Kun suunnitellaan uusia alueita, tehdään mm. yleis- ja asemakaavat. Kaavoitus on mahdollisuus ohjata rakentamista. Kaavoittaja voi hyvinkin tarkasti päättää mitä ja miten tulisi alueelle rakentaa. Liikenne on usein suurin energiankuluttaja ja siihen vaikutetaan kaavoituksella merkittävästi, varsinkin yleiskaavoituksessa. Tässä kirjoituksessa keskityn kuitenkin alueen energiajärjestelmiin.
Asemakaavalla voidaan tukea energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa
Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa voisi tukea paljon asemakaavoituksessa, jos tietoa ja halua olisi. Esimerkiksi suuntaamalla rakennukset optimaaliseen suuntaan voidaan aurinkoenergian saantia maksimoida, tai aluetasolla optimoida. Suuntaamalla katot eri suuntiin voidaan tasata vuorokauden aurinkoenergiatuotantoa. Mikäli tavoitteena on maksimoida tuotantoa tulee kaikkien talojen katot olla suunnattu etelään ja kattojen kulman tulisi olla noin 40 astetta. Kattojen muotoon otetaan usein kantaa kaavoituksessa, mutta harvemmin energiasyistä. Miten muoto ja suuntaus vaikuttaa ulkonäöllisesti on usein päätösten takana.
Rakennusten ja teiden sijoittelulla voidaan myös minimoida kaukolämpöverkon siirtohäviöitä. Kaava ei voi pakottaa rakentajia asentamaan aurinkopaneeleita, kerääjiä, lämpöpumppuja tms., mutta kaavan rakennustapaohjeissa on mahdollisuus kehottaa näihin ratkaisuihin ja tuoda rakentajille tietoa uusiutuvista energiaratkaisuista. Kaukolämpöön liittyminen voidaan määrätä kaavassa, ja näin onkin tehty muutamissa kohteissa.
Energiatehokkuutta rakentamiseen syntyy yhdistämällä kaavoitus ja asukkaan osallistaminen
Kaavoituksessa voidaan myös vaatia energiatehokkaampaa rakentamista kuin mitä rakennusmääräykset vaatii. Tänä päivänä koetaan kuitenkin, että määräykset ovat jo tiukat eikä tiukempaa haluta vaatia kaavassa.
Porvoossa tehtiin kaava jonka mukaan tontinostaja saa tontin hinnasta pienen alennuksen jos ottaa käyttöön sähköenergian seurantalaitteiston jolla asukas voi seurata reaaliajassa kulutustaan. Reaaliaikaisella seurannalla vähennetään usein kodin sähkönkulutusta. Tämä on esimerkki siitä miten voidaan ohjata kuluttajien energiankulutusta kaavoituksen avulla.
Rakennusvalvonta on tärkeässä asemassa. He ovat suorassa yhteydessä rakentajiin ja heidän tulee neuvoa rakentajia energiatehokkaista ratkaisuista sekä uusiutuvan energian mahdollisuuksista. Oulussa rakennusvalvonta on ollut todella aktiivinen tässä asiassa, muiden kaupunkien tulisi ottaa Oulusta mallia.
Kaavoitus keskittyy yksityiskohtiin ja ulkonäköön energiatehokkuuden sijasta
Mikä tilanne tänä päivänä on, näkyykö kaikki nämä kaavoissa? Valitettavan harvoin. Toisaalta määrätään tiukasti esimerkiksi aitojen korkeus, materiaali, väri. Joissain tapauksissa määrätään myös minkälaista istutuksia pitää istuttaa. Rakennuksen väri on myös tiukasti määritelty. Tuntuu olevan kova halu suunnitella ulkonäöllisesti viimeiseen yksityiskohtaa myöten, mutta paljonko energiaa kuluu ja miten sitä tuotetaan on täysin toisarvoinen asia. Tämä ei tunnu kovin järkevältä.
Lisää pohdintaa aiheesta löytyy väitöskirjassani “Energy-efficient city planning- the role and importance of actionable regulations”. Väitöstilaisuus 22.1.2016 klo 12 Otakaari 4, huone K216.
Kirjoittaja:
Åsa Hedman, DI
Perustaja/Toimitusjohtaja Sustecon Oy
www.sustecon.fi
