Suomen Lähienergialiiton visiona on uusiutuvalla energialla toimiva elinvoimainen Suomi. Euroopan komission esitys (22.1.2014) EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiksi vuosille 2021–2030 esittää unionin laajuisesti sitovaa uusiutuvan energian 27 %:n osuustavoitetta vuodelle 2030. Esitys on määrällisesti vaatimaton lisäys nykyiseen 20 %:n osuuden tavoitteeseen vuonna 2020 eikä siihen sisälly kansallisesti velvoittavia kiintiöitä. Ehdotus ei siksi nykyisessä muodossaan edistä riittävästi uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä Suomessa.
Uusiutuvan energian lisääminen on tärkeää Suomen hyvinvoinnille cleantech -sektorin kasvun, maaseudun tulevaisuuden sekä maan energiaomavaraisuuden näkökulmista. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen luo työllisyyttä ja se on ainoa energiamuoto, jolla päästöjä voidaan vähentää kestävällä tavalla tarpeeksi tehokkaasti.
EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet vuodelle 2030 tulevat määrittämään tulevaisuutemme ratkaisevimpia päätöksiä. Tavoitteet ovat poliittisesti merkittäviä globaalin ilmastokatastrofin välttämiseksi, mutta myös paikallisesti tärkeitä alueellisen hyvinvoinnin ja energiaturvallisuuden kannalta. Tavoitteiden lisäksi tarvitaan ennen kaikkea päätöksiä konkreettisista toimista, joiden avulla näihin tavoitteisiin voidaan päästä. Tällaisia keinoja ovat päästökaupan korjaaminen ylimääräisiä päästöoikeuksia poistamalla sekä siirtämällä tukia fossiilisilta polttoaineilta uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen.
Lähienergialiitto pitää tärkeänä, että EU:n uusiutuvan energian tavoite edistäisi Suomen omien, merkittävien energiaresurssien käyttöönottoa. Siksi Lähienergialiitto toivoo, että suomalaiset EU-toimijat pyrkisivät EU:n uusiutuvan energian 2030 osuustavoitteen nostamiseen jopa 45 %:iin siten, että Suomella ja muilla jäsenmailla olisi edelleen maakohtaisesti jyvitetyt sitovat tavoitteet. Maakohtaisilla tavoitteilla varmistetaan siirtyminen fossiilisista tuontipolttoaineista kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Lähienergialiitto painottaa, että Suomen omien etujen mukaista olisi nostaa uusiutuvan energian osuus reilusti yli 50 %:n energian loppukulutuksesta.
Euroopan komissio esittää vuodelle 2030 kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi 40 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tavoite on ilmastotieteellisen nykytiedon mukaan riittämätön estämään maapallon lämpötilan nousu yli kahden asteen sovitun riskirajan. IPCC:n raportit varoittavat yhä vahvemmin mm. talouskasvun hidastumisesta, sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä ja ruokaturvan vaarantumisesta. Esimerkiksi maapallon keskilämpötilan nousu yli kahden asteen vastaisi Suomen korkeudella lämpötilan nousua yli 4 asteen, mikä MTT:n ym. tutkimuksen mukaan ylittää esimerkiksi ohran viljelyn sopeutumiskyvyn rajat [1]. IPCC:n raportin mukaan tarvitaankin välitön siirtyminen vähähiiliseen energiaan, jotta voidaan välttää riskirajan ylittyminen. Kestävä uusiutuva energia on varmin ja turvallisin ratkaisu [2].
Suomen Lähienergialiiton mukaan 55 %:n päästötavoite vuodelle 2030 edistäisi tehokkaasti investointeja puhtaan energian ratkaisuihin. Kunnianhimoinen päästövähennystavoite on edellytys ja kannustin sille, että uusiutuvat energialähteet alkavat todella syrjäyttää fossiilisen energian käyttöä. Myös sitova energiatehokkuustavoite tukisi uusiutuvan energian lisäämistä kustannustehokkaalla tavalla. Komission nykyisessä esityksessä energiatehokkuustavoitetta ei ole lainkaan. Lähienergialiitto suositteleekin EU:lle jopa 50 %:n energiatehokkuustavoitetta vuodelle 2030.
Suomen Lähienergialiitto toivoo, että Suomen päättäjät edistäisivät kotimaisia energia-, teknologia- ja osaamisresursseja tukevia sitovia ja kunnianhimoisia kansallisia tavoitteita EU:n 2030-politiikassa. Kansalliset tavoitteet edistäisivät investointeja Suomen energiaomavaraisuuteen sekä loisivat cleantech-yrityksille tarpeellisia kotimarkkinoita ja synnyttäisivät kaivattuja uusia työpaikkoja.
Suomen Lähienergialiiton kannan mukaisesti suomalaisten EU-toimijoiden tulisi vaikuttaa EU:n 2030-politiikkaan
- pyrkimällä nostamaan tavoitetta uusiutuvan energian osuudesta energiatuotannosta jopa 45 prosenttiin siten, että tavoite sisältää kansallisesti sitovat tavoitteet, joiden toteuttamisessa päästään hyödyntämään Suomen hyviä kotimaisia energia- ja osaamisresursseja
- asettamalla tiukka energiatehokkuustavoite, joka tukee uusiutuvan energian osuuden lisäämistavoitetta
- sekä asettamalla tiukka 55 %:n päästövähennystavoite, joka on linjassa kahden muun tavoitteen kanssa.
LISÄTIETOJA:
Hallituksen puheenjohtaja, professori Raimo Lovio, raimo.lovio(at)aalto.fi, 050 3484817
Tuotantotyöryhmän puheenjohtaja, DI Karoliina Auvinen, karoliina(at)lahienergia.org, 050 3305418
Lähienergialiiton jäsen, YTM Leena Kontinen, leenakontinen(at)gmail.com, 044 2040834
LÄHTEET
[1] Reimund Rötter et al.( 2011): What would happen to barley production in Finland if global warming exceeded 4◦C? A model-based assessment. European Journal of Agronomy.
[2] IPCC:n 5. arviointiraportin (AR5) 3. osaraportti “Climate Change 2014: Mitigation on Climate Change” (Berliiini 7.-12.4.2014) Summary for Policymakers (SPM) (luonnos), s. 23-24 http://mitigation2014.org/report/summary-for-policy-makers
