Otakantaa.fi-palvelussa olleeseen kyselyyn ”Kommentoi energiaverotuksen uudistamista selvittävän työryhmän kysymyksiä” Lähienergialiiton antamat vastaukset ovat:
1) Mikä olisi mielestänne paras tapa toteuttaa energiaintensiivisten yritysten energiaveronpalautuksen poistaminen ja sähköveroluokan II sähköveron alentaminen EU- minimiin?
–
2) Miten kirjaus, jossa verotukea yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa pienennetään sekä korotetaan verotasoa lämmityspolttoaineissa niin, että verotulot kasvavat yhteensä 100 milj. euroa vaalikauden aikana tulisi toteuttaa? Esimerkiksi: tulisiko muutos toteuttaa painottaen yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon eli CHP-tuen poistoa vai polttoaineiden verojen korottamista?
Tavoitteen ollessa ilmasto-ohjaavuus, kaikkia polttoaineita tulisi verottaa samalla perusteella niiden elinkaaren aikaisten CO2 –päästöjen perusteella. Tämän pohjalta kunkin polttoaineen verot asettuisivat tietylle tasolle, ja veroruuvin avulla saavutettaisiin kulloisetkin fiskaalit tavoitteet.
Fossiilisten polttoaineiden verojen korotukset parantavat päästöttömien lämmitysratkaisujen (myös hukkalämmön) suhteellisesta kilpailukykyä, ja siten kannustaa niihin siirtymiseen. Käytännössä muutokseen ja sen nopeuteen vaikuttaa kuitenkin esim:
- Onko hintaetu, veroetu huomioiden, riittävän suuri?
- Onko siirtyminen ylipäätään mahdollinen ja millä aikataululla?
- Olemassa oleva infra ja sen tekninen- tai taloudellinen käyttöikä, investointi- ja rahoitusmahdollisuus, takaisinmaksuaika, yksityisen kiinteistön arvo jne.
3) Millä tavalla olisi mielestänne paras tapa toteuttaa kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen ja konesalien sähköveron alennus? Mitä muita seikkoja tulisi ottaa huomioon veronalennusta toteutettaessa?
Mielestämme alempi sähköverokanta pitäisi koskea energiayhtiöitä, jotka tuottavat ja myyvät energiaa asiakkaille kaukolämpöverkon, alueverkon tai kiinteistökohtaisen eli hajautetun energiantuotannon kautta. Tällöin parannetaan lämpöpumpuilla (voi olla muukin sähköä käyttävä teknologia tai varasto) tuotetun energian kilpailukykyä riippumatta lämpöpumpun koosta tai asemasta. Siis sama kohtelu riippumatta siitä, onko lämpöpumpun sijainti kiinteistössä tai tuotantolaitoksessa.
Sähköveron alennus tulisi koskea kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavien lämpöpumppujen ja konesalien lisäksi myös lämpöä siirtävien pumppujen sekä geolämpövoimaloiden käyttämää sähköä. Geotermiset syvälämpöratkaisut perustuvat maaperästä saadun lämmön siirtämiseen sellaisenaan lämmönvaihtimien avulla kaukolämpöverkkoon ilman lämpöpumppujen apua.
Tavoitteen ja hyödyn ollessa sama kuin hallitusohjelmakirjauksessa mainituilla lämpöpumpuilla ja konesalien lämmöllä (lämmityksen päästöjen vähentäminen), on perusteltua verottaa geolämpölaitosten tarvitsemaa sähköä samalla perusteella.
Energiayhtiöksi määriteltäisiin energiantuotantoa harjoittava yritys, joka valmistaa sekä myy asiakkaille energiaa ja käyttää energiantuotantoon tarvittavan sähkön itse. Energiayhtiö on yhtiö, joka palvelee useampaa yritystä tai asiakasta teolliseen toimintaan rinnastettavalla tavalla elinkeinotoimintanaan. Alempaan veroluokkaan oikeutettaisiin energiayhtiöt, joiden lämpölaitosten yhteenlaskettu antoteho on esimerkiksi vähintään 1 MW, mutta voisi olla myös ilman rajausta. Tehoon lasketaan mukaan kaikki energiayhtiön lämpöpumppulaitokset, jotka tuottavat asiakkaille energiaa.
Näin tehden alemman veroluokan ulkopuolelle jäisi taloyhtiöiden, rahoituslaitosten, kiinteistön omistajien omat laitokset.
Näkökulma olisi kannatettava kilpailuneutraliteetin kannalta ja loisi Suomeen uutta liiketoimintaa monopoliasemassa olevien kaukolämpöyhtiöiden rinnalle hajautetun energian tuotantoyhtiöiden kautta. Lisäksi on huomioitava, että nykytiedon perustuen hajautetun energian yhtiöt eivät myöskään pääse energia-avustuksen piiriin.
Konesalien sähköveron osalta alempi veroluokka pitäisi kattaa kaiken kokoiset konesalit, eli nykyinen 5 MW tehoraja pitäisi poistaa. Näin helpotetaan uusien konesalien sijoittumista koko Suomen alueelle ja vähennetään niiden tarvetta kantaverkon siirtokapasiteettiin. Selvyyden vuoksi konesaliksi määritellään esim. Kiinteistö, jota käytetään taloudelliseen toimintaan tarjoamalla konesalipalveluita.
4) Millaisen mahdollisuuden näette hukkalämpöjen hyödyntämisessä ja mitä voitaisiin tehdä sen tehostamiseksi, että niitä hyödynnettäisiin nykyistä enemmän?
Ylijäämälämpöjen hyödyntämisen yksi suurimmista esteistä on taloudellinen kannattavuus. Toinen merkittävä este on hyödyntämiskohteiden puute. Hyödyntämisteknologiat ovat viime vuosina kehittyneet, mutta ovat monessa tapauksessa edelleen liian kalliita. Tähän ratkaisuna on korotettu energiatuki hukkalämpöjen hyödyntämisessä, vaikka kyseisiä uusia teknologioita olisi jo demonstroitu Suomessa.
Hukkalämpöjen ja hyödyntämiskohteiden tunnistamiseen on energiakatselmustoiminnassa kiinnitettävä enemmän huomiota. Energiakatselmustoimintaa on syytä jatkaa. Samoin alakohtaiset energiatehokkuussopimukset ovat kannatettavia. Edellä esitetty korotettu energiatuki saattaisi olla mahdollista edellyttää energiakatselmuksia ja/tai energiatehokkuussopimuksia.
5) Mitä muuta mielestänne tulisi huomioida energiaverotuksen uudistamisessa?
Energiaverotuksen pitää pohjautua ilmasto-ohjaavuuteen ja päästöjen laskenta kaikissa tapauksissa perustuu elinkaarilaskentaan. Kaikkia energiaverotuksen kohteena olevia energiamuotoja pitää kohdella tasapuolisesti ja samoin säännöin.
