Jo kuukauden päästä eletään sitä aikaa vuodesta, kun suomalaisen ihmisen valtaa jouluhimo. Lumen ja pakkasen mukana valtakuntaan laskeutuu joulun röyhyhenki: se hamuaa kyltymättömästi porkkanalaatikoita ja sian pakaroita.
Jostain syystä joulusta toiseen joka ikinen perheen pää päättää ostaa kinkkunsa samaan aikaan. Odotapa vain jouluviikon alkua. Ostoskärry toisensa perään on lastattu erikokoisilla lihakuutioilla, jotka vain vaivoin mahtuvat lihanhimoisten sähkösavustimiin.
Koko vuosi olisi aikaa ostaa kinkku, työntää se uuniin ja napsia neilikoita sinappikuorrutteesta, vetää ähkyt. Mutta ei. Jouluna minä kinkkuni syön!
Odotettu piikki rohkaisee joustoon
Sian pakaroiden tuottajat ovat liittoutuneet kauppiaiden kanssa ja tekevät parhaansa säilyttääkseen kansan mielenmaltin. Sikaa on oltava jouluna tarjolla luokkaa tuplaten normaaliin viikkoon verrattuna. Muutoin vesittyy perinne.
Kun kaikki haluavat ostaa joulukinkkunsa yhtä aikaa, on kyse piikistä kysynnässä. Voidaan puhua myös kulutuspiikistä – kinkkua kulutetaan enemmän kuin normaalisti. Onneksi piikki ei tule yllättäen, vaan sikafarmarit voivat ottaa tämän huomioon kun suunnittelevat tekemisiään. Ilman suunnittelua ja sikafarmareiden joustoa moni jäisi ilman kinkkuaan.
Täysin samasta asiasta on kyse, kun puhutaan piikeistä sähkön kulutuksessa tai kysynnässä. Kaikki haluavat samaa samaan aikaan.
Muuttaako työn muuttuminen kulutusta?
Jostain käsittämättömästä syystä on nähty olevan oikein ja armollista, että jokainen tämän maan puurtaja saapuu työpaikaltaan kotiinsa noin klo 16:25. Taas pitkä päivä toimistolla takana. Melkoisella varmuudella sankarimme on nälissään ja helpottunut päästyään kotiin. Näinpä keskiverto veronmaksaja kääntää jotakuinkin kaikki kotoaan löytyvät sähkölaitteet päälle – huolettoman iloisella itsevarmuudella siitä, että näinpä tänäänkin radio soi ja ruoka valmistuu.
Samaan aikaan miljoonissa kodeissa toistuu täsmälleen sama näytelmä.
Kylä kylän jälkeen, kaupunki kaupungin perästä on täynnä ihmisiä, jotka ovat jostain 1800-luvulta periytyvästä kellokortteihin ja höyrykoneisiin liittyvästä oikusta johtuen sidottuja lämmittämään eilistä ruokaa mikrossa tismalleen samaan aikaan.
Näin on menty viimeiset vuosikymmenet, eikö loppua näy. Vai näkyykö? Miten työn luonteen muuttuminen, etätyöt, rakennemuutokset ja muuta vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen?
Nykytilassakaan ei kuitenkaan ole mitään merkittävää hädän päivää, koska meillä on onneksemme monipäinen ja osaava insinöörikunta hoitamassa näitä asioita.
Työn sankaria nyt vaan ei kiinnosta
Aina välillä ekonomit kuitenkin sekoittavat pakkaa. Sähkö näet tehdään voimalaitoksissa, jotka maksavat hunajaa. Energiafirmojen ekonomit ovat tarkkuudessaan laskeneet, että viime vuosina ei enää kannata rakentaa uusia voimalaitoksia vanhojen tilalle, sillä sähkö on nyt hyvin halpaa. Siitä on kerrottu ihan uutisissa asti.
Vaikka uusia voimalaitoksia ei enää juuri kannattaisikaan rakentaa, töistä kotiin tuleva työn sankari ei ole siitä piirun vertaa kiinnostunut. TV:t laitetaan päälle, mikrot humisevat ja pinaattiletut kärisevät pannulla. Oluet pitää saada juuri nyt kylmäksi ja sauna kuumaksi.
Talvella meillä on lämmittimiä, valoja ja muita vempeleitä yhtä aikaa päällä enemmän kuin kesällä. Jos voimalaitoksia rakennetaan vähemmän, voi käydä hassusti. Kaikkein syvimmän pakkasillan aikana saattaa kuulemma joskus tulevaisuudessa olla niin, että sähkö ei riitä.
Mustaa joulua kaikille
Miltä tämä sinusta näyttäisi?
Vietät ansaittua perjantai-iltaa. Samalla kun taustalla Putouksen Hahmokerroin lähestyy irtoviiksin koristettua kliimaksiaan, mieleesi juolahtaa, että olut lienee jo kylmä! Nouset sohvalta. Samaan aikaan myös miljoona muuta sohvaperunaa katsoo kelloaan ja päättää vielä vääntäytyä ylös – lämmittää saunan. Kömmit sinäkin haaleaan saunaan kääntämään kiuasta päälle.
Klik.
Poks.
Mitäs perskeles… Pimeässä hamuilet kohti katkaisijaa. Ei auta.
Sähköjärjestelmä sanoo itsensä irti. Enää ei riitä. Liian moni on samaan aikaan samalla kinkulla. Itku ja parku olohuoneessa kertoo, että nyt ei mennyt pelkkä kylpyhuoneen valo.
Saako olla sähköä? Toimitusaika heti huomenna.
Entä jos et saisikaan saunaa kuumaksi juuri, koska kaikki muutkin haluavat saunoa samaan aikaan? Käykö tunnin päästä tai huomenna? Mitä sinulle pitäisi maksaa? Tai toisaalta mitä olisit valmis maksamaan, jotta saisit saunoa silloin kun huvittaa?
TV:n iltaviihde näkyy vain jos tupaan tulee sähköt.
Kysynnän tai kulutuksen jousto on trenditermi, josta toistaiseksi vähemmän on näkynyt arkiselle saunan lämmittäjille suunnattuja palveluita. Perimmiltään kysymys on kuitenkin hyvin yksinkertaisesta asiasta, johon tutkijat ja business-gurut etsivät ratkaisua.
Miten energiafirmojen ekonomit ja insinöörit saisivat sinut lämmittämään saunasi tuntia myöhemmin? Tai paistamaan kinkkusi vasta huomenna?
Kysyntä ja jousto. Kysyntäjousto. Koska kaikille ei riitä.
Kirjoittaja
Tuomas Vanhanen
Alunperin julkaistu 24.11.2015 Tuomas Vanhanen -blogissa
