Suomen lähienergialiitto kiittää Työ- ja elinkeinoministeriötä mahdollisuudesta kommentoida loppuraporttia.
Lähienergialiiton mielestä loppuraportissa todettu sähkön pientuotannon potentiaali on täysin mahdollinen ja toteuttamiskelpoinen: “Piensähköntuotannon kokonaispotentiaalin arvioidaan olevan vuoteen 2020 mennessä noin 600 MW asennettua kapasiteettia, mikä tarkoittaa noin 1 TWh sähkötuotantoa. Merkittävää kasvua voidaan odottaa etenkin aurinkosähköjärjestelmien osalta”. Lähienergialiitto kiittää, että raportissa tuodaan potentiaali esiin kuvaten tavoitetasoa, johon Suomessa tulisi pyrkiä hajautetun uusiutuvan energian kasvattamiseksi. Raportissa oli tosin aliarvioitu pienvesivoiman potentiaali. Pienet, yleensä alle 40 kW:n tehoiset voimalat, joissa kalankulku on hallittavissa, sijaitsevat maatalojen lähellä tai kylien keskellä tarjoten pientuottajille korkeat vuotuiset käyttötuntimäärät.
Valitettavasti raportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset eivät edistä työryhmän raportissa mainitun potentiaalin tai tavoitetason toteutumista. Kuten raportissa todetaan “Potentiaalin toteutuminen riippuu mm. pientuotannon taloudellisesta kannattavuudesta, teknisestä ja hallinnollisesta sujuvuudesta sekä tiedon saatavuudesta, jotka ovat pientuotannon kehityksen kannalta keskeisimmät haasteet.”
Lähienergialiitto odotti, että työryhmän työn tuloksena olisi syntynyt konkreettisia toimenpiteitä uusiutuvan energian edistämiseksi ja cleantech-liiketoiminnan kasvattamiseksi. Sen sijaan raportissa todetaan lähienergia-alan toimijoiden suureksi pettymykseksi, että “nykyisiin kannustimiin ja muuhun toimintaympäristöön ei tehdä äkillisiä muutoksia. Työryhmä esittää, että piensähköntuotannon taloudellisiin kannustimiin ja mittarointivelvoitteisiin mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävät muutokset toteutetaan maltillisesti riittävän pitkiä siirtymäaikoja noudattaen”.
Lähienergialiitto pitää valitettavana, että työryhmä arvioi tarvittavia toimenpiteitä vaillinaisten tai virheellisten lähtötietojen pohjalta. Esimerkiksi Gaia Consulting Oy:lta (2014) tilatussa Sähkön pientuotannon kilpailukyvyn ja kokonaistaloudellisten hyötyjen analyysissa todetaan, että aurinkoenergian hyödyntäminen on kauppatasevaikutukseltaan negatiivinen. Oletuksena laskelmassa oli, että aurinkoenergian hyödyntämisessä ainoastaan asennustyö tulee Suomesta. Kotimaisen tuotannon osuus sivuutettiin kokonaan, mikä antaa väärän kuvan kotimarkkinoista ja on myös ristiriidassa Suomen cleantech-liiketoiminnan edistämisen kanssa. Tässä esimerkkejä kotimaisten yritysten referenssien määristä, joita ei ollut huomioitu raportissa:
- Mikkelissä Cencorpin valmistamia paneeleita on asennettu kotimaahan yli 300 kWp
- Savosolarin Mikkelissä valmistamia aurinkolämpökeräimiä on asennettu kotimaassa vähintään sataan kohteeseen
- Finnwindin suunnittelemia ja suomalaisissa konepajoissa valmistettuja asennustelineitä on asennettu Suomessa noin 150 kohteeseen
Lisäksi aurinkoenergian projekti- ja systeemisuunnittelussa sekä ohjelmistojen ja komponenttien parissa toimii lukuisia suomalaisia yrityksiä, eikä niidenkään osuutta huomioitu laskelmissa.
Lisäksi Gaian raportin case-laskentaesimerkit ja arvioimat bisnesmallit olivat Lähienergialiiton toimijoiden mielestä erittäin kyseenalaisia sekä huonosti valittuja. Ne antavat vääristyneen kuvan markkinoiden toiminnasta, jossa pyritään kannattaviin investointeihin ja bisnesmalleihin. Lähienergialiitto toivoo, että ministeriö vaatii julkisena toimijana jatkossa selvitysten kannattavuuslaskelmissa käytettyjen lukujen ja oletusten avointa dokumentointia, sekä tarkempaa selvitystä kotimaisten alan yritysten toiminnasta. Esimerkkeinä tulisi käyttää vain sellaisia investointitapauksia, joiden kustannukset ja kustannusrakenne ovat julkista tietoa. Ajankohtaista tietoa aurinkoenergian kustannustasoista ja investointien kannattavuuksista on saatavilla Aalto-yliopiston FinSolar-hankkeen tuotoksista (FinSolar-tietopaketti)
Netotuksen osalta loppuraportti nojaa sekä laskennaltaan että johtopäätöksiltään perustavaa laatua oleviin virheisiin. Työryhmän ja TEM:n raporteissa on ohitettu kokonaan Elforskin raportti 10:93 Konsekvenser av avräkningsperiodens längd vid nettodebitering av solel, joka sisältää erittäin perusteelliset netotuksen kustannusvaikutuksia selvittävät laskelmat. Elforskin raportissa yhteenvedossa kuvataan netotuksen merkitys aurinkosähkön yleistymiselle ja taloudelliset vaikutukset valtiolle ja energiamarkkinoiden eri osapuolille. Lisäksi Hollannissa sovellettavan netotuksen puuttuminen työryhmän loppuraportin liitteen 3: Pientuotannon tilanne ja kannustimet muissa maissa kannustinvertailusta on merkittävä puute. Kyseessä on tarkasta taloudenpidostaan tunnettu EU-maa, joka varovaisen koevaiheen jälkeen on laajentanut pientuotannon netotusta. Selvästikään EU-direktiivit eivät ole ylitsepääsemätön este netotukselle.
Toimenpide-ehdotukset
Lähienergialiitto esittää, että loppuraportti nimettäisiin esimerkiksi “Sähkön pientuotannon toimialakatsaus 2014”:ksi, koska siinä ei esitetä tarvittavia toimenpiteitä uusiutuvan energian pientuotannon edistämiseksi.
Lähienergialiitto ehdottaa, että ministeriöön perustetaan lähienergian toimintaohjelma, joka lähtee viemään mm. nettolaskutusta ja pientuotannon liittyvien lupaprosessien keventämistä pikaisesti eteenpäin. Ilman tulostavoitteellista toimintaohjelmaa ja konkreettisia tekoja työryhmän potentiaaleina esittämät luvut eivät toteudu. Tässä työssä Lähienergialiitto ja sen jäsenet ovat mielellään mukana. Tavoitteiden toteutuminen varmistuu, kun mahdollisimman monipuolinen sidosryhmien edustus on mukana alusta lähtien.
Lisätietoja
Tuotantotyöryhmän puheenjohtajat Karoliina Auvinen, puh. 050 462 4727, karoliina(at)lahienergia.org ja Tapio Tuomi, tapio(at)lahienergia.org
Tuotantotyöryhmän asiantuntija Asko Rasinkoski, puh. 045 871 5858, asko.rasinkoski(at)soleras.fi
Lähienergialiiton puheenjohtaja Raimo Lovio, raimo.lovio(at)aalto.fi
Suomen Lähienergialiitto ry
