Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt 4.10.2022 ensimmäiset Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaiset energiainvestointitukipäätökset, joilla edistetään puhtaan energian ratkaisuja. Tukea myönnettiin kuudelle hankkeelle yhteensä 99,8 M€. Hankkeista kahdessa hyödynnetään uusiutuvaa vetyä sähköpolttoaineiden tuotannossa, kahdessa lisätään merkittävästi aurinkosähkön tuotantoa ja kahdessa sähköistetään teollisuuden prosesseja.
”Nyt tehdyillä investointipäätöksillä tuetaan suuren kokoluokan hankkeita, jotka vievät eteenpäin tulevaisuuden kotimaisia energiaratkaisuja. Nämä ovat tärkeitä sekä ilmastotavoitteiden että energiajärjestelmän kannalta. Myös yritykset hyötyvät uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Samalla kun saamme uusia ratkaisuja teollisen mittakaavan toteutukseen, myös tulevaisuuden energiahuoltovarmuutemme paranee ja fossiilisen energian käyttö vähenee entisestään”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.
Vantaan Energia Oy ja St1 Oy hyödyntävät uusiutuvaa vetyä sähköpolttoaineiden tuotannossa
Vantaan Energia Oy:lle myönnettiin 30,22 M€ uusiutuvan metaanin ja St1 Oy:lle 35,4 M€ uusiutuvan metanolin tuotantolaitosinvestointeihin. Molemmissa hankkeissa demonstroidaan sähköpolttoaineiden tuotantoa teollisessa kokoluokassa hyödyntämällä uusiutuvaa vetyä. Hankkeissa yhdistetään uudella tavalla uusiutuvan vedyn tuotanto, hiilidioksidin talteenotto ja metanointi- tai metanoliprosessi. Samalla hyödynnetään tuotantoprosessista syntyvä hukkalämpö.
Vantaan Energian laitos olisi teholtaan noin 10 MW ja se tuottaisi noin 80 GWh uusiutuvaa metaania vuodessa. Metaanin raaka-aineina käytettäisiin laitoksessa tuotettavaa uusiutuvaa vetyä sekä hiilidioksidia, joka erotetaan vaarallisten jätteiden käsittelylaitoksen savukaasuista. Pääosa tuotetusta metaanista käytettäisiin uusiutuvana liikennepolttoaineena ja osa lämmöntuotannossa korvaamaan maakaasua korkean lämmöntarpeen kausina. Prosessin hukkalämmöstä tuotettaisiin noin 88 GWh kaukolämpöä vuodessa.
St1:n laitos olisi teholtaan noin 17 MW ja se tuottaisi noin 138 GWh uusiutuvaa metanolia vuodessa. Metanolintuotannon raaka-aineina käytettäisiin laitoksessa valmistettavaa uusiutuvaa vetyä sekä sementtitehtaan savukaasuista erotettavaa hiilidioksidia. Tuotettua metanolia suunnitellaan käytettäväksi meriliikenteessä tai tieliikenteessä uusiutuvana polttoaineena. Metanolilla voidaan myös korvata fossiilispohjaisia raaka-aineita kemianteollisuudessa. Prosessissa syntyvä hukkalämpö hyödynnetään kaukolämpönä.
Ilmatar Energy Oy ja Exilion Tuulihankkeet Ky lisäävät merkittävästi aurinkosähkön tuotantoa
Ilmatar Energy Oy:lle myönnettiin 19,56 M€ (voimalan teho 150 MWp) ja Exilion Tuulihankkeet Ky:lle 8,9 M€ (voimalan teho 70 MWp) aurinkosähköinvestointeihin. Hankkeissa demonstroidaan aurinkosähkön tuotantoa teollisessa kokoluokassa niin, että aurinkosähkövoima integroidaan tuulivoiman tuotantoon ja sähkön varastointiin.
Ilmatar Energyn voimalaitoksen on tarkoitus olla piikkiteholtaan (paneelit) 150 MWp ja se tuottaisi noin 145 GWh sähköä vuodessa. Aurinkovoima integroidaan olemassa olevaan Alajärven tuulivoimapuistoon. Näin voidaan tasapainottaa tuulivoiman ja aurinkovoiman vuorokauden sisällä tapahtuvia tuotannonvaihteluita, kesä-talvi-vaihtelua sekä säävaihtelua. Aurinkopaneeleina käytettäisiin kaksipuoleisia paneeleita ja vähintään viidennes paneeleista asennetaan aurinkoa seuraaville telineille. Lisäksi yritys investoi teollisen mittaluokan sähkövarastoon (25 MW/50 MWh). Tuotantojärjestelmään integroitavalla sähkövarastojärjestelmällä tasapainotetaan ja säädetään sähkön syöttöä verkkoon.
Mittaluokaltaan hankkeet ovat merkittäviä, sillä Suomeen ei ole tähän mennessä rakennettu paneeliteholtaan yli 10 megawatin aurinkosähkölaitoksia. Hankkeet ovat suuria myös verrattuna Pohjoismaissa aiemmin toteutuneisiin aurinkosähköhankkeisiin.
Lisää tukipäätöksiä vuoden 2022 loppuun mennessä
Tuen myöntäminen perustuu hankemuotokohtaisesti tehtävään hakemusten vertailuun. Kokonaisharkinnassa on arvioitu investointien vaikuttavuutta suhteessa Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Erityisesti vertailussa on tarkasteltu hankkeiden energia- ja päästövaikutuksia, kustannustehokkuutta, toteutettavuutta, hankkeisiin sisältyvän teknologian uutuusarvoa, teknologian tai hankkeen monistettavuutta sekä hankkeiden muita vaikutuksia. Hankkeet rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF). Investointien tulee valmistua 30.6.2026 mennessä ja siksi arvioinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota hankkeiden toteutettavuuteen.
Myös muiden hakuun jätettyjen hakemusten käsittely on pitkällä ja tavoitteena on tehdä loput eli valtaosa tukipäätöksistä vuoden 2022 loppuun mennessä. Vuoden 2022 myöntövaltuudesta on varauduttu tukemaan myös näitä loppuvuonna tehtäviä hankepäätöksiä. Yhteensä vuodelle 2022 varattua myöntövaltuutta on jäljellä 353 M€. Lisäksi vuoden 2023 talousarvioehdotuksen mukaan ensi vuodelle on varattu 30 M€ myöntövaltuutta uuden energiateknologian investointeihin. Haku oli käynnissä 20.12.2021–4.3.2022. Yhteensä hakuun jätettiin 86 hakemusta ja tukea haettiin 1,65 miljardia euroa.
Myös uuden energiateknologian demonstraatiotukihakemukset käsittelyssä
EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tuen eli niin sanotun RRF-energiainvestointuen lisäksi tukea on voinut hakea suuriin uuden energiateknologian demonstraatiohankkeisiin. Elokuun lopussa päättynyt haku pitää sisällään myös vetyhankkeet. Suuriin uuden energiateknologian demonstraatiohankkeisiin on vuonna 2022 rahoitusta jaossa yhteensä noin 153 M€. 31 uutta hakemusta suuriksi uuden energiateknologian demonstraatiohankkeiksi.
Investointikustannuksiltaan alle 5 M€ energiainvestointeihin voi hakea energiatukea Business Finlandilta. Kyseessä on jatkuva haku. Lisätietoja Business Finlandin myöntämästä energiatuesta
Lisätiedot
elinkeinoministerin erityisavustaja Hannes Torppa, p. 0295 047 405
teollisuusneuvos Pekka Grönlund, TEM, p. 029 506 4815
johtava asiantuntija Juho Korteniemi, TEM, p, 029 504 7054
Tarkemmat tiedot eri hankemuodoista sekä nyt tuetuista hankkeista oheisessa liitteessä.
