Siirtymä kestävään, sähköistyvään ja fossiilivapaaseen energiajärjestelmään on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuusriskien vähentämiseksi. Suomen riippuvuus fossiilisista tuontipolttoaineista heikentää energiaturvallisuutta ja talouskasvun mahdollisuuksia. Suomen ympäristökeskuksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja Teknologian tutkimuskeskuksen yhteisessä Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä -projektissa on tuotettu mittava tietopohja ja suomalaiselle yhteiskunnalle suunnattu kestävän energiasiirtymän tiekartta.
Projektissa lähes eri alojen 300 asiantuntijaa on tuottanut tutkimustietoa, joka auttaa tunnistamaan energiasiirtymään liittyviä hyötyjä ja haittoja, kuten edistämään oikeudenmukaisuutta ja vähentämään luontokatoa. Hanke julkisti 25.5.2026 raportin ja tiekartan Siirtymä kestävään energiajärjestelmään : Tiekartta ja synteesiraportti.
“Suomella on vahvat lähtökohdat rakentaa kestävä energiajärjestelmä: puhdas sähkö, teknologinen osaaminen ja elinkeinoelämän vahva sitoutuminen. Tänään julkaistava tutkimus antaa meille lisää tietoja ja työkaluja”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Globaali geopoliittinen tilanne tekee oikeudenmukaisen ja kestävän siirtymän entistä tarpeellisemmaksi
Globaali geopoliittinen tilanne on viime vuosina aiheuttanut häiriöitä fossiilisten polttoaineiden tuotanto- ja kuljetusketjuille sekä saanut aikaan merkittäviä öljyn ja maakaasun hintapiikkejä. Samaan aikaan pahenevat ilmastonmuutos ja luontokato tuovat uusia riskejä myös Suomen energiajärjestelmälle. Näitä riskejä on tärkeää hallita nykyistä paremmin.
Kestävän energiasiirtymän toteuttamisessa on huomioitava paitsi energiajärjestelmän toimivuus, myös monia muita näkökulmia: ilmasto- ja ympäristötavoitteet, kriittisten raaka-aineiden saatavuus, talous- ja työllisyysnäkökulmat sekä energiaturvallisuus ja oikeudenmukaisuus.
”Kaikkien energiasiirtymän kestävyystavoitteiden saavuttaminen samanaikaisesti olisi hyvin haastavaa. Sen vuoksi erilaisia tavoitteita, kuten ilmasto- ja luontovaikutusten minimointi sekä taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, tulee yhteensovittaa hyväksyttävällä tavalla. Tätä voidaan edistää tietoon perustuvilla poliittisilla päätöksillä”, kehittämispäällikkö Sampo Soimakallio Sykestä.
Energiasiirtymässä ei ole kyse vain energiajärjestelmästä, vaan se kytkeytyy laajasti yhteiskunnan eri osa-alueille
”Energiantuotanto muuttuu päästöttömäksi lähivuosina, mutta myös energiaa käyttävien sektoreiden, kuten liikenteen ja teollisuuden, tulisi vähentää päästöjä varsin nopealla aikataululla. Energiajärjestelmän tulee olla joustava, mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittava ja oikeudenmukainen kansalaisille ja yrityksille”, sanoo johtava tutkija Tiina Koljonen VTT:ltä.
Energiasiirtymän yksi keskeinen piirre on siirtyminen polttoaineriippuvuudesta materiaaliriippuvuuteen
Muutoksen tulisi rakentua mineraalisten raaka-aineiden kestävälle tuotannolle ja tehokkaalle kierrättämiselle. Raaka-aineita tarvitaan energiantuotannon ja -varastoinnin teknologioissa sekä sähkönsiirrossa. Niiden tuotanto ja jalostus ovat globaalisti keskittyneitä, mikä tekee tuotantoketjuista haavoittuvia geopoliittisille muutoksille.
”Raaka-aineiden tuotannon kasvupaineet kohdistuvat jatkossa yhä enemmän myös EU:n alueelle ja Suomeen. Energiasiirtymä tarjoaa yrityksille uusia mahdollisuuksia kotimaisten raaka-ainevarojen hyödyntämiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Lisäksi kallioperän ja kaivannaisjätteiden raaka-aineiden tiedonhallinta tukee Suomen kykyä vastata lisääntyvään raaka-aineomavaraisuuden tarpeeseen”, erikoistutkija Mari Kivinen GTK:sta.
Projektin tulokset edesauttavat Suomea kestävän energiasiirtymän toteuttamisessa
“Puhdas siirtymä ja ilmastonmuutoksen hillintä avaavat mahdollisuuksia niille, jotka tarjoavat ratkaisuja päästöjen vähentämiseen. Suomi kehittänyt eturintamassa puhtaita teknologioita, ja meillä on erinomaiset edellytykset nousta puhtaan energian suurvallaksi”, Sari Multala.
Suomeen on suunnitteilla laaja joukko puhtaan siirtymän investointeja. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan hankkeita on yli 1300, ja niiden yhteenlaskettu arvo ylittää 300 miljardia euroa.
”Kestävä energiasiirtymä edellyttää onnistunutta kansainvälistä yhteistyötä, koko suomalaisen yhteiskunnan sitoutumista ja osallistamista sekä kestävyysperiaatteiden toteutumista päätöksenteossa läpi yhteiskunnan”, Sampo Soimakallio.
Lähde YM tiedote, Syke tiedote.
