Lähienergialiiton lausunto lähes nollaenergiarakentamisen asetuksiin

Lähienergialiitto kannattaa hallituksen tavoitteita uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämisestä ja rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta. Nyt lausuntokierroksella olleet asetusluonnokset jättivät kuitenkin paljon toivomisen varaa. Asetusluonnosten merkittävimmät  puutteet ovat: 

  • Uusiutuvien energiamuotojen asema ei parane.
  • Rakennusten energiatehokkuus ei kiristy merkittävästi.
  • Kaikkea itse tuotettua uusiutuvaa energiaa ei voi hyväksilukea E-luvussa.
  • Ehdotetut energiamuotokertoimien arvot yhdessä ehdotettujen E-luvun raja-arvojen kanssa ohjaavat rakentamista väärään suuntaan, eivätkä ohjaa rakentamista parantamaan energiatehokkuutta ja kasvattamaan uusiutuvan energian käyttöä.

 

“Lähes nollaenergiarakennus” -termin käyttö on harhaanjohtavaa

Pidämme huolestuttavana sitä, että lähes nollaenergiarakennuksiksi kutsutaan rakennuksia, jotka todellisuudessa vastaavat enemmän matalaenergiarakennuksia. Mielestämme lähes nollaenergiarakennukselle tulisi määrittää oma direktiiviä vastaava vaatimustasonsa vaikka sitä ei otettaisi heti uudisrakennusten vaatimustasoksi. Direktiivin mukaan lähes nollaenergiarakennuksen energiantarve on liki olematon tai erittäin vähäinen, ja osa energiantarpeesta katetaan uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvan energian käyttö on siis osa lähes nollaenergiarakennuksen määritelmää, mutta tällä hetkellä sille ei kuitenkaan  ole Suomessa määritelty vähimmäisvaatimusta. Uusiutuvan energian osuus voitaisiin määritellä esimerkiksi prosentuaalisen vähimmäistavoitteen avulla.

 

Uusiutuvan energian tuotantoon ei kannusteta

RES-direktiivin mukaan rakennusten mahdollisuuksia uusiutuvan energian tuotantoon tulee kannustaa asianmukaisilla toimenpiteillä, ja energiatehokkuusdirektiivi edellyttää parantamaan paikallisten ja alueellisten lämmöntuotantomarkkinoiden kehittämismahdollisuuksia. Suomen siirtyminen kustannustehokkaasti päästöttömään ja puhtaaseen energiaan on lisäksi hallituksen kärkihankkeita. Taseraja kaipaa uudistusta, koska se ei nykyisellään huomioi kiinteistöryppäiden yhteisen tai alueellisten energiatuotantoratkaisujen tuottamaa energiaa. Yhteinen energiantuotanto on monesti järkevin vaihtoehto sekä teknisesti että taloudellisesti. On myös huomioitava, että oman energian tuottaminen ei aina ole mahdollista kiinteistön omalla tontilla. Sähkömarkkinalain sekä uudistuvien rakentamismääräysten tulisi edistää kustannustehokkuuden ja ilmastonäkökulmien takia uusiutuvan energian ratkaisuja tasapuolisesti.

 

Lisätietoja

Lähienergialiiton lausunto kokonaisuudessaan.

Lausuntopyynnön aineisto.

 

Kirjoittaja:

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

 

Ajankohtaista

Kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi Agenda 2030 tiekartan

”Agenda2030 tiekarttatyötä ja kestävyystyötä tehdään siksi, että me varmistaisimme Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin nyt ja tulevaisuudessa sellaisella tavalla, joka huomioi maapallon kantokyvyn rajat”, sanoi toimikunnan varapuheenjohtaja ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.   Agenda2030 tiekartassa on tunnistettu kuusi muutosta vaativaa aihealuetta, jotka ovat luonteeltaan ja yhteiskunnan muutosvalmiuden osalta erilaisia. Muutosalueista kaksi –  ”Hyvinvointia edistävä talous ja […]