Keskiviikkona 27.5.2021 julkistettu Kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa Suomen vihreää siirtymää yhteensä yli miljardilla eurolla, ja vipuvaikutuksineen sen arvioidaan saavan liikkeelle ilmastotyöhön jopa neljä miljardia euroa. Suomi suuntaa puolet kaikesta elpymisvälineen kautta kanavoitavasta rahoituksesta vihreään siirtymään. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Elpymisrahoituksella edistetään elinkeinorakenteen uudistumista ja suomalaisten yritysten kestäviin ratkaisuihin perustuvaa kilpailuetua.
Kestävän kasvun ohjelman avustuksia suunnataan kansalaisille, yrityksille ja kunnille ja muille yhteisöille vähähiilisiin investointeihin, tutkimukseen ja kehitykseen. Ensimmäiset hankkeet pääsevät vauhtiin jo loppuvuoden aikana, kun saataville tulee lisää tukea mm. öljylämmityksestä luopumiseen, sähköautojen latausinfran rakentamiseen ja tuulivoimakaavoitukseen.
”Kestävän kasvun ohjelma on Suomen historian suurin ilmastopanostus ja se näyttää esimerkkiä myös tulevaisuuden talousratkaisuille. Signaali eri toimijoille on selvä: nyt on oikea aika investoida kestävään tulevaisuuteen. Rahoituksella vauhditamme etenemistä kohti hiilineutraalia Suomea ja nostamme samalla Suomea jaloilleen koronakriisistä. Tärkeä periaate koko elvytyspaketille on se, ettei mikään elvytystoimi saa haitata ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Investointien arvioidaan vähentävän päästöjä vuosittain vähintään kolme miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodesta 2026 lähtien, mikä vastaa noin kuutta prosenttia Suomen päästöistä. Tavoitteena on tuoda Suomi globaaliksi kärkimaaksi vety- ja kiertotalouden, korkean jalostusarvon biotuotteiden ja päästöttömien energiajärjestelmien ja muiden ilmasto- ja ympäristöratkaisujen alalla, parantaa energiatehokkuutta sekä nopeuttaa muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen.
”Suomen kestävän kasvun ohjelmalla pistetään vauhtia talouden uudelleen käynnistämiseen ja elpymiseen koronakriisin kourista. Ohjelma antaa mahdollisuuden tukea elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rakenteiden uudistumista myös pidemmällä aikavälillä. Se tukee ja mahdollistaa yksityisiä investointeja, joiden avulla on mahdollista luoda työpaikkoja ja kestävää kasvua myös tulevaisuudessa”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.
Lisärahaa öljylämmityksestä luopumiseen ja sähköautojen latausinfraan
”Öljylämmityksen vaihtaminen kestävään lämmitysmuotoon on kiinnostanut kansalaisia todella paljon, joten on hienoa, että voimme jatkaa avustusten myöntämistä saumattomasti. Samoin pidän erittäin tärkeänä sitä, että sähköautojen latausinfraan myönnettävät avustukset saavat lisäpontta. Kattava latausinfra on välttämätön edellytys liikenteen sähköistymiselle ”, ministeri Mikkonen sanoo.
Öljylämmityksestä luopumista tuetaan 70 miljoonan euron lisärahalla, mikä mahdollistaa noin 15 000 rakennuksen siirtymisen pois öljylämmityksestä ja tuottaa noin 100 000 hiilidioksiditonnin vuotuiset päästövähennykset taakanjakosektorilla. Tukea voivat saada yksittäiset kotitaloudet, kunnat, seurakunnat ja yhdistykset. Tämän vuoden lisätalousarvioissa on varattu 25 miljoonaa euroa pientalojen avustuksiin.
Pientalojen omistajat hakevat avustusta Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Avustuksiin ohjataan 65 miljoonan euroa jo aiemmin tehtyjen panostusten jatkoksi. Kunnat hakevat avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta. Myös seurakunnat ja yhdistykset voisivat hakea avustusta 2022 lähtien. Avustuksiin varataan viisi miljoonaa euroa.
Sähköautojen latausinfran avustuksiin tulee 20 miljoonan euron lisäys, josta 17 miljoonaa suunnataan asuinrakennuksiin ja 3 miljoonaa euroa yritysrakennuksiin. ARA:n myöntämää avustusta on tarkoitus laajentaa yrityksille vuonna 2022. Tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa avustuksiin on varattu 7,5 miljoonaa euroa.
- Ym.fi: Öljylämmityksestä luopuminen
- Ara.fi: Avustus sähköautojen latausinfran rakentamiseen
Energiajärjestelmän ja teollisuuden energiaratkaisujen investoinneilla mahdollistetaan uusien vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönotto
Suomen kestävän kasvun ohjelman tavoitteena on tuoda Suomi globaaliksi kärkimaaksi vety- ja kiertotalouden, korkean jalostusarvon biotuotteiden ja päästöttömien energiajärjestelmien ja muiden ilmasto- ja ympäristöratkaisujen alalla, vähentää teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä sekä nopeuttaa muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen. Tavoitteita edistetään toimilla, jotka mahdollistavat uutta teknologiaa hyödyntävien vähähiiliratkaisujen käyttöönoton.
Syksyllä 2021 on tarkoitus avata yrityksille rahoitushakuja, jotka liittyvät energia-infrastruktuuriin, uusiin energiateknologioihin, vähähiiliseen vetyyn ja hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen sekä prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen. Suunnitteilla on avata aiehaku ennen varsinaisia rahoitushakuja. Niin sanottuun vety-IPCEI-prosessiin liittyvä kansallinen haku käynnistyy kuitenkin jo kesäkuussa.
- Energia-infrastruktuuriin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 155 miljoonaa euroa.
- Uusiin energiateknologioihin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 155 miljoonaa euroa.
- Vähähiilisen vedyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 150 miljoonaa euroa.
- Teollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 60 miljoonaa euroa.
Tarkoituksena on myös avata myöhemmin rahoitushaku, jolla edistetään fossiilisten polttoaineiden korvaamista tukemalla julkista liikennesähkön, biokaasun ja uusien käyttövoimien jakelu- ja tankkausinfrastruktuuria. Ohjelmakaudelle on varattu rahoitusta 20 miljoonaa euroa.
TKI-rahoituksella tuetaan vähähiilisiä ratkaisuja ja osaamista
Suomen kestävän kasvun ohjelman TKI-rahoitusta kohdennetaan vihreää siirtymää tukeviin hankkeisiin. Digitalisaatiota edistävillä tutkimusinfrastruktuuri-investoinneilla ja uudistuksilla tuetaan innovaatiotoiminnan kehitystä ja osaamistason nostoa.
Vuoden 2021 aikana on tarkoitus avata yrityksille rahoitushakuja veturiyrityshankkeisiin, avainteknologioiden vauhdittamiseen sekä kasvuyritysten innovaatiotoimiin. Tavoitteena on päästä tekemään ensimmäisiä rahoituspäätöksiä jo vuoden 2021 puolella. Jo kesällä 2021 on tarkoitus avata veturiyrityksille kaksivaiheinen haastekilpailu.
- Veturiyrityshankkeisiin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 100 miljoonaa euroa.
- Veturiyrityshankkeita tukevien avainteknologioiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 27 miljoonaa euroa.
- Innovaatioinfrastruktuurien kehityshankkeisiin on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 25 miljoonaa euroa.
- Innovatiivisten kasvuyritysten tukemiseen on koko ohjelmakaudelle varattu rahoitusta 20 miljoonaa euroa.
Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemi sekä hankinta- ja konversiotuki
Investoinnin avulla tuetaan sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin käynnistämistä. Ekosysteemissä kehitetään digitalisaatioon perustuvia ratkaisuja, joiden avulla vähennetään liikenteen päästöjä.
Osa investoinnista toteutetaan konversio- ja hankintatukena. Rahoituksella hankinta- ja konversiotukiin tuetaan fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteiden toteutumista. Tuella edistetään nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymistä. Tukea myönnettäisiin henkilö- ja pakettiautojen sekä raskaan kaluston kaasu- ja etanolikonversioihin. Tuen tarkoituksena on mahdollistaa yksityisille henkilöille ja yrityksille vanhan ajoneuvon muuntaminen ympäristöystävällisemmäksi.
Arvioidut kustannukset ovat 10 miljoonaa euroa. Sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin rahoituskokonaisuus on arviolta 5 miljoonaa euroa. Ekosysteemin kehittämistä tuetaan hankerahoituksella, jonka myöntämisestä Liikenne- ja viestintävirasto vastaa. Osa tuesta, arviolta 5 miljoonaa euroa, myönnetään hankinta- ja konversiotukina. Hankinta- ja konversiotuki voitaisiin toteuttaa siten, että Liikenne- ja viestintävirasto vastaa tuen myöntämisestä.
Rahoitusta myös fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteiden toteuttamiseen
Suomen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Suomi pyrkii maailman ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointiyhteiskunnaksi ja on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt 2030 mennessä.
Liikenteen osalta vihreän siirtymän pilarin kokonaisuudella tavoitellaan päästövähennyksiä ja siirtymää fossiilittomaan liikenteeseen. Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Elpymis- ja palautumistukivälineestä kohdennetaan rahoitusta periaatepäätöksen tavoitteiden toteuttamiseen. Investoinnit kohdistuvat julkisen liikennesähkön ja –kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuuriin sekä yksityiseen latausinfrastruktuuriin, joiden rahoituksesta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö.
Lisäksi investointi hankinta- ja konversiotukiin tukee fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitetta nolla- ja vähäpäästöisten ajoneuvojen yleistymisestä.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteita tukevat myös työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevat toimet, joilla tuetaan uutta energiateknologiaa (mm. biokaasu ja muut uusiutuvat liikennepolttoaineet) sekä investoinnit vähähiiliseen vetyyn.
Suomen kestävän kasvun ohjelma vaatii vielä komission hyväksynnän, ja lisätalousarvion rahoituspäätökset eduskunnan siunauksen
Rahoituspäätöksiä voidaan tehdä sen jälkeen, kun EU:n neuvosto on tehnyt Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koskevan päätöksen ja rahoituksen sisältävä talousarvio on hyväksytty eduskunnassa. Alustavan aikataulun mukaisesti neuvoston odotetaan tekevän päätöksensä suunnitelmasta kesän 2021 aikana.
Hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2021 kolmannen lisätalousarvion 27. toukokuuta. Lisätalousarvioesitykseen sisältyvät ensimmäiset kestävän kasvun ohjelman rahoituserät. Lisätalousarviossa on mukana TKI-investointeihin, kiertotalouteen, luovien alojen rakennetukeen ja kestävään matkailuun liittyvää rahoitusta.
Lähde YM tiedote, TEM tiedote, LVM tiedote, VM tiedote.
