Kohti puhdasta liikennettä Kuopiossa – Gasum avaa kaasutankkausaseman Kuopioon alkuvuodesta 2020

by

biokaasu tankkausasema

Energiayhtiö Gasum avaa kaasutankkausaseman Kuopioon. Tankkausasema palvelee sekä raskasta liikennettä että henkilöautoja. Kaasuautojen suosio on nopeassa kasvussa, ja tätä kasvua tukee laajenevan tankkausasemaverkoston lisäksi kattava ajoneuvovalikoima. Vuoden 2019 aikana Suomen teille on tullut yli 2 700 uutta kaasuajoneuvoa.

 

Gasum jatkaa määrätietoisesti kaasutankkausasemaverkoston kasvattamista avaamalla kaasutankkausaseman Kuopioon. Uusi tankkausasema vahvistaa erityisesti Itä-Suomen kaasutankkausasemaverkostoa tarjoamalla ympäristöystävällistä sekä kustannustehokasta bio- ja maakaasua alueen kaasuautoilijoille. Gasum jatkaa samalla kiertotalousyhteistyötä IKEA Suomen kanssa. IKEA-tavaratalojen ruokahävikki hyödynnetään biokaasun tuotannon raaka-aineena ja Gasumin tankkausasemia rakennetaan IKEA-tavaratalojen läheisyyteen. Kuopion uusi tankkausasema tulee sijaitsemaan joidenkin kilometrien päässä IKEA:n tavaratalosta osoitteessa Kranaattikuja 2.

Kaasuautojen suosio on nopeassa kasvussa: Suomen teillä kulkee nyt noin 9 000 kaasuajoneuvoa, kun vuoden alussa niitä oli 6 300. Olemme tyytyväisiä, että yhä useampi suomalainen valitsee ympäristöystävällisemmän ajoneuvon ja haluamme tukea tätä kehitystä rakentamalla uusia kaasutankkausasemia ympäri Suomen”, toteaa Gasumin liikenteen liiketoiminnan kehityspäällikkö, Markus Kaarlela.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomessa olisi 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. Gasum uskoo, että vuoden 2019 loppuun mennessä kaasuajoneuvoja tulee olemaan jo 10 000. Vuoden 2019 aikana yhtiö on avannut kaasutankkausasemia Ouluun, Lahteen ja Seinäjoelle sekä Raision IKEA-tavaratalon yhteyteen.

 

Kuopion kaasutankkausaseman käyttöönotto tukee kaupungin päästötavoitteita

Kuopion kaasutankkausasemalla on mahdollista tankata henkilö-, jakelu- ja jäteautoihin sekä busseihin soveltuvan bio- ja maakaasun lisäksi nesteytettyä maakaasua, joka soveltuu raskaan liikenteen polttoaineeksi. Verrattuna dieseliin, LNG:n elinkaaren aikana syntyy yli 20 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi LNG:n liikennekäytössä ei synny juuri lainkaan pienhiukkaspäästöjä, mikä parantaa kaupunkien ilmanlaatua. LNG-jakeluverkoston kehitys mahdollistaa myös helpon ja nopean siirtymisen vieläkin ympäristöystävällisemmän nesteytetyn biokaasun (LBG) käyttöön.

Kuopion tavoitteena on olla hiilineutraali ja globaalisti kestävän kulutuksen kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Kaasutankkausasema edistää tätä tavoitetta, sillä kaasun käytöllä on mahdollista vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä välittömästi”, kertoo Kuopion kaupungin ympäristöasiantuntija Minna Kuuluvainen.

Kuopio on mukana myös Circwaste – Kiertotalouden edelläkävijäkunnat -verkostossa, jonka tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja saada materiaalit kiertoon mahdollisimman kattavasti. Kuopiossa toteutetaan kiertotaloutta muun muassa Gasumin biokaasulaitoksessa, jossa alueen biohajoavista jätteistä tuotetaan uusiutuvaa energiaa – biokaasua. Biokaasun liikennekäytöllä on mahdollista vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosentilla verrattuna perinteisiin polttoaineisiin.

Kaasutankkausasema avataan alkuvuonna 2020 osoitteeseen Kranaattikuja 2, 70800 Kuopio. Tiedotamme lisätietoja aikataulusta rakennusprojektin edetessä.

 

Lisätietoja

Markus Kaarlela, liiketoiminnan kehityspäällikkö, liikenne, Gasum Oy, puh. +358 400 386 065, etunimi.sukunimi(a)gasum.com

 

Lähde Gasum Oy tiedote

Ajankohtaista

tulikivi varaava tulisija

Tulisijat ovat osa Suomen energiajärjestelmää

Suomessa on lämmityskäytössä yli kaksi miljoonaa tulisijaa. Niiden merkitys energiataloudessa ei ole vähäinen, peräti 40 prosenttia pientalon lämmitysenergiasta saadaan polttopuusta. Näin tuotettu energiamäärä, 15 terawattituntia, uusiutuvaa bioenergiaa vastaa noin kahden Olkiluodon ydinreaktorin vuosituotantoa.   Varaavalla tulisijalla on mahdollista tuottaa jopa reilu puolet pientalon lämmitysenergiasta rakennuksen energiatehokkuudesta riippumatta. Tulisijojen lämmöntuottoa ja erilaisten tulisijojen hyötysuhteita tutkittiin vuonna […]