Lähienergialiiton lausunto: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2023-2027

Viite: VN/4987/2022

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2023-2027

Lähienergialiiton lausunto

Suomen Lähienergialiitto kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto.

Energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan tehtävät investoinnit perustuvat pitkältä ennakoitavaan investointiympäristöön. Vuodesta 2013 lähtien voimassa ollut energiatuki on toiminut juuri noin ja se on mahdollistanut miljardien eurojen investoinnit. Näiden investointien avulla Suomi on saavuttanut ja ylittänyt uusiutuvan energian määrän kasvun ja energiatehokkuuden parantamistavoitteet. Lähienergialiitto kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä pitkäjänteisyydestä tämän tuki-instrumentin osalta.

Lähienergialiiton mielestä asetuksen säilyminen pääpiirteiltään ennallaan on yhä tarpeellista, jotta varmistetaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tehtävien investointien kasvu. Lisääntyvät energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian investoinnit parantavat toimialan yritysten toimintaedellytyksiä ja lisäävät työllisyyttä, sekä auttavat Suomen ilmastotavoitteiden täyttämisessä.

Lähienergialiitto pitää hyvänä asetuksessa esitettyjä näkökohtia:

  • energiatuen jatkuminen pääpiirteiltään samanlaisena tuo jatkuvuutta energiapolitiikan toteutukselle. Jatkuvuus ja ennustettavuus luo energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian yrityksille hyvän perustan, sekä mahdollistaa uusien innovaatioiden ja palveluiden kehittämisen. Asetuksen lisäksi energiatukeen budjetoidun määrän säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla tuo energia- ja ilmastopolitiikkaan jatkuvuutta.
  • tuen kohdentaminen erityisesti taakanjakosektoriin kuuluviin investointeihin. Tämä tarjoaa kuluttajille mahdollisuuden osallistua energiajärjestelmän puhdistamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Lähienergialiiton mielestä näihin Lähienergialiiton kannalta tärkeisiin asioihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota:

  • Investoijien liiketoiminnan ja investointihankkeiden mahdollisimman tehokkaan läpiviennin kannalta hakemusten käsittelyaikoihin olisi toivottavaa saada lupaus päätöksen käsittelyajasta, samalla säilyttäen joustava ja tehokas hakuprosessi. Erityyppisten ja -kokoisten hankkeiden käsittely ymmärrettävästi vaatii erilaiset resurssit hakemusten käsittelyssä ja se on syytä huomioida. Ratkaisu voi olla esimerkiksi seuraava. Hakemuksen oletuskäsittelyaika on korkeintaan yksi viikko. Tämä lupaus koskisi hakemusta, jossa kaikki tarvittavat tiedot ja hanke olisi yksinkertainen, esim. aurinkosähköjärjestelmän hankinta. Isompien ja monimutkaisempi hankkeiden osalta jatkuvassa haussa hakemus – jossa kaikki tarvittavat tiedot – käsitellään korkeintaan kolmen kuukauden sisällä.
  • Lähienergialiitto ei voi hyväksyä perusteluita, joilla investoinnin vähimmäiskustannusten rajaa ehdotetaan nostettavan 10 000 eurosta 50 000 euroon. Juuri pienemmän kokoluokan investoinneissa on erityinen tarve tukeen, joissa investoinnin tuotto suhteessa hankkeen kannattavuuteen on lähes poikkeuksetta heikompi. Tällä muutoksella olisi suuri vaikutus pienten- ja keskisuurten yrityskiinteistöjen omistajien investointihalukkuuteen. Jos ongelman syy on resurssipula hakemusten käsittelyssä, ratkaisu ei voi olla investointien vähimmäiskustannusten nosto, vaan hakuprosessin kehittäminen, mm. edellisessä kohdassa ehdotetulla tavalla. Ehdotamme, että edellä mainituista syistä vähimmäiskustannusten alaraja säilyisi ennallaan.
  • Suomessa asuu yli 2,5 miljoonaa kansalaista noin 80 000 taloyhtiössä. Ja jälleen nämä luonnolliset energiayhteisöt – asunto-osakeyhtiöt – ovat ainoana ryhmänä jäämässä tuen ulkopuolelle. Energiapolitiikan retoriikassa kuluttajat – asumismuodosta riippumatta – on nostettu keskiöön, mutta toimenpiteiden tasolla suuri joukko heistä on jätetty tukien ulkopuolelle. Energiajärjestelmän puhdistamisessa tarvitaan kaikkien panosta, myös asunto-osakeyhtiöiden ja niiden osakkaiden. Koska haittaverotuksen korotukset ovat riittämättömät, haitallisten yritystukien karsiminen ei etene riittävän nopeasti, on perusteltua käyttää energiatukea puhtaan energian investointien kiihdyttämisessä. Lähienergialiitto ehdottaa, että asunto-osakeyhtiöiden rooli energia- ja ilmastostrategian toteutuksessa otetaan laaja-alaisen työryhmän käsiteltäväksi, jotta saadaan kokonaisuuden kannalta oikeudenmukainen, työllisyyttä lisäävä ja energiajärjestelmää puhdistava vaikutus maksimoitua. Lähienergialiitto on valmis osallistumaan käynnistettävän työryhmän toimintaan.
  • Asetusluonnoksessa mainittu vaatimus toimittaa selvitys laitteiston vakuuttamisesta ei ole tarpeen pienissä hankkeissa, koska kiinteistön omistaja pystyy arvioimaan vakuutustarpeen omista lähtökohdistaan paremmin kuin valtiovalta. Lähienergialiitto ehdottaa siksi, että vakuuttamisselvitystä ei sovelleta alle yhden miljoonan euron kokoisissa investointihankkeissa. Tämä keventäisi ja tehostaisi osaltaan viranomaisten maksatusten käsittelyä.
  • Energiatukeen oikeutettuihin hankkeisiin voitaisiin lisätä pienvesivoiman repowering-hankkeet silloin kuin niillä saavutetaan merkittävä tehonkorotus uuden teknologian ansiosta.

Lähienergialiitto kannattaa hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa ja uusien teknologioiden markkinoille tuloa edistäviä toimenpiteitä. Vienti pitää Suomen puhtaan energian edelläkävijä brändiä yllä. Vientiin tähtäävien puhtaan energian yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan investointimahdollisuuksia lisäämällä.

 

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapio Tuomi, puh. 040 568 7351, tapio(at)lahienergia.org

 

Voimassa oleva energiatukiasetus Finlex-sivustolla.

Ajankohtaista

Sähkön varastointi saa oman, tunnustetun roolinsa energiaverotuksessa

Eduskunnan käsiteltävänä on energiaverotuksen muutos, joka lisää verolainsäädäntöön käsitteen ”sähkön varastointi” ja poistaa sähkön varastoinnin yleistymistä hidastavan kahdenkertaisen sähköverotuksen. Lakiesityksen sisällössä on huomioitu pientuotanto ja pientuottajien akut: pien- ja mikrotuotannon yhteyteen asennettavan akun osalta kahdenkertaisen verotuksen ongelmaa ei ole tai se on pienehkö, koska akkua ladataan pääosin omalla tuotannolla, joka puretaan akusta omaan kulutukseen.   […]