Lähienergialiiton lausunto: Fossiilittoman jouston työryhmän loppuraportti

Viite: VN/20253/2024

Fossiilittoman jouston työryhmän loppuraportti

Lähienergialiiton lausunto

Suomen Lähienergialiitto kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto.

Lähienergialiitto kiittää työryhmää selvityksestä miten erilaisia teknologioita voidaan tukea, jotta Suomen sähköjärjestelmän syntyisi lisää joustavuutta. Lähienergialiitto toteaa, että loppuraportin sisältö jää osittain varsin yleiselle tasolle. Huomiomme kiinnittyi siihen, että raportti käsittelee akkuja ja kulutusjoustoa – erityisesti aggregoitua, sen potentiaaliin verrattuna varsin vähän. Tähän lienee syynä mm. se, ettei alan toimijoita ollut edustettuna työryhmässä. Kulutusjousto on kuitenkin nopea ja kustannustehokas ratkaisu jouston lisäämiseen.

Lähienergialiitto kannattaa seuraavia loppuraportin ehdotuksia:

  • tukimuotona investointituki, jota jaetaan tarjouskilpailun ja pay-as-bid perusteella on kustannustehokas. Lisäksi tarjousten pisteytyksessä sijainnin huomiointi on kannatettava asia.
  • tuetun kapasiteetin edellytys osallistua normaalisti sähkömarkkinoille – erityisesti tekninen vaatimus osallistua vuorokausimarkkinaan. Tässä yhteydessä on tarpeen varmistaa, etteivät näiden sähkömarkkinoiden (tukku-, reservimarkkina) säännöt saa muodostaa estettä kulutusjouston tarjoamiseen fossiilittoman jouston tarjouskilpailuun.
  • kuvatut tekniset vaatimukset ovat riittävät. Koska kapasiteetin on osallistuttava normaalisti sähkömarkkinoihin, ne määrittävät omat sääntönsä.

Lähienergialiitto pyytää huomioimaan seuraavat asiat:

  • raportissa käytetyt termit “lyhytaikainen jousto” ja “pitkäaikainen jousto” kaipaavat määrittelyt aiheen jatkokäsittelyssä. Tähän liittyen Lähienergialiitto ei ymmärrä loppuraportin ehdotusta rajata lyhytaikainen jousto tukimallin ulkopuolelle.
  • ehdotus rajata sähkökattilat ja lämpöpumput tukimallin ulkopuolelle: ilmeisesti tarkoitetaan teollista kokoluokkaa, jolloin kiinteistökohtaiset ovat mukana.
  • Lähienergialiitto kannattaa, että tuella hankitaan kapasiteettia (green field). Jos tehonkorotus tai käyttöiän jatko tulee tuen piiriin, jää epäselväksi mikä on tuettava kapasiteetti. Esim. tehonkorotuksen määrä vai uusi kokonaisteho.
  • kohta “Tarjouskilpailussa tulisi olla mahdollisuus rajata myös muita teknologioita ulos, mikäli myöhemmin havaitaan, että tuki uhkaa kohdistua jo markkinaehtoisesti toteutuville teknologiatyypeille”. Jos näin toimitaan, niin tuki kohdistuu kannattamattomaan teknologiaan, mikä ei kuulosta kustannustehokkaalta.
  • kulutusjouston osalta jatkokäsittelyssä on syytä pohtia seuraavia asioita:
    • miten huomioida aggregoidun kulutusjouston kapasiteetin kasvu toimitusaikavaatimuksen aikana.
    • edelliseen liittyen: tuen maksaminen kerralla sopisi kulutusjoustoinvestoinneille paremmin.
    • kulutusjousto tarjoaa vaihtoehtoja esim. 10 MW joustolle: 10 MW/h ja 1 MW/10 h. On syytä harkita kulutusjouston energiamäärän hyödyntäminen, joten jatkokäsittelyssä on hyvä harkita esim. kahden erillisen tarjouskilpailun korin käyttöä.

Suomen Lähienergialiiton tavoite on tehdä hajautetun uusiutuvan energian tuottamisesta ja hyödyntämisestä mahdollisimman vaivatonta, sekä helpottaa uusien palveluiden syntymistä ja uusien toimijoiden tuloa energiamarkkinoille. Joustopalveluiden edistäminen synnyttää investointeja Suomeen, jolloin puhtaan energian kasvava käyttö toteutuu kokonaisuuden kannalta mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapio Tuomi, puh. 040 568 7351, tapio(at)lahienergia.org

Lausuntopyyntö lausuntopalvelu.fi palvelussa.

Ajankohtaista

Valtioneuvoston linna

Asetus infrastruktuurituesta edistää sähkö-, kaasu- ja vetyajoneuvojen lataus- ja tankkausverkon laajentamista Suomessa

Valtioneuvosto antoi 17.3.2022 asetuksen sähköisen liikenteen, biokaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2022–2025. Tavoitteena on edistää näiden vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä tieliikenteessä tukemalla lataus- ja kaasuntankkausverkon laajentamiseen liittyviä investointeja. Valtion vuoden 2022 talousarviossa tähän tarkoitukseen on varattu 13,2 miljoonaa euroa kolmen vuoden siirtomäärärahana. Vuosina 2022–2023 tukea myönnetään osana Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaista elpymis- ja […]