Kestävän kehityksen toimikunta julkisti uuden strategian – Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi

by

Kestävä kehitys on tänä päivänä tuotu jokaiselle kansalaiselle mahdollisimman tutuksi ja tunnetuksi. Monen yrityksen, yhdistyksen, yksityisen toimijan, valtion viranomaisen ajatus lähtee kestävästä kehityksestä. Siitä ilosta, että saamme turvallisen elämän ja voimme jopa nauttia vedestä. Meillä on elämisen mahdollisuus. Kestävän kehityksen toimikunta julkaisi uuden strategian 25.4.2022 Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi.

 

Kestävä kehitys nousi maailmalla esiin ensimmäisiä kertoja jo 1980-luvun lopulla YK:n niin sanotun Bruntlandinkomission raportin myötä. Komissio määritteli kestävän kehityksen sosiaaliseksi, taloudelliseksi, ympäristölliseksi ja kulttuuriseksi kehitykseksi, joka ei vaaranna tulevien sukupolvien oikeutta omaan kehitykseensä.

Suomen hallitus perusti Suomen kestävän kehityksen toimikunnan vuonna 1993. Toimikunnan jäsenet edustavat  monipuolisesti yhteiskunnan eri aloja ja intressitahoja. Pääsihteerinä toimii johtava asiantuntija Sami Pirkkala, apulaispääsihteerinä Mari Mäki. Toimikunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa teemakokouksiin ja järjestää seminaareja ja tapaamisia. Toimikaudella 2020-2023 puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin, varapuheenjohtajana ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sekä valtiovarainministeri Annika Saarikko. Toimikuntaa ohjaa vuonna 2015 YK:ssa sovittu kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma, josta käytetään nimeä Agenda2030. Se sisältää 17 tavoitetta , jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä Kestävän kehityksen toimikunta kokoaa yhteiskunnan merkittävät toimijat ja se edistää yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pyrkii myös juurruttamaan kestävän kehityksen strategisia tavoitteita niin kansalliseen politiikkaan, hallintoon kuin yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Sen tärkeimpänä tehtävänä on on Agenda 2030 vauhdittaminen ja kytkeminen osaksi kansallista kestävän kehityksen työtä, mukaan lukien sen seuranta ja arviointi ja tuloksien viestiminen. Tarkoituksellista on myös sitoumusten lisäys ja tavoitteiden toteuttaminen.

 

Kestävän kehityksen toimikunnan strategian julkistustilaisuus 25.4.2022

Kestävän kehityksen strategia vuosille 2022-2023 on nimeltään ”Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi”. Pääsisällön muodostaa vuonna 2021 valmisteltu Agenda2030 -tiekartta. Strategia nivoo yhteen toimia, joilla Suomi tukee kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muualla maailmassa.

Toimikunnan toimikausi ulottuu vaalikauden yli ja sen pääsihteeri on Sami Pirkkala. Strategiaa päivitetään sovitusti vuonna 2025. Tämä uusi strategia korvaa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, joka on toiminut kansallisena kestävän kehityksen strategiana vuosina 2013-2022.

Suomen Lähienergialiitto ry on Kestävän kehityksen toimikunnan varajäsen. Mistä lähtien Suomen Lähienergialiitto ry on ollut toiminnassa mukana? Kysymykseen vastauksen  osaa antaa Suomen Lähienergialiitto ry:n toiminnanjohtaja Tapio Tuomi. Tapio vastaa: ”Meidän kutsuttiin mukaan edellisen toimikauden alusta, eli vuodesta 2016 lähtien. 2016-2019 meidän edustaja toimikunnassa oli Karoliina Auvinen ja nykyisellä – vuoden 2020 alusta alkaneella – toimikaudella minä olen ollut meidän edustaja”.

Onko jokin nyt julkaistun strategian kuvaamista muutosalueista erityisen lähellä Suomen Lähienergialiiton toimintaa/tavoitetta/ajatusta? Tuomi jatkaa Lähienergialiiton osaamista hyödynnettiin erityisesti toimikunnan Agenda2030 -tiekarttatyössä määritellyn muutosalueen Kestävä energiajärjestelmä työstämisessä. Kestävän kehityksen toimikunnan jäsenenä Lähienergialiitto on sitoutunut toimeenpanemaan strategiaa. Kuluvan kevään aikana tulemme päivittämään Lähienergialiiton strategiaa, jotta voimme varmistua sen yhteensopivuudesta nyt julkaistun strategian kanssa”.

Ajankohtaista

Tusina vinkkejä takan valintaan

Kun ilma viilenee, monissa taloissa takkaa aletaan taas lämmittää aktiivisemmin. Suomessa takan lämmityskausi kestää yleensä pitkään, jopa syyskuusta huhtikuulle. Takkalämmityksellä on mahdollista tuottaa jopa puolet kodin lämmitykseen tarvittavasta lämpöenergiasta. Siksi monet valitsevat takan lisälämmön lähteeksi. Se tuo myös turvaa sähkökatkojen varalta. Takka on pitkäikäinen ja parhaimmillaan monikäyttöinen sisustuselementti. Sen valintaan kannattaa käyttää aikaa ja keskustella […]