”Agenda2030 tiekarttatyötä ja kestävyystyötä tehdään siksi, että me varmistaisimme Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin nyt ja tulevaisuudessa sellaisella tavalla, joka huomioi maapallon kantokyvyn rajat”, sanoi toimikunnan varapuheenjohtaja ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.
Agenda2030 tiekartassa on tunnistettu kuusi muutosta vaativaa aihealuetta, jotka ovat luonteeltaan ja yhteiskunnan muutosvalmiuden osalta erilaisia. Muutosalueista kaksi – ”Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus” sekä ”Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat” – edellyttävät merkittävää yhteiskunnallisen ajattelutavan muutosta. Kolmas muutosalue – Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus – edellyttää yhteiskunnallisen toiminnan painopisteen muuttamista ennaltaehkäisyyn. Muutosalueissa ”Kestävä energiajärjestelmä” ja ”Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä” on käynnissä teknologinen ja käyttäytymistä muuttava murros, jonka toteutumista tulee tukea ja vahvistaa. Kuudes muutosalue ”Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö” edellyttää kokonaisvaltaista yhteiskunnallisen ajattelutavan muutosta.
Tiekartassa käsitellään myös Suomen globaalia vastuuta Agenda2030 toimeenpanossa. Kuudessa muutosalueessa globaaleja vaikutuksia tarkastellaan ensisijaisesti jalanjälkinäkökulmasta. Tällöin päähuomio on siinä, ettei kotimaisilla toimilla aiheuteta vahinkoa muualla maailmassa tai siirretä negatiivisia vaikutuksia muihin maihin. Kuuden muutosalueen lisäksi tiekartassa on osio, joka käsittelee Suomen tukea Agenda2030:n toteutumiselle globaalisti. ”Tässä osiossa päähuomio on kädenjäljessä eli siinä, miten synnytämme Agenda2030 toimeenpanoa tukevia positiivisia vaikutuksia muualla maailmassa, ennen kaikkea kehittyvissä maissa”, painotti toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala.
Toimikunta päätyi muutosalueisiin Suomen kestävän kehityksen ja Agenda2030 -toimeenpanon nykytilannetta tarkastelleiden analyysien ja selvitysten sekä tiedeyhteisön tuottamien suositusten perusteella.
Muutosalueet muodostavat tiekartan sisällön, johon kestävän kehityksen toimikunnan jäsentahot ja muut yhteiskunnan toimijat voivat kiinnittyä. Muutosalueisiin kiinnittymällä kukin toimija voi edistää muutosta omassa vaikutuspiirissään. Muutos syntyy toimijoiden tekojen summana. Kuuden muutosalueen lisäksi tiekartassa käsitellään muutosten toteutusta ohjaavia läpileikkaavia periaatteita.
Toimikunta kävi kokouksessa myös alustavan keskustelun Agenda2030 -tiekartan ottamisesta toimikunnan uudeksi strategiaksi, sekä strategian toimeenpanosta. Toimikunnan on määrä hyväksyä uusi kansallinen kestävän kehityksen strategia maaliskuun kokouksessa. Lähienergialiitto oli kestävän kehityksen toimikunnan jäsenenä tekemässä tiekarttaa.
lände: kestäväkehitys.fi
