Kansallinen sähköjärjestelmän joustontarpeen arviointi käynnistyy

sähköverkko hajautettu tuotanto

Suomessa valmistellaan ensimmäistä kansallista joustontarpeen arviointia osana uutta EU-laajuista prosessia. Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa, kuinka paljon ja millaista joustoa sähköjärjestelmä tarvitsee tulevina vuosina sekä järjestelmän että verkon tasolla.

Menetelmä (Flexibility Needs Assessment, FNA) määrittää, miten jäsenvaltioiden siirto- ja jakeluverkonhaltijat arvioivat sähköjärjestelmän joustotarpeet 5–10 vuoden aikajänteellä. Arvioinnissa tarkastellaan sähköjärjestelmän erityyppisiä joustotarpeita. Niihin kuuluvat järjestelmätason tarpeet, kuten

  • uusiutuvan tuotannon (RES) leikkauksista aiheutuvat joustotarpeet,
  • kulutuksen ja tuotannon nopeista muutoksista johtuvat ramping-tarpeet, sekä
  • lyhyen aikavälin joustotarpeet, jotka syntyvät ennustevirheistä ja äkillisistä häiriöistä.

Lisäksi arvioidaan verkkotason joustotarpeet, jotka liittyvät jakelu- ja siirtoverkkojen kuormitus-, jännite- ja siirtorajoitteisiin.

Menetelmä luo yhteiset periaatteet, jotta eri maiden tulokset ovat vertailukelpoisia ja tukevat EU:n laajuista analyysiä sähköjärjestelmien joustotarpeista.

Tulokset ohjaavat fossiilittoman jouston tavoitteita

Menetelmän tulokset muodostavat pohjan jäsenvaltioiden kansallisille fossiilittoman jouston tavoitteille, joissa määritellään, kuinka suuri osuus joustosta tulisi toteutua kysyntäjoustona ja energian varastointina. Mikäli markkinainvestoinnit eivät riitä näiden tavoitteiden saavuttamiseen, jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön fossiilittoman jouston tukijärjestelmiä, jotka kohdistuvat uusiutuviin tai päästöttömiin joustoratkaisuihin.

Arvioinnin tulokset tukevat myös Suomen energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP) päivittämistä ja auttavat tunnistamaan ajoissa investointitarpeet sähköverkkoihin, joustoresursseihin ja markkinamekanismeihin.

Prosessiin osallistuu useita toimijoita

Fingrid ollaan nimeämässä elimeksi, jonka vastuulla on Suomessa koota kansallinen raportti eri osapuolten toimittamien analyysien ja tietojen pohjalta. Fingrid vastaa lisäksi sähköjärjestelmän joustotarpeiden kokonaisarvioinnista sekä kantaverkon siirtorajoitteisiin liittyvien verkon joustotarpeiden analysoinnista.

Jakeluverkkoyhtiöt arvioivat omien verkkojensa joustotarpeet, kuten ylikuormitus- ja jännitehaasteet sekä tilanteet, joissa paikallinen uusiutuvan energian tuotanto ylittää verkon siirtokyvyn. Jakeluverkkoyhtiöiden tehtävänä on toimittaa tiedot ja analyysit verkkojen joustotarpeista Fingridille kansallista raporttia varten.

Energiavirasto toimii prosessissa sääntelyviranomaisena, osallistuen kansallisten menettelyjen ja aikataulujen sopimiseen sekä hyväksyen lopullisen raportin.

Mitä seuraavaksi – yhteistyötä ja valmistelua kansallisella tasolla

Seuraavien kuukausien aikana Fingrid ja jakeluverkkoyhtiöt valmistelevat kansallisen toimeenpanon yksityiskohdat. Energiavirasto osallistuu työhön sääntelyviranomaisena ja seuraa prosessin etenemistä asetettujen määräaikojen mukaisesti.

Tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee asettamaan ja saavuttamaan fossiilittoman jouston tavoitteet kustannustehokkaasti, energiamarkkinoita tukevalla ja teknologianeutraalilla tavalla.

 

Lähde Energiaviraston tiedote.

Ajankohtaista

katunäkymä Helsinki kerrostalo

Asuinrakennusten energia-avustusta on tarjolla vuosille 2020-2022

Valtioneuvosto antoi 19.12.2019 asetuksen asuinrakennusten energia-avustuksista. Avustuksia myönnetään asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin, yhteensä 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustukset. Avustusta voi hakea ARAsta 2.1.2020 alkaen. Avustusta voi saada korjaushankkeen suunnittelukustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.10.2019 alkaen sekä toteuttamiskustannuksiin, jotka ovat muodostuneet 1.1.2020 lähtien. […]