Suomen Lähienergialiiton jäsenistöä kokoontui kuulemaan päivitystä lähienergian tilanteesta Suomessa. Avatessaan tilaisuutta liiton hallituksen puheenjohtaja Raimo Lovio kertoi lähienergialla olevan merkittävä rooli ponnisteluissa uusiutuvien saamiseksi suurimmaksi energiatuotannon lähteeksi. Lovio totesi, että lähienergia-alojen kehitys osoittaa, ettei kyse ole puuhastelusta, jota voisi sijoittaa marginaaleihin. Illan aikana teemoiksi nousivat lähienergialähteiden tilanteiden ohella alalle muodostuva liiketoimintapotentiaali, sekä rohkean visioinnin ja uskaliaan asenteen merkitys lähienergian aseman vahvistamiseksi.
Lämpöpumppumarkkinoilla puhaltaa suotuisasti
Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvosen puheenvuoro lämpöpumppujen tilanteesta ei jättänyt ketään kylmäksi, sillä hiljattain julkaistut tilastotiedot alan kasvusta ovat todella vaikuttavia. Lämpöpumppuihin investointiin kotimaassa arviolta 400-500 miljoonaa euroa ja pumppujen kokonaismäärä nousi rakentamisen hiipumisesta huolimatta yli 600 000:n. Hirvonen painotti, että energian kokonaiskulutuksen kasvun taittumisesta lämpöpumppujen ansioksi voidaan laskea jopa 6TWh.
Lämpöpumppuala käy taistoaan vastapuolena suoralla sähkö- tai öljylämmityksellä toimivat talot, joita maassamme on vielä satojatuhansia. Siitä huolimatta, että alan kasvukäyrä osoittaa vankasti kohti koillista, riittää potentiaalia markkinoilla näin ollen jatkossakin.
Tuulivoiman kasvu navakkaa
Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on jatkanut vankkaa kasvuaan maassamme jo usean vuoden. Viime vuonna tuulivoimalla tuotettiin jo 777 GWh sähköä ja joulukuussa osuus koko sähköntuotannosta oli ennätykselliset 1,8%. Suuri osa asennetusta kapasiteetista on teollisen mittakaavan voimaloiden osuutta, mutta tuulivoima yleistyy myös kyläyhteisöjen ja teollisuuden suorana energian lähteenä.
Suotuisista näkymistä huolimatta tuulivoimalla on omat haasteensa. Lupien saaminen uusille tuulivoimaloille on haastavaa. Viime aikojen uutisoinnin osoittamana voidaan olettaa, että viestinnällisiä haasteita tarjoavat mm. virhekäsitykset tuulivoiman soveltuvuudesta Suomeen.
Aurinkoenergia kasvamassa ulos lapsenkengistään
Aurinkosähkön hyödyntämisen kasvu oli viime vuonna huimaa, sillä verkkoon kytketty aurinkosähkökapasiteetti kaksinkertaistui noin 2500 kilowattiin. Piristyvästä tilanteesta todisteena on viime vuonna valmistuneet maamme nyt kaksi suurinta aurinkovoimalaa Salon Astrum-keskukseen (332kW) ja Lappeenrannan teknilliseen yliopiston yhteyteen (220kW). Lähienergialiiton toiminnanjohtajan ja Aurinkoteknillisen yhdistyksen Markku Tahkokorven mukaan investointihalukkuutta selittää muun muassa aurinkopaneelien otollinen hintakehitys.
Kehityksen myötä tunnelmat alalla ovat optimistiset, joskin haasteet kannattavuuden suhteen ovat ilmeisiä. Kannattavuutta kohentaa laitehintojen lasku ja oletettu sähkön hinnan nousu. Kannattavuutta edistäisi myös nettomittaroinnin mahdollistuminen ja edelleen verkkoonliittämisen helpottaminen, jotta ylijäämäsähkö voitaisiin myydä sähkömarkkinoille.
Myös aurinkolämmön osalta tilanne näyttää valoisalta. Sen lisäksi, että aurinkokeräimillä varustettuja hybridijärjestelmiä asennetaan vuosittain satoihin pientalokohteisiin, aurinkolämpöä on hiljattain alettu hyödyntää myös suurissa kohteissa. Rakenteilla olevat yli 100 kW järjestelmät antavat osviittaa aurinkolämmön merkittävästä potentiaalista osana aluelämmitystä. Kotimarkkinoiden kehittymistä edelleen edesauttaa kotimainen vahva aurinkolämpöosaaminen. Suomalaisyritys Savosolar on onnistunut valtaamaan jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta ja nyt myös Suomesta yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa.
Suurimpana haasteena aurinkolämmöllä on kohtuullisen vähäinen tunnettuus, sillä aurinkoenergia mielletään usein ainoastaan aurinkosähköksi. Aurinkolämmön lisääntyminen ei ole tähän mennessä saanut vetoapua poliittiselta tahdolta, sillä vastoin kuin monessa muussa EU-maassa, kansalliset tavoitteet sen osalta puuttuvat tyystin.
