) siitä, että sen taseeseen kuuluvalla käyttöpaikalla toimii itsenäinen aggregaattori? Tulisiko tasevastaavalla ja sähkönmyyjällä olla pääsy itsenäisen aggregaattorin toimittamiin joustoenergioihin käyttöpaikkatasolla vai aggregoituna? Mihin tasevastaava tai sähkönmyyjä käyttää saamiaan tietoja?
Tausta: EU direktiivissä 2019/944 artiklassa 17 kohdassa 3 todetaan seuraavaa: “Member States shall ensure that their relevant regulatory framework contains at least the following elements: …
(c) non-discriminatory and transparent rules and procedures for the exchange of data between market participants engaged in aggregation and other electricity undertakings that ensure easy access to data on equal and non-discriminatory terms while fully protecting commercially sensitive information and customers’ personal data …”
Fingridin arvio: Tasevastaavalla ja sähkönmyyjällä tulee olla oikeus oman toimintansa kannalta olennaiseen tietoon. Tiedonjakamisen markkinatoimijoiden välillä tulee olla perusteltua.
Tarkemmat tiedot: Taustamateriaalin kalvo 40
Pyytäisimme jaottelemaan vastauksen sen mukaan, minkä toimijan näkökulmasta vastaus on annettu. Halutessanne voitte vastata useamman kuin yhden toimijan näkökulmasta.
Vastaus tasevastaavan tai sähkönmyyjän näkökulmasta:
–
Vastaus itsenäisen aggregaattorin näkökulmasta:
–
Vastaus muun sidosryhmän näkökulmasta:
Ainoastaan toimitettu kulutusjousto aggregoidulla tasolla kulutusjousto tasevastaava / myyjäkohtaisesti, sekä tasejaksokohtaisesti jälkikäteen.
Yksityiskohtaisten tietojen jakaminen vaarantaa vapaiden markkinoiden toiminnan.
12. Tasevastaavan tai sähkönmyyjän mahdollisesti reaaliajassa tekemien vastakkaissuuntaisten toimenpiteiden välttämiseksi, tuleeko tasevastaavalle ja sähkönmyyjälle jakaa keskitetyn järjestelmän (Datahub tai joustotietojärjestelmä) kautta reaaliajassa tieto siitä, että itsenäinen aggregaattori aktivoi käyttöpaikalla joustoa (ilman tietoa säätömäärästä)?
Tausta: EU direktiivissä 2019/944 artiklassa 17 kohdassa 3 todetaan seuraavaa: “Member States shall ensure that their relevant regulatory framework contains at least the following elements: …
(c) non-discriminatory and transparent rules and procedures for the exchange of data between market participants engaged in aggregation and other electricity undertakings that ensure easy access to data on equal and non-discriminatory terms while fully protecting commercially sensitive information and customers’ personal data …”
Kysymyksessä esitetyllä reaaliaikatiedolla tarkoitetaan ainoastaan statustietoa (itsenäisen aggregaattorin tekemä säätö on päällä) eikä se sisällä tietoa säädön energiamäärästä tai siitä minkä markkinan toimituksesta on kyse. Toimitettua säätöenergiaa ei lasketa joustotietojärjestelmässä tai Datahubissa reaaliajassa, koska laskennassa tarvittava käyttöpaikan tai resurssin energiamittausdata saadaan vasta toimituksen jälkeen.
Fingridin arvio: Tasevastaavalla ja sähkönmyyjällä tulee olla oikeus oman toimintansa kannalta olennaiseen tietoon. Tiedonjakamisen markkinatoimijoiden välillä tulee olla perusteltua.
Vastaus:
☐ Kyllä, tulee jakaa
☒ Ei tule jakaa
☐ En osaa sanoa
Perustelut:
Ainoastaan toimitettu kulutusjousto aggregoidulla tasolla kulutusjousto tasevastaava / myyjäkohtaisesti, sekä tasejaksokohtaisesti jälkikäteen.
Yksityiskohtaisten tietojen jakaminen vaarantaa vapaiden markkinoiden toiminnan.
Muita kommentteja:
–
Yleiset kysymykset itsenäisen aggregoinnin mallista
13. Mitkä ovat mielestänne itsenäisen aggregoinnin mallin suurimmat ongelmat, riskit ja hyödyt sähköjärjestelmälle, sähkömarkkinoille ja sähkömarkkinatoimijoille? Miten ongelmat tulisi ratkaista? Mitä tulisi tehdä tai huomioida, jotta mahdollisesti esiin nostamanne riskit eivät toteudu?
Pyytäisimme jaottelemaan vastauksen sen mukaan, minkä toimijan näkökulmasta vastaus on annettu. Halutessanne voitte vastata useamman kuin yhden toimijan näkökulmasta.
Vastaus tasevastaavan tai sähkönmyyjän näkökulmasta:
–
Vastaus itsenäisen aggregaattorin näkökulmasta:
–
Vastaus muun sidosryhmän näkökulmasta:
Kilpaillut markkinat ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi uudistaa sähköjärjestelmää – Pohjoismaissa tuotanto on lähes 100% päästöntä. Varsin laaja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että kustannustehokkain ja nopein ratkaisu sähköjärjestelmän tasapainottamisessa – vastauksena kasvavaan sääriippuvaiseen tuotantoon – on joustojen lisääminen kaiken kokoisissa kulutuspisteissä. Tässä onnistuminen edellyttää, että kaikki toimijat – erityisesti sähkön loppukuluttajat, saadaan mukaan. On muistettava, ettei jousto yksinään ole ratkaisu tähän – jatkossa tarvitaan ehdottomasti lisää uutta, useaan teknologiaan pohjautuvaa uusiutuvaa ja päästötöntä tuotantokapasiteettia.
Jos on todellinen halu lisätä joustoa, niin kulutusjouston osallistuminen tukkumarkkinoille pitää tapahtua nopeasti – ei hidastamalla sitä.
Vapaa palaute
Pyytäisimme jaottelemaan vapaan palautteen sen mukaan, minkä toimijan näkökulmasta vapaa palaute on annettu. Halutessanne voitte antaa palautetta useamman kuin yhden toimijan näkökulmasta.
Vapaa palaute tulevaisuuden itsenäisen aggregoinnin mallista ja kehityksestä tasevastaavan tai sähkönmyyjän näkökulmasta
Vastaus:
–
Vapaa palaute tulevaisuuden itsenäisen aggregoinnin mallista ja kehityksestä itsenäisen aggregaattorin näkökulmasta
Vastaus:
–
Vapaa palaute tulevaisuuden itsenäisen aggregoinnin mallista ja kehityksestä muun sidosryhmän toimijan näkökulmasta
Joustoa pitää tarkastella yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta ja se maksimoiden. Lausunnon kohteena oleva ehdotus ei sitä tee. Vasta, kun tarkastellaan joustosta syntyviä hyötyjä yhteiskunnan – ei yksittäisten toimijoiden – näkökulmasta, voidaan pohtia miten syntyvän hyödyn ja kustannusten jaetaan eri toimijoiden kesken – kuluttajat mukaan lukien.
