Suomen Lähienergialiiton lausunto: Valtioneuvoston asetus sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2018–2021

Viite: TEM/910/03.01.02/2018

Valtioneuvoston asetus sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurituen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2018–2021

Suomen Lähienergialiiton lausunto

 

Suomen Lähienergialiitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto valtioneuvoston asetukseen.

Suomen Lähienergialiiton tavoite on tehdä hajautetun uusiutuvan energian tuottamisesta ja hyödyntämisestä mahdollisimman vaivatonta. Tavoitteen toteutumisen kannalta on erittäin tärkeää, että hallitus tukee puhtaan energian yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja sitä kautta lisää työllisyyttä, sekä auttaa Suomea saavuttamaan Pariisin ilmastotavoitteet.

Lähienergialiiton mielestä voimaan tullessaan valtioneuvoston asetus auttaa Suomea saavuttamaan kansallisen tavoitteen, että tieliikenne vuonna 2050 olisi lähes nollapäästöistä. Tavoitteen tärkeys huomioiden Infrastruktuuritukeen varatut määrärahat ovat varsin vaatimattomia, joten on tärkeää varmistaa että määrärahat käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Asetuksen ehdoissa on syytä huomioida, että sekä sähköisen liikenteen että biokaasun liikennekäytön infrastruktuuriin keskittynyt toimiala on varsin nuori ja alalla ei ole vielä monia toimijoita.

Lähienergialiitto pitää hyvänä hallituksen esityksessä esitettyjä näkökohtia:

  • on hyvä että biokaasun osalta raskasta liikennettä halutaan painottaa. Tämä on tärkeää, koska raskaan liikenteen verkosto ei ole vielä lähelläkään kriittistä massaa.

  • on hyvä, että asetus ohjaa isoimpiin sähköautojen latausjärjestelmiin, joissa on useita latauspisteitä. Tämä auttaa tuen tehokkaassa käytössä.

  • on hyvä, että kohdassa 11§ tuen myöntäminen estetään vain yhdelle taholle ja siten edistetään vapaata kilpailua myös tankkaus- ja latausmarkkinoilla

Lähienergialiiton mielestä näihin Lähienergialiiton kannalta tärkeisiin asioihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota:

  • kohdassa 4a§ asetettu latauspisteiden vähimmäismäärä on sähköteknisesti oltava 3-jaollinen, joten ehdotamme että vähimmäismääräksi muutetaan arvo 18.

  • kohdassa 4b§ vaatimus “vähintään kahden kiinteistön alueelle” on kohtuuton ja “välittömässä läheisyydessä ei ole vastaavaa” hyvin tulkinnan varainen.  Lisäksi vaatimus vähintään kahdesta kiinteistöstä sulkee pois mm. yksittäisten pysäköintihallien mahdollisuuden hakea tukea latausalueelle. Ehdotamme että kohta 4b§ poistetaan kokonaan.

  • ehdotamme, että kohdassa 5§ kuvattu kohdan 2) käyttöönottoaika olisi kummallakin 18 kk. Sähkölatausasemien kohdalla vuodenajat aiheuttavat viivettä ja joidenkin komponenttien – erityisesti pikalatauksessa tarvittavien – toimitusajat voivat olla huomattavan pitkiä.

  • kohdassa 5§ kuvattu kohta “3) ennen tuen myöntämistä koskevaa päätöstä hankkeessa ei ole tehty sellaista sitovaa investointipäätöstä, päälaitetilausta tai päätöstä rakentamistyön aloittamisesta tai muuta sitoumusta, jonka jälkeen hankkeen peruuttaminen ei enää ilman merkittävää taloudellista menetystä ole mahdollista;” – ehdotamme tämän kohdan poistamista. Kaikkien hankkeiden kohdalla pitää sallia hankkeen käynnistys omalla riskillä ilman, että hankkeen tukikelpoisuus menetetään.

  • kohdassa 6§ on tuen ulkopuolelle rajattu asunto-osakeyhtiöt, asuinkiinteistöt ja niiden yhteyteen toteutettavat hankkeet. Tämä ei kohtele tasapuolisesti sähköautojen latausjärjestelmähankkeita, koska se asettaa sähköautojen käyttäjät eriarvoiseen asemaan asumismuodon perusteella. Tuki pitää olla tarjolla myös vähintään asunto-osakeyhtiöiden tai asuinkiinteistöjen yhteyteen toteutettaville hankkeille.

  • kohdassa 10§ määritelty kerroin 0,9 raskaan liikenteen kaasutankkausasemille ei ota huomioon näiden tankkausasemien huomattavasti suurempia investointikustannuksia kuin pienemmillä kaasutankkausasemilla. Jos investointeja halutaan ohjata raskaan liikenteen tankkausasemiin, kertoimen arvolla 0,7 saadaan huomattavasti parempi ohjausvaikutus.

  • kohdassa 10§ ei tule käyttää raskaan likenteen aseman kriteerinä jonkinlaista tankkausliitintä. Kuorma-autokalusto tankkaa jo nyt pääosin samalla liittimellä kuin henkilöautot. Paineistettua kaasua tarjoavilla asemilla raskasta liikennettä hyödyttää vain helppo pääsy tankkauskatokseen ja riittävä aseman läpimenokapasiteetti, joita on käytettävä raskaan liikenteen kaasutankkausaseman kriteereinä.

  • kohtaan 10§ ehdotetamme,, että ”TEN-T” -verkon sijasta tulisi ehtona olla ”TEN-T kattava verkko”

  • kohdassa 12§ rajoitetaan valmistelu- ja suunnittelukustannusten sisältymistä tuen piiriin. Valmistelu- ja suunnittelukustannukset ovat oleellinen osa hankkeiden toteutusta ja asianmukainen suunnittelu edesauttaa teknisesti toimivien ja turvallisten järjestelmien toteuttamista. Tukea voidaan rajoittaa vastaavasti kuin energiatuen (VnA 1098/2017) ehdoissa “ 10§ Hyväksyttäviä kustannuksia ovat… 5) valmistelu- ja suunnittelukustannukset siltä osin kuin ne eivät ylitä 20 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista;”

  • ehdotamme lisättäväksi kohtaan 12§ tukeen hyväksyttäväksi kustannukseksi sähköautolatausasemilla myös sähköliittymän kustannukset, koska niiden osuus koko investoinnista on merkittävä.

 

Lähienergialiitto kannattaa liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöä edistäviä toimenpiteitä, joita tämä valtioneuvoston asetus edustaa. Tämän tyyppisillä tukitoimenpiteillä vähennetään liikenteen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, vähennetään liikenteen päästöjä ja synnytetään uutta puhtaan energian liiketoimintaa.

 

Lisätiedot

Puheenjohtaja Tarja Hellsten, puh. 050 390 3300, tarja.hellsten(at)lahienergia.org

Toiminnanjohtaja Tapio Tuomi, puh. 040 568 7351, tapio(at)lahienergia.org

 

Ajankohtaista

ISKU investoi vastuulliseen kalustetuotantoon Lahdessa

Yksi Suomen suurimmista aurinkovoimapuistoista rakennetaan Lahteen ISKUn tehtaan yhteyteen. ISKU on tehnyt yhteistyösopimuksen Solarigon ja Lumme Energian kanssa teollisen mittakaavan aurinkosähköpuiston rakentamisesta. Kyse on merkittävästä panostuksesta uusiutuvaan energiaan, ISKUn aurinkosähköpuiston koko tulee olemaan n. 2,8 MW ja sen odotetaan tuottavan puhdasta uusiutuvaa energiaa n. 2500 MWh vuositasolla. CO2 päästöjä tämän kokoinen laitos vähentää n. 355tn, […]