Hallituksen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 on parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Lähienergialiiton asiantuntijalausunnoissa painotimme kuluttajan roolin tärkeyttä, puhtaan energian työllistävää vaikutusta, liikenteen roolia päästöjen vähentämisessä sekä puun ja lämpöpumppujen suurta osuutta CO2-vapaan lämmön tuotannossa.
Hallituksen energia- ja ilmastostrategian löydät täältä ja Lähienergialiiton kannanoton siihen löydät täältä.
Tulevaisuusvaliokunta 10.2.2017
Järjestöpäällikkö Tapio Tuomi kävi esittämässä asiantuntijalausunnon. Aiheena oli ”Kuluttajan rooli osana puhtaan energian tuottamista ja kuluttamista”. Pääviestinä esityksessä oli, että kuluttajat ovat merkittävä, mutta aliarvostettu toimija puhtaan energiajärjestelmän rakentamisessa. Energian loppukäytöstä kuluttajien – asukkaat, yritykset, maatilat, julkiset toimijat – osuus on yli 50%. Kuluttajat ovat erittäin merkittävä investoija puhtaaseen energiaan: vuonna 2016 pelkästään lämpöpumppuihin 350 milj. euroa. Kotitaloudet investoivat uusiutuvaan energiaan vuosina 2009–2013 investointien arvosta 38 prosenttia, energiayhtiöt 26 prosenttia.
Kuluttajien investointien jatkuminen ja uuden liiketoiminnan syntyminen varmistetaan puhtaan energian pientuotantolaitosten yhteisomistamisen ja –käytön mahdollistavilla lakimuutoksilla:
- Kysyntäjouston ja pientuotanto kannattavuuden arviointi ennustettavaksi sähkön mittauksen tunnin sisäisellä netotuksella
- Yhteisöllinen sähköntuotanto (alkaen asunto-osakeyhtiöistä, sisältäen kyläyhteisöt jne) mahdollista sijannista riippumatta ja yhteisissä aurinkovoimaloissa.
- Rakennusten energiatehokkuusmääräykset tukemaan yhteisöllistä pientuotantoa ja uusiutuvan energian käytön lisäämisestä
- Energiatehokkuuden lisääminen ja omavaraisuuden kannustaminen taloudellisesti, esimerkiksi polttoöljyn veron jatkuva korotus, jotta öljylämmityksestä luovutaan mahdollisimman nopeasti
- Puhtaan energian tuet myönnettävä tasapuolisesti: asunto-osakeyhtiöt ja energiayhteisöt otettava tukien piiriin.
Ympäristövaliokunta 16.2.2017
Hallituksen jäsen Elias Pöyry kävi esittämässä asiantuntijalausunnon. Viestinä oli, että liikenne on keskeisin päästövähennyskohde. Energiastrategia tunnistaa oikein, että ei-päästökauppasektori on päästötavoitteiden osalta pääosassa ja että liikenne on energia- ja ilmastoratkaisujen kokonaisuuden keskiössä. Strategia esittää Suomen tavoitteeksi 250 000 sähköautoa vuonna 2030. Tavoite on vaatimaton ottaen huomioon, että autonvalmistajien mukaan joka toisessa uudessa autossa on latausjohto vuoteen 2020 mennessä.
Puupohjainen energia on strategiassa perusteettoman isossa roolissa ja antaa väärän signaalin energiamarkkinoille. Kokonaan päästöttömien energianlähteiden todennäköinen lisäys on paljon arvioitua suurempi ja siihen pitää kannustaa.
Energiajärjestelmän monimuotoistuessa on yhä ratkaisevammassa roolissa, milloin energiaa käytetään, ei enää niinkään, kuinka paljon energiaa käytetään. Informaatio-ohjauksen lisäksi tarvitaan myös ratkaisuja, jotka selvästi mahdollistavat ja motivoivat loppukäyttäjiä toimimaan aktiivisina pientuottajina ja kysynnän joustajina. Liikenne- ja energiajärjestelmän keskeiset joustoja ja tehostamista mahdollistavat ja sitä kautta uutta arvoa tuottavat ratkaisut ovat digitaalisia.
On myönteistä, että selontekoon on liitetty Tekesiltä tilattu jakso energiateknologioiden kehitysnäkymistä ja mahdollisuuksista. Työ- ja elinkeinoministeriö on alkanut ansiokkaasti soveltaa strategiaa. Älyverkkotyöryhmä on päässyt työssään ripeästi alkuun, Datahubin suunnittelu etenee ja ensimmäisiä kärkihankkeiden energiatukia on kohdistettu ansiokkaasti uuden energiateknologian käyttöönottoon ja pilotointiin. Ensimmäiset askeleet ovat hyviä. Nyt tarvitaan vielä mittaluokkaa enemmän kunnianhimoa toteutukseen:
- Sähköisen liikenteen tukeminen juuri nyt on perusteltua, jotta ajoneuvokanta saa tarvittavan alkusysäyksen. Strategiassa arvioitu 25 milj. euroa vuotuinen investointi sähköisen liikenteen edistämiseen lähivuosina on perusteltu ja sen toimeenpanoa tulee kiirehtiä.
- Sähkön tuotanto kokonaan päästöttömillä tuotantomuodoilla tulisi ensisijaistaa verrattuna laskennallisesti päästöttömiin tuotantomuotoihin, samoin liikenteen käyttövoimien osalta liikenteessä päästöttömät vaihtoehdot tulisi ensisijaistaa laskennallisesti vähäpäästöisiin verrattuna (lähipäästönäkökulma).
- Öljyn lämmityskäytöstä tulisi luopua kokonaan, sekoitusvelvoite on liian laimea keino.
- Hiilen täyskielto on napakka ja perusteltu – sillä on merkittävä signaalivaikutus Suomen maineelle cleantech-ratkaisujen edelläkävijänä.
- Energia-alan murros edellyttää merkittäviä investointeja digitaalisiin prosesseihin läpi energiasektorin.
Maa- ja metsätalousvaliokunta 23.2.2017
Hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Hirvonen kävi esittämässä asiantuntijalausunnon. Esityksessä painotettiin erityisesti, että puun ja lämpöpumppujen lämpö on merkittävässä roolissa CO2 päästöjä vähennettäessä. Ilmastomuutosta torjuttaessa avain on lämmitykseen ja liikenteeseen käytetyn energian dekarbonointi, koska Suomen sähkö on jo varsin CO2 vapaata.
Varaavat tulisijat ja lämpöpumput leikkaavat talven pakkaskauden sähköhuippuja, tuovat säästöä energiakustannuksiin ja parantavat energiaomavaraisuutta:
- Suomessa on lämmityskäytössä yli kaksi miljoonaa tulisijaa. Niiden merkitys energiataloudessa ei ole vähäinen, peräti 40 prosenttia pientalon lämmitysenergiasta saadaan polttopuusta. Näillä tuotetaan lämmitysenergiaa 15 terawattituntia vuodessa. Varaavalla tulisijalla voidaan tuottaa lämpöä juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan.
- Suomessa ei valitettavasti ole määritelty päästörajoituksia tulisijoille, kuten monessa muussa Euroopan maassa. Suomalaiset tulisijavalmistajat ovat seuranneet eurooppalaista kehitystä ja toivottavat tervetulleiksi tiukimmatkin päästörajat. Markkinoilla on jo suomalaisia tulisijoja, jotka täyttävät Ekosuunnitteludirektiivin päästörajat.
- Uusissa tulisijoissa voidaan hyödyntää myös pellettiä
- Pienhiukkaspäästöjä voidaan vähentää tehokkaasti vaihtamalla vanha tulisija uuteen ja tehokkaampaan. Oikein käytetty tehokas uusi varaava tulisija vähentää pienhiukkaspäästöjä merkittävästi.
- Täystehoinen invertteriohjattu maalämpöpumppu tarvitsee talven kylmimpänä päivänä tehoa 2-3 kW (kiuas 9 kW, hella+uuni 5 kW, autotolppa tai hiustenkuivaaja 2 kW…).
Tulisioilla ja lämpöpumpuilla on suurin potentiaali ja paras valmius sähkötehon kulutuksen ohjaukseen. Mutta vasta tehotariffien tultua kuluttaja alkaa hyötyä tehon ohjauksesta ja investoinnit käynnistyvät.
Talousvaliokunta 10.3.2017
Hallituksen jäsen, Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen kävi esittämässä asiantuntijalausunnon. Esityksessä painotettiin, että energia- ja ilmastostrategian viimeistelyssä ja toimeenpanossa energia- ja teollisuuspolitiikan kytkentään pitää panostaa merkittävästi lisää.
- Suomelle on ollut tyypillistä pyrkiä teknologisen kehitystyön kärkisijoille.
- Teknologioita on kuitenkin hyvin vaikea kehittää ilman pilottikohteita ja kotimarkkinoita. Uusiutuvan energian edistämistoimissa tulee huomioida myös referenssien ja kotimarkkinoiden luomien.
- Uusiutuvaan energiaan, resurssitehokkuuteen ja joustavaan energiajärjestelmään perustuvien ratkaisujen markkinat kasvavat globaalisti.
- Suomi voi hyötyä kansainvälisestä energiamurroksesta kehittämällä teknologiavientiä ja panostamalla kansainväliseen liiketoimintaan nykyistä enemmän. Kaikkien uusiutuvan energian teknologioiden kansainvälistymiseen on siis jatkossakin panostettava vahvasti.
Kuluttajat ovat merkittävä investoijaryhmä, jota voi kannustaa jatkamaan investointejaan puhtaaseen energiaan. Kuluttajien pankkitileillä on 80 miljardia euroa. Niiden aktivointi synnyttää talouskasvua, uusia työpaikkoja ja verotuloja. Valtion tehtäväksi jää ohjaus: fossiilisten polttoaineiden verotus, rakennuslainsäädäntö, lupakäytännöt, jopa porkkanat perusteltuja.
Esimerkkinä Tulikivi ja yksi varaava tulisija:
- Kuluttaja hankkii 5 000 euron (sisältää arvonlisäveron) arvoisen tulisijan
- Tämä hankinta tuo yhteiskunnalle tuloja 28,9 % hankinnan arvosta (arvonlisävero, verot palkka ja työnantajamaksut), eli Tulikivi tilittää 1 445 euroa yhteiskunnalle
- 30 myytyä tulisijaa synnyttää 1 pysyvän teollisen työpaikan. Lisäksi tulee dynaamiset vaikutukset jakeluketjuun, asennukseen ja alihankkijat: työpaikat, talouskasvu, suorat verotulot)
Toimiva kotimarkkina mahdollistaa teollisen kilpailukyvyn viennissä: riittävät volyymit, t&k-panostukset, myynti ja markkinointi.
Kirjoittaja:
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Lisätiedot
Tulevaisuusvaliokunnan lausunto löytyy tästä (linkki lisätty 24.2.)
Ympäristövaliokunnan lausunto löytyy tästä (linkki lisätty 15.3.)
Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto löytyy tästä (linkki lisätty 21.3.)
Talousvaliokunnan lausunto löytyy tästä (linkki lisätty 4.5.)
Valtiovarainvaliokunnan lausunto löytyy tästä (linkki lisätty 16.3.)
Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunto löytyy tästä (linkki lisätty 16.3.)
