Nyt ei puhuta ilmaston kuumenemisesta eikä kevään helteisistä päivänpaisteista. Kuumenemista on niiden ohella odotettavissa aurinkosähköjärjestelmien markkinoilla. Tästä oli nähtävissä selviä merkkejä Adato Energian viime kuussa pidetyssä seminaarissa.
Tanskassa oli vuoden 2012 alussa muutama kymmenen henkilöä, jotka tekivät päätoimisesti aurinkosähköjärjestelmien suunnittelua ja asentamista. Sitten Tanskassa astui voimaan antelias aurinkosähkön tuki alle kuuden kilowatin järjestelmille. Seurauksena oli, että yhden vuoden aikana Tanskassa asennettiin 450 megawattia eli lähemmäs 100.000 aurinkosähköjärjestelmää omakotitalojen katoille. Hyvää asiassa on, että Tanska saavutti vuodelle 2020 asetetut aurinkoenergian tavoitteensa kahdeksan vuotta etuajassa. Huonona puolena on, että kulunut vuosi 2013 on käytetty asennusten ja kattojen korjaamiseen.
Suomessa ei näytä olevan pelkoa siitä, että voimaan tulisi mitään erityisen anteliasta tukipolitiikkaa – jos sitten mitään. Toisaalta edelläkävijät ovat jo havainneet, että omaan käyttöön tuotettu aurinkoenergia on ihan kelvollinen investointi. Investointi maksaa itsensä reilusti takaisin käyttöaikanaan ja osaltaan torjuu ilmastonmuutosta. Samalla se takaa itse tuotetun sähkön hinnan pysymisen nykyisellä tasolla seuraavat 30 vuotta. – Ei hullumpi saavutus, jos markkinahinta nousee 4-8% vuodessa, kuten viimeiset vuosikymmenet. Suomessa aurinkosähkön markkinat näyttävät kuumenevan enemmän tarjonnan kuin kysynnän osalta. Adato Energian seminaarissa oli tilaa 120 osallistujalle ja paikat myytiin loppuun ennätysajassa. No, seminaari uusitaan helmikuussa ja sinne lienee vielä tilaa, vaikka varauksia on jo paljon. Oleellista ja hienoa tietenkin on, että aurinkosähköstä kiinnostuneet yrittäjät ja myös sähköyhtiöt tulevat seminaariin hakemaan oikeaa tietoa. Verkkoon liitetyn aurinkosähköjärjestelmän suunnittelu ja rakentaminen ei ole aivan niin yksinkertaista kuin kesämökin 12 voltin järjestelmän pystyttäminen.
-
Energiateollisuus Ry:n asiantuntija Ina Lehto kertoi verkkoon liitettävien laitteiden teknisistä vaatimuksista ja muistutti, että verkonhaltijan kanssa on tehtävä sopimus ennen verkkoon kytkemistä.
Oma lukunsa kuumenemisessa ovat tee-se-itse-miehet. Muutaman toteutuneen omatoimisen projektin kokemuksella voidaan kyllä todeta onnistumisen olevan mahdollista – ainakin kun käytetään asian ymmärtäviä opastajia ja sähköalan ammattilaisia kytkentöjen tekemiseen. Toisaalta sitten aika laajaltikin leviävissä rakennusalan lehdissä on juttuja, joissa aurinkosähköjä rakennetaan ”malliksi” todella amatöörimäisillä periaatteilla ja samalla annetaan lukijalle käsitys, että verkkokaupasta vain maailmalta vehkeet halvalla ja siitä pelittämään. Ei, ei ja ei!
Saksa on aurinkosähkössä kohtuullisen hyvä mallimaa, vaikka suuri aurinkosähkön kapasiteetti juuri nyt aiheuttaakin päänsärkyä siirtolinjojen riittävyyden osalta. Heillä on joka tapauksessa kokemusta yli 30 gigawatin aurinkosähkökapasiteetin rakentamisesta. Kun Saksan aurinkosähköliitolta kysyttiin itserakentajien osuutta kokonaisuudesta, eivät he aluksi oikein ymmärtäneet kysymystä. Sitten vastaus oli, ettei Saksassa rakenneta aurinkosähköjärjestelmiä itse. Vähintään 99,9% kaikista verkkoon kytketyistä järjestelmistä on ammattilaisten rakentamia.
Tähän asti Suomessa on ollut käytännössä alle kymmenen verkkoon liitettyjen aurinkosähköjärjestelmien rakentajaa, jotka ovat toteuttaneet useimmat projektit. Ensi vuonna tarjoajia tulee olemaan moninkertainen määrä. Osa heistä ymmärtää, mitä ovat tekemässä. Osa haluaa ratsastaa uuden buumin varassa ja kertovat ja tekevät vähän mitä sattuu. Asiakkaan vaikea tehtävä on erottaa nämä tarjoajat toisistaan.
Suomen Lähienergialiitto on perustettu jakamaan oikeaa ja puolueetonta tietoa erilaisista uusiutuvan energian vaihtoehdoista. Myös aurinkosähkön osalta Lähienergialiitossa on paljon kokemusta ja osaamista. Viralliset sertifioinnit ovat vasta käynnistymässä, mutta jo sitä ennen Liitosta saa puolueetonta tietoa. Uudella – ja vielä aika pienellä – alalla ihmiset tuntevat toisensa ja sana kulkee. Ainakin kannattaa kysyä, onko tarjoajan edesottamuksista mitään tietoa.
Jouko Lampila (teksti ja kuvat)
Suomen Lähienergialiiton jäsen
