Haaste: Kotitaloudet, asunto-osakeyhtiöt ja asukkaiden muodostamat osuuskunnat on jätetty Suomessa uusiutuvan energian kannustimien ulkopuolelle. Kuluttajien itse tuottamasta ylijäämäsähköstä saama korvaus on kohtuuttoman pieni maksettaviin kuluttajahintoihin verrattuna.
Ratkaisuehdotus: Uusiutuvan sähkön pientuotanto otetaan verokannustimen piiriin.
Perustelut: Sähkön pientuotanto tarvitsee Suomessa niin sanotun käynnistämistuen, jonka avulla volyymit saadaan nostettua tasolle, jolla toimintaympäristön perusrakenteet (maan kattavat asennus-, huolto- ja ylläpitopalvelut) alkavat tukea yleisen kustannustason laskua kuluttajahinnoissa. Määräaikaisen kannustimen avulla palveluliiketoiminta saadaan markkinaehtoisesti kannattavaksi. Taloudellinen kannuste ratkaisisi tämän hetkisen ongelman ihmisten pantatessa investointejaan odottaessaan tukiratkaisuja. Taloudellisen ohjauskeinon olisi tärkeää edistää uusiutuvan energian tuotantoa siten, että se ohjaa investointeja hyvin tuottaviin laitteisiin ja ammattimaisiin asennuksiin. Lisäksi tuen tulisi olla koko määräaikaisen voimassaolon ajan jatkuva, sillä ajoittain myönnettävät tuet aiheuttavat yrityksille ongelmia poukkoilevan kysynnän myötä.
Sähkön pientuottajan tulee voida hyötyä koko omasta tuotannostaan, myös ylijäämäenergian osalta. Tällä hetkellä energiayhtiöt maksavat periaatteessa sähköstä pientuottajille markkinaehtoisesti sähkön tukkumarkkinahintojen mukaan. Nord Poolin Elspot-hinta oli vuonna 2012 keskimäärin 0,037 euroa/kWh (1), josta sähkönmyyntiyhtiöt vielä vähentävät tietyn marginaalin ja/tai laskuttavat myös kiinteän käsittelypalkkion. Verojen ja siirtomaksujen vuoksi korvaus on alle kolmasosan siitä vähittäishinnasta 0,13-0,15 €/kW, jonka loppukäyttäjä sähköstä maksaa. Näin ollen asukkaiden näkökulmasta on epäloogista ja epäoikeudenmukaista, että heidän tuottamastaan sähköstä maksetaan vain tukkuhintojen mukaan. Korvaus jää niin pieneksi verrattuna ostosähkön välttämisestä saatuun hyötyyn, että monet pientuottajat jättävät tällä hetkellä ylijäämäsähkön myymättä vaikka myynti olisikin joissain tapauksissa mahdollista. Tällöin pientuottajan ylijäämäsähkö lähinnä kompensoi verkkohäviöitä ja luovutetaan verkkoyhtiölle vastikkeetta.
Sähkön pientuottaja tarvitsee oikeudenmukaisen mallin, joka mahdollistaa oman tuotannon hyödyntämisen nykyistä kannattavammin ylijäämäenergian osalta. Kotitalouksien, asunto-osakeyhtiöiden ja asukasosuuskuntien kannalta yksinkertaisin taloudellinen ohjausmalli olisi verokannustin. Verokannustinta voi verrata esimerkiksi marjanpoiminnalle, kirpputorimyynnille ja osuuspääoman koroille myönnettyihin verovapautuksiin. Luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille on tuloverolain 33 d §:n 2 momentissa säädetty 1 500 euron suuruinen vuotuinen verovapaiden osuuspääoman korkojen määrä (2).
Ehdotamme seuraavia vaihtoehtoja:
Pientuottajien ylijäämäsähkö otetaan verovähennysten piiriin. Ruotsissa ollaan kaavailemassa pientuottajille verokannustinta, jonka mukaan kodinomistaja voisi verotuksessa vähentää sähköverkkoon tuottamansa ylijäämäsähkön 12 000 kruunuun ja 20 000 kilowattituntiin asti (n. 1 400 €) vuodessa (3). Näin verotuksessa saisi tehdä seitsemän sentin vähennyksen jokaista itse tuotettua kilowattituntia kohden. Lisäksi mikrotuotanto on Ruotsissa vapautettu energiaverosta. Veroetu tarkoittaisi käytännössä sitä, että laitteistosta maksettu arvonlisä palautettaisiin kuluttajalle 10 vuoden aikana. Näin järjestelmä rahoittaisi itse itsensä ja raha lähtisi kiertämään yhteiskunnassa lisäten työpaikkoja ja energiaomavaraisuutta.
Sähkön tuotantolaitteistojen hankinnat otetaan kotitalousvähennysten piiriin. Lisäksi energiankäyttöä tehostavien älykkäiden ratkaisujen (varastointi, kuormien ohjaus, taloautomaatio) asennus tulisi ottaa kotitalousvähennysten piiriin. On olennaisen tärkeää, että etu koskisi omakotitalojen lisäksi myös taloyhtiöitä ja asukasosuuskuntia.
Vapautetaan pientuottajien ylijäämäsähkö sähköverosta. Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverolain mukaan alle 50 kVA:n tehoiset generaattorit tai useiden sähköntuotantolaitteistojen muodostamat kokonaisuudet on vapautettu sähköverosta ja huoltovarmuusmaksusta (4). Ehdotamme, että rajaa nostettaisiin koskemaan kaikkea pienjänniteliittymän takaista tuotantoa.
Verokannustinta tulee tarkastella toimenpiteenä uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja kysyntäjoustopalveluihin liittyvien innovaatioiden sekä tuote- ja palveluteollisuuden edistämiseksi. Valtion verotulojen vähenemisen vastapainoksi on syytä huomioida pientuotannon lisääntymisestä aiheutuvia positiivisia vaikutuksia ympäristölle, Suomen cleantech-alalle, kansantaloudelle ja Suomi-kuvan kohenemiselle uusiutuvan energian edistäjänä. Sähkömarkkinoilla jo olemassa olevista tukitoimenpiteistä esimerkkejä ovat uusiutuvan energian syöttötariffi, hiili- ja ydinvoimasta yhteiskunnalle aiheutuvat ulkoiskustannukset, ydinvoimaloiden täysimääräistä huomattavasti pienemmäksi lailla rajattu vahingonvastuu ja teollisuuden sähköverovapautus.
Lisätietoja:
Pientuotantotyöryhmän puheenjohtaja Karoliina Auvinen, puh. 050 3305418
Toiminnanjohtaja Markku Tahkokorpi, puh. 050 1445, markku.tahkokorpi@lahienergia.org
Hallituksen puheenjohtaja Raimo Lovio, raimo.lovio@aalto.fi
Lähteet:
1) Nord Pool Spot. 2013. Elspot prices, market data Finland. Saatavissa: http://www.nordpoolspot.com/Market-data1/Elspot/Area-Prices/ALL1/Hourly/
2) Tuloverolaki 30.12.1992/1535. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535.
3) http://www.nyteknik.se/nyheter/energi_miljo/solenergi/article3761119.ece
4) Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 30.12.1996/1260. 5§. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961260
