Kansallinen sähköjärjestelmän joustontarpeen arviointi käynnistyy

sähköverkko hajautettu tuotanto

Suomessa valmistellaan ensimmäistä kansallista joustontarpeen arviointia osana uutta EU-laajuista prosessia. Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa, kuinka paljon ja millaista joustoa sähköjärjestelmä tarvitsee tulevina vuosina sekä järjestelmän että verkon tasolla.

Menetelmä (Flexibility Needs Assessment, FNA) määrittää, miten jäsenvaltioiden siirto- ja jakeluverkonhaltijat arvioivat sähköjärjestelmän joustotarpeet 5–10 vuoden aikajänteellä. Arvioinnissa tarkastellaan sähköjärjestelmän erityyppisiä joustotarpeita. Niihin kuuluvat järjestelmätason tarpeet, kuten

  • uusiutuvan tuotannon (RES) leikkauksista aiheutuvat joustotarpeet,
  • kulutuksen ja tuotannon nopeista muutoksista johtuvat ramping-tarpeet, sekä
  • lyhyen aikavälin joustotarpeet, jotka syntyvät ennustevirheistä ja äkillisistä häiriöistä.

Lisäksi arvioidaan verkkotason joustotarpeet, jotka liittyvät jakelu- ja siirtoverkkojen kuormitus-, jännite- ja siirtorajoitteisiin.

Menetelmä luo yhteiset periaatteet, jotta eri maiden tulokset ovat vertailukelpoisia ja tukevat EU:n laajuista analyysiä sähköjärjestelmien joustotarpeista.

Tulokset ohjaavat fossiilittoman jouston tavoitteita

Menetelmän tulokset muodostavat pohjan jäsenvaltioiden kansallisille fossiilittoman jouston tavoitteille, joissa määritellään, kuinka suuri osuus joustosta tulisi toteutua kysyntäjoustona ja energian varastointina. Mikäli markkinainvestoinnit eivät riitä näiden tavoitteiden saavuttamiseen, jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön fossiilittoman jouston tukijärjestelmiä, jotka kohdistuvat uusiutuviin tai päästöttömiin joustoratkaisuihin.

Arvioinnin tulokset tukevat myös Suomen energia- ja ilmastosuunnitelman (NECP) päivittämistä ja auttavat tunnistamaan ajoissa investointitarpeet sähköverkkoihin, joustoresursseihin ja markkinamekanismeihin.

Prosessiin osallistuu useita toimijoita

Fingrid ollaan nimeämässä elimeksi, jonka vastuulla on Suomessa koota kansallinen raportti eri osapuolten toimittamien analyysien ja tietojen pohjalta. Fingrid vastaa lisäksi sähköjärjestelmän joustotarpeiden kokonaisarvioinnista sekä kantaverkon siirtorajoitteisiin liittyvien verkon joustotarpeiden analysoinnista.

Jakeluverkkoyhtiöt arvioivat omien verkkojensa joustotarpeet, kuten ylikuormitus- ja jännitehaasteet sekä tilanteet, joissa paikallinen uusiutuvan energian tuotanto ylittää verkon siirtokyvyn. Jakeluverkkoyhtiöiden tehtävänä on toimittaa tiedot ja analyysit verkkojen joustotarpeista Fingridille kansallista raporttia varten.

Energiavirasto toimii prosessissa sääntelyviranomaisena, osallistuen kansallisten menettelyjen ja aikataulujen sopimiseen sekä hyväksyen lopullisen raportin.

Mitä seuraavaksi – yhteistyötä ja valmistelua kansallisella tasolla

Seuraavien kuukausien aikana Fingrid ja jakeluverkkoyhtiöt valmistelevat kansallisen toimeenpanon yksityiskohdat. Energiavirasto osallistuu työhön sääntelyviranomaisena ja seuraa prosessin etenemistä asetettujen määräaikojen mukaisesti.

Tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee asettamaan ja saavuttamaan fossiilittoman jouston tavoitteet kustannustehokkaasti, energiamarkkinoita tukevalla ja teknologianeutraalilla tavalla.

 

Lähde Energiaviraston tiedote.

Ajankohtaista

St1 deep heat Otaniemi

St1:n Otaniemen geotermisen pilottiprojektin syvät lämpökaivot tutkimuskäyttöön

St1:n Espoon Otaniemen geotermisen lämpölaitoksen pilottiprojektissa porattiin kaksi lämpökaivoa yli kuuden kilometrin syvyyteen, jossa kallioperän lämpötila on noin 120 astetta. Projekti keskeytyi, koska vettä ei saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen ja suunnitellun lämpölaitoksen teho olisi ollut kaupallisesti kannattamaton. Tässä vaiheessa St1 tarjoaa projektin kaivot tieteelliseen tutkimukseen.   Kovaan suomalaiseen kallioperään poratut Suomen syvimmät kaivot ovat […]