Sähkön tukkumarkkinahintojen lasku näkyi myös kuluttajien sähkön hinnassa vuonna 2023. Kotitalouksien sähköenergiasta maksama hinta laski keskimäärin 34 prosenttia ja sähkölämmittäjillä 28 prosenttia. Kuluttajan sähkölasku pieneni keskimäärin vajaan viidenneksen. Suomalainen maksaa sähköstään alle EU:n keskiarvon.
Voimakkaimmin vuonna 2023 laskivat uusien määräaikaisten sähkösopimusten tarjoushinnat, jotka reagoivat muutoksiin johdannaishinnoissa. Uusien kaksivuotisten sopimusten hinta laski kotitalouksille 58 prosenttia ja sähkölämmittäjille 60 prosenttia. Sähkön kokonaishinta, pitäen sisällään sähköenergian, siirron ja verot, laski kotitalouksilla keskimäärin 19 prosenttia ja sähkölämmittäjillä 16,3 prosenttia. Kuluttajien maksama hinta vaihtelee sopimustyypin ja sopimuksen solmimisajankohdan mukaan.
Verkkoyhtiöistä 40 prosenttia nosti sähkön siirtohintaa viime vuoden aikana. Keskimääräinen hinnankorotus oli 4,5 prosenttia, ja useimmat korotukset tehtiin haja-asutusalueilla ja taajamissa.
Tilanne sähkömarkkinoilla on rauhoittunut
Sähkön tukkumarkkinahinnat laskivat koko Euroopassa. Suomen veroton aluehinta putosi edellisen vuoden 154 eurosta noin 56 euroon megawattitunnilta. Vuoden mittaan hintavaihtelua voimistivat yksittäiset hintapiikit, joiden taustalla oli säätilan lisäksi samanaikaisia vikaantumisia voimalaitoksissa tai siirtoyhteyksissä. Tuulivoimatuotannon kasvanut osuus lisäsi negatiivisten tuntihintojen määrä koko Euroopassa ja etenkin Pohjoismaissa.
Sähkön kulutus pysyi vuonna 2023 ennallaan. Suomen oma sähköntuotanto kasvoi yli 15 prosenttia lisääntyneen tuulivoimatuotannon ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitosyksikön käyttöönoton myötä. Sähkön nettotuonti oli ennätyksellisen vähäistä kattaen alle kaksi prosenttia kulutuksesta. Kulutushuippuja lukuun ottamatta Suomi oli sähköntuotannossa omavarainen ja ensimmäistä kertaa ajoittain viikkotasolla jopa nettoviejä.
Syystalven 2022–2023 jälkeen sähkön tukkumarkkinat ovat rauhoittuneet ja toimineet kokonaisuudessaan hyvin.
”Suurimpien hintapiikkien vakauttamiseksi ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi tarvitaan jatkossa yhä enemmän investointeja luotettavaan ja joustavaan säätövoimaan sekä energian varastointiin. Lisäksi kulutusjousto on opittava huomioimaan aiempaa paremmin sähköpörssin hintatarjouksissa”, toteaa Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.
Lähde Energiaviraston tiedote.
