Viite: VN/19961/2023
Suomen yhdennetyn energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP) päivitys
Lähienergialiiton lausunto
Suomen Lähienergialiitto kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja nielujen kasvattaminen (NECP luku 2.1.1 ja 3.1.1)
Suunnitelman toteamus “Under the Union’s Effort Sharing Regulation, Finland must reduce the sector’s emissions by 50% from 2005 to 2030, while the national 2022 Climate Change Act sets an objective of making Finland carbon-neutral by 2035. The current measures are not sufficient to attain these objectives” on huolestuttava. Varsinkin liikenteen osalta hallituksen toimenpiteet (mm. jakeluvelvoitteen laskeminen) jättävät hyödyntämättä liikenteen suuren päästövähennyspotentiaalin. Hallituksen nykyiset toimenpiteet liikenteen osalta enemmänkin lisäävät liikenteen päästöjä.
Uusiutuvan energian edistäminen (NECP luku 2.1.2 ja 3.1.2)
On positiivista, että Suomen tavoite uusiutuvan energian osuudesta 2030 on nostettu 62 prosenttiin. Erityisen positiivisina pidämme aurinkosähkön, tuulivoiman ja lämpöpumppujen tuottamien energiamäärien huomattava kasvattaminen.
Energiatehokkuuden edistäminen (NECP luku 2.2 ja 3.2)
Kohta “Finland has adopted an energy subsidy scheme designed especially for housing companies to support energy efficiency improvements and measures aiming toward smart, flexible energy consumption. The principle of the subsidy scheme is that the assistance will be paid in proportion to the energy efficiency benefits achieved. The projects must be cost-effective and appropriately designed”.
On valitettavaa, että hallitus lopetti vuoden 2023 loppuun nämä kustannustehokkaat päästövähennyskeinot.
Energiaturvallisuus (NECP luku 2.3 ja 3.3)
Kohta “The Government Decision on the Targets of Security of Supply (1048/2018) states that the security of energy supply must be based on diverse energy sources and fuels, sufficient and decentralised energy production and reliable transmission and supply systems.” on kannatettava, mutta hallituksen toimenpiteissä ei hajautetun uusiutuvan tuotantoa ei ole nostettu tarpeeksi suureen rooliin. Esimerkkinä mainittakoon jatkuvasti suurempaa roolin nouseva kiinteistöjen aurinkosähkön tuotanto ja niihin kytketyt akkuvarastot.
Kohta “Finland has imposed binding reliability standards on distribution system operators to ensure resilience in electricity distribution networks, especially in severe weather conditions.” on kannattettava. Mutta kaipaamme tätä tukevia toimenpiteitä. Esimerkiksi valvontamallin muutos 2024 alusta ei tue tätä tavoitetta, vaan enemminkin estää ja hidastaa uuden uusiutuvan kapasiteetin liittämistä sähköverkkoon.
Energian sisämarkkinat (NECP luku 2.4 ja 3.4)
Esitettyä yhteistyötä muiden maiden – erityisesti Pohjoismaiden ja Balttian maiden kanssa, on tarpeen jatkaa ja tiivistää.
Kohta “DSR is already well developed in Finland. The government estimates that around 1 000 MW of DSR participated in the day-ahead market in September 2022 and January 2024. The level is expected to increase going forward. Based on Fingrid’s estimations, up to 200 MW of DSR is in the intraday markets, up to 530 MW of DSR up-regulation and 100 MW of DSR downregulation in the balancing markets, 410 MW of DSR up-regulation in FCR-D, 10 MW of DSR in FCR-N, and 80 MW of DSR in the fast frequency reserve markets” pitää paikkansa ainoastaan suurien kuormien osalta. Pienempien kuormien hyödyntäminen ja asiakkaiden aktiviisempi osallistuminen joustomarkkinoille vaatii toimenpiteitä. Tällä hetkellä käynnissä oleva työryhmä itsenäisen aggregaattorin roolista sähkömarkkinoilla voisi parantaa tilannetta, kunhan sen ehdotukset tarjoavat uusille toimijoille tasapuoliset mahdollisuudet tulla ja toimia joustomarkkinoilla.
Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Tapio Tuomi, puh. 040 568 7351, tapio(at)lahienergia.org
