Suomen Lähienergialiitto kiittää Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastoa mahdollisuudesta kommentoida sähkön pientuotannon nettolaskutusselvitystä.
KPMG:n laatiman nettolaskutusselvityksen lähtökohtana oli tarkastella, millaisia haasteita perinteisille sähkömarkkinatoimijoille ja lainsäädännön kehittäjille nettolaskutuksesta aiheutuisi. Niiden vastapainoksi Lähienergialiitto olisi toivonut ratkaisuhakuista tarkastelua siitä, millä keinoin hajautettua uusiutuvaa energiaa voidaan lisätä, jotta voitaisiin saavuttaa siitä aiheutuvia positiivisia vaikutuksia Suomen vaihtotaseelle, energiaomavaraisuudelle ja cleantech-alan kasvulle.
Pientuotannolle taloudellinen kannustin
Selvityksessä olisi voitu kartoittaa nettolaskutuksen ym. taloudellisten kannustinmallien EU:n lainsäädännön mukaisia toteutusmahdollisuuksia. Muissa jäsenmaissa käytössä olevat tukijärjestelmät, kuten netotusmallit, vihreät lainat, investointituet ja verovähennysmallit voisivat olla hyvä lähtökohta tarkastelulle (lähde: PV GRID DATABASE). Valtion tukisäännöksissä on poikkeuksia päästöjä vähentäville ja ympäristön tilaa edistäville toimenpiteille, mutta nyt näitä mahdollisuuksia ei edes mainita KPMG:n selvityksessä.
Lähienergialiiton mielestä kehitystyötä on tärkeää jatkaa Suomessa sellaisen taloudellisen kannustinmallin käyttöönottamiseksi, jolla voidaan edistää uusiutuvan sähkön pientuotantoa. Lähienergialiitto toivoo, että TEM pyrkisi toimimaan ratkaisuhakuisemmin lähienergia- ja cleantech-alojen edistämiseksi.
Selvityksen mukaan ainakin seuraavia keinoja voitaisiin toteuttaa:
- Sähköverottoman tuotannon rajoja nostetaan kansallisesti uusiutuvan mikro- ja pientuotannolle 2000 kVA tai mahd. syöttötariffirajaan asti
- Kehitetään malli, jolla verkkoyhtiö voi hankkia alueensa pientuotantoa häviösähkön korvaamiseksi tiettyyn rajaan asti ilman kilpailutusta
- Vapautetaan pientuotanto siirtomaksuista (ks. edellinen kohta)
Keinoja on monia. Ratkaisu varmasti löytyy, jos vain tahtoa on.
Tuntinetotus käyttöön
Lähienergialiiton mukaan selvityksessä mahdolliseksi esitetty tuntinetotus tulisi ottaa käyttöön pikimmin, jotta kuluttajia kohdeltaisiin markkinoilla tasapuolisesti. Tällä hetkellä pientuottajat ovat sähkömarkkinoilla keskenään eriarvoisessa asemassa, koska jotkut sähkömittarit netottavat hetkittäisen kulutuksen ja tuotannon keskenään ja toiset mittarit taas eivät. Sähkömarkkinalain 18§:n mukaan verkonhaltijan olisi tarjottava sähköverkkonsa palveluita sähkömarkkinoiden osapuolille tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Vaihenetotuksella on huomattava merkitys pienimpien järjestelmien kannattavuuteen. Lainsäädäntö ja ohjeistus eivät ota nyt kantaa siihen, miten sähkömittarin kolmen vaiheen välillä tapahtuva sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainotus tulisi energiayhtiöissä laskea kuluttajan hyväksi. Kuluttajien tasapuolinen kohtelu voidaan taata ottamalla käyttöön tuntinetotus.
Tuntinetotus ei ole taloudellinen kannustinmalli eikä vaihtoehto nettolaskutukselle, vaan sen avulla voidaan kustannustehokkaasti mahdollistaa kuluttajien ja pientuottajien tasapuolinen kohtelu sähkömarkkinoilla.
Lisätietoja:
Tuotantotyöryhmän puheenjohtaja Karoliina Auvinen, puh. 050 462 4727, karoliina(at)lahienergia.org
Tuotantotyöryhmän asiantuntija Asko Rasinkoski, puh. 045 871 5858, asko.rasinkoski(at)soleras.fi
Suomen Lähienergialiitto ry
