Liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollisen työryhmän valmistelema arviomuistio kansallisesta tieliikenteen päästökaupasta julkaistiin 24.1.2022.
Arviomuistion laatinut työryhmä näkee EU-päästökaupan valmistelun ensisijaisena toimenpiteenä kansalliseen päästökauppaan nähden. Kansallista tieliikenteen päästökauppaa on arvioitu siltä varalta, että tieliikenteen päästöjä ei muilla keinoin saada puolitettua vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Työ on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan toteutusta. Arviomuistio kuuluu tiekartan kolmanteen, ehdolliseen vaiheeseen. Jos kahden ensimmäisen vaiheen toimenpiteet ja EU-tason ratkaisut eivät yhdessä riitä, niin kansallista tieliikenteen päästökauppaa voitaisiin edistää. Hallitus on jatkanut eri toimenpiteiden, mukaan lukien tieliikenteen päästökauppa, valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset ja EU-tason ratkaisut eivät riitä päästötavoitteen saavuttamiseen.
Komission annettua ehdotuksen EU:n laajuisesta päästökaupasta, se otettiin arviointiin mukaan. Työryhmä pitää tärkeänä, että EU-päästökauppaa koskevien neuvottelujen etenemistä seurataan tarkoin, ja tarvittaessa tehdään päätöksiä kansallisen päästökaupan tai muiden hintaohjauskeinojen valmistelusta tai käyttöönotosta. Arviomuistio lisää tieliikenteen päästökaupan tietopohjaa ja tukee näin myös komission ehdotuksen kansallista käsittelyä.
Arviomuistiossa on tuotu esille monia avoimia lisäselvitystä vaativia kohtia. Kompensaatiomalleista toivottiin lausunnoissa näkemyksiä. Myös vaikutusarviointeja olisi laajennettava ja syvennettävä. Jos hintaohjaukselle syntyisi tarve ennen kuin päästökauppajärjestelmä on valmiina, voitaisiin polttoaineen hintaohjausta toteuttaa olemassa olevan verojärjestelmän kautta.
Kansallinen tieliikenteen päästökauppa jakaa mielipiteitä
Arviomuistio oli lausuntokierroksella 8.11.-3.12.2021. Osa lausunnonantajista piti kansallista tieliikenteen päästökauppaa tarpeellisena ja osa vastusti päästökauppaa.
Lausuntoja annettiin yhteensä 50, joista yksi oli elinkeinoelämän 18 järjestön yhteislausunto. Elinkeinoelämän järjestöjen yhteislausunnon lisäksi noin kymmenessä muussa lausunnossa tuotiin esille, ettei kansalliselle tieliikenteen päästökaupalle ole tarvetta. Toisaalta useissa lausunnoissa korostettiin kansallisten taloudellisten ohjauskeinojen tarvetta, jotta päästöjä saadaan vähennettyä riittävästi.
Lukuisissa lausunnoissa painotettiin, että voimavarat tulisi suunnata EU:n liikenteen päästökaupan valmisteluun. Kaksi lausunnonantajaa piti mahdollisena kansallisen päästökaupan toteuttamista EU:n päästökaupan rinnalla. Euroopan komissio on ehdottanut tieliikenteen päästökauppaa, joka alkaisi vuonna 2026. Lisäksi useissa lausunnoissa tuotiin esille verotus päästökauppaa kustannustehokkaampana hintaohjauskeinona. Kansallisesti tulee varautua myös siihen mahdollisuuteen, että EU:n päästökauppa myöhästyy tai jää kokonaan toteutumatta.
Lausuntojen mukaan uutta liikenteen polttoaineiden päästövähennysten ohjauskeinoa arvioitaessa tulisi arvioida myös sen yhteensopivuus ja yhteisvaikutus muiden ohjauskeinojen kanssa. Lisäksi peräänkuulutettiin tarkentavia vaikutusarviointeja.
Päästökaupan aiheuttamaa polttoaineen hinnannousun kompensoimista kuluttajille pidettiin yleisesti perusteltuina tilanteissa, joissa polttoaineen hinnannoususta koituu joillekin ryhmille kohtuuttomia vaikutuksia. Toisaalta lausunnoissa tuotiin esille, että kompensaatiot eivät saa haitata merkittävästi päästökaupan tavoitteiden toteutumista.
Mikä on päästökauppa?
Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille. Päästökaupassa polttoaineen jakelija ostaa päästöoikeuksia. Tarvittavien päästövähennysten määrä vaikuttaa päästöoikeuden hintaan.
Päästökaupan etuna muihin sääntelykeinoihin on, että se varmistaa päästötavoitteen toteutumisen, koska myytävien päästöoikeuksien määrä voidaan asettaa vastaamaan päästökattoa.
Mitä seuraavaksi?
Kokonaisarviointi liikenteen ja koko taakanjakosektorin päästövähennystoimien riittävyydestä tehdään hallituksen budjettiriihen ilmastolinjausten mukaisesti maaliskuussa 2022.
Tieliikenteen ja rakennusten erillislämmitysten polttoaineet kattavaa uutta päästökauppaa koskevan esityksen käsittely jatkuu EU:n neuvoston ympäristötyöryhmässä.
Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Matleena Kurki-Suutarinen, p. 0295 342 043, matleena.kurki-suutarinen@gov.fi
erityisasiantuntija Valtteri Härmälä, p. 0295 342 039, valtteri.harmala@gov.fi
