Kansallinen sähköjärjestelmän joustontarpeen arviointi käynnistyy

sähköverkko hajautettu tuotanto

Suomessa valmistellaan ensimmäistä kansallista joustontarpeen arviointia osana uutta EU-laajuista prosessia. Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa, kuinka paljon ja millaista joustoa sähköjärjestelmä tarvitsee tulevina vuosina sekä järjestelmän että verkon tasolla.

Menetelmä (Flexibility Needs Assessment, FNA) määrittää, miten jäsenvaltioiden siirto- ja jakeluverkonhaltijat arvioivat sähköjärjestelmän joustotarpeet 5–10 vuoden aikajänteellä. Arvioinnissa tarkastellaan sähköjärjestelmän erityyppisiä joustotarpeita. Niihin kuuluvat järjestelmätason tarpeet, kuten

  • uusiutuvan tuotannon (RES) leikkauksista aiheutuvat joustotarpeet,
  • kulutuksen ja tuotannon nopeista muutoksista johtuvat ramping-tarpeet, sekä
  • lyhyen aikavälin joustotarpeet, jotka syntyvät ennustevirheistä ja äkillisistä häiriöistä.

Lisäksi arvioidaan verkkotason joustotarpeet, jotka liittyvät jakelu- ja siirtoverkkojen kuormitus-, jännite- ja siirtorajoitteisiin.

Menetelmä luo yhteiset periaatteet, jotta eri maiden tulokset ovat vertailukelpoisia ja tukevat EU:n laajuista analyysiä sähköjärjestelmien joustotarpeista.

Tulokset ohjaavat fossiilittoman jouston tavoitteita

Menetelmän tulokset muodostavat pohjan jäsenvaltioiden kansallisille fossiilittoman jouston tavoitteille, joissa määritellään, kuinka suuri osuus joustosta tulisi toteutua kysyntäjoustona ja energian varastointina. Mikäli markkinainvestoinnit eivät riitä näiden tavoitteiden saavuttamiseen, jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön fossiilittoman jouston tukijärjestelmiä, jotka kohdistuvat uusiutuviin tai päästöttömiin joustoratkaisuihin.

Arvioinnin tulokset tukevat myös Suomen energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP) päivittämistä ja auttavat tunnistamaan ajoissa investointitarpeet sähköverkkoihin, joustoresursseihin ja markkinamekanismeihin.

Prosessiin osallistuu useita toimijoita

Fingrid ollaan nimeämässä elimeksi, jonka vastuulla on Suomessa koota kansallinen raportti eri osapuolten toimittamien analyysien ja tietojen pohjalta. Fingrid vastaa lisäksi sähköjärjestelmän joustotarpeiden kokonaisarvioinnista sekä kantaverkon siirtorajoitteisiin liittyvien verkon joustotarpeiden analysoinnista.

Jakeluverkkoyhtiöt arvioivat omien verkkojensa joustotarpeet, kuten ylikuormitus- ja jännitehaasteet sekä tilanteet, joissa paikallinen uusiutuvan energian tuotanto ylittää verkon siirtokyvyn. Jakeluverkkoyhtiöiden tehtävänä on toimittaa tiedot ja analyysit verkkojen joustotarpeista Fingridille kansallista raporttia varten.

Energiavirasto toimii prosessissa sääntelyviranomaisena, osallistuen kansallisten menettelyjen ja aikataulujen sopimiseen sekä hyväksyen lopullisen raportin.

Mitä seuraavaksi – yhteistyötä ja valmistelua kansallisella tasolla

Seuraavien kuukausien aikana Fingrid ja jakeluverkkoyhtiöt valmistelevat kansallisen toimeenpanon yksityiskohdat. Energiavirasto osallistuu työhön sääntelyviranomaisena ja seuraa prosessin etenemistä asetettujen määräaikojen mukaisesti.

Tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee asettamaan ja saavuttamaan fossiilittoman jouston tavoitteet kustannustehokkaasti, energiamarkkinoita tukevalla ja teknologianeutraalilla tavalla.

 

Lähde Energiaviraston tiedote.

Ajankohtaista

P2G power-to-gas P2X

Suomen suurin Power-to-Gas-laitos – Wärtsilä ja Vantaan Energia ovat sopineet suunnittelun jatkamisesta kohti investointipäätöstä

Teknologiayhtiö Wärtsilä ja energiayhtiö Vantaan Energia ovat solmineet yhteistyösopimuksen merkittävän, synteettistä metaania tuottavan Power-to-Gas (P2G)-laitoksen esisuunnittelusta. Vuonna 2025 käyttöönotettavaksi suunniteltu laitos olisi Suomen suurin ja myös ensimmäinen, joka tuottaa 10 MW polttoaineteholla kaupallisessa mittakaavassa hiilineutraalia, synteettistä metaania.   Synteettinen metaani tuotetaan talteenotetusta hiilidioksidista sekä uusiutuvalla energialla tuotetusta vedystä. Osapuolet allekirjoittivat toukokuussa 2020 yhteistyösopimuksen konseptiselvityksestä, jossa […]