Runsaslukuinen joukko lähienergian ystäviä kokoontui Ruoholahteeen juhlistamaan Lähienergialiiton kymmentä ensimmäistä toimintavuotta. Rennossa ja lämpimässä ilmapiirissä keskusteltiin toteutuneista saavutuksista vähäpäästöiseen Suomeen ja lisäksi katsottiin tulevaisuuteen. Keskusteluita alustettiin Jukka Ruususen juhlapuheella ja sekä Raimo Lovion että Oras Tynkkysen alustuksilla. Juhlaseminaarin sisällöstä julkaistaan neljä blogikirjoistusta, joista tämä on toinen.
Tässä kirjoituksessa käsitellään kunniapuheenjohtaja, professori emeritus Raimo Lovion alustusta ”Lähienergialiitto 2013 – 23, tavoitteiden toteutumisen taustoja – miten tähän on tultu?”.
Lähienergialiitto 2013 – 23, tavoitteiden toteutumisen taustoja – miten tähän on tultu?
Lähienergialiiton kunniapuheenjohtaja, professori emeritus Raimo Lovio aloitti alustuksensa ”Koska tämän alustuksen jälkeen puhutaan edeltävistä 10 vuodesta, niin minä puhun ajasta 40 vuotta ennen sitä”. Raimon mielestä energiasiirtymä on pitkä prosessi – 70 vuotta – ja sitä on jo tehty 40 vuotta. Raimo lähti liikkeelle vuoden 1973 öljykriisistä, josta alkoi öljyn kulutuksen vähentäminen. Mutta energiankulutus jatkoi kasvuaan. Seuraavassa vaiheessa energiankulutus ei enää kasva ja kaikesta fossiilisesta energiasta halutaan päästä eroon. Vuodesta 2020 lähtien siirrytään kolmanteen vaiheeseen.
Tätä tilaisuutta ennen Raimo kirjoitti useita blogitekstejä. Useimmissa tapauksissa kirjoittamisessa aikana piti palata vuoteen 1973. Ensimmäinen öljykriisi käynnisti paljon teknologista kehitystä: Suomessa rakennettiin ydinvoimaa, maakaasun tuonti aloitettiin ja ikävä kyllä turpeen energiakäyttö aloitettiin. Suomeen perustettiin aurinkoenergiayhdistys jo 1970-luvulla. Ensimmäiset aurinkoenergiasovellukset syntyivät 1980-luvulla. Silloin Suomessa rakennettiin myös lämpöpumppuja ja myös kotimaisen sähköauton kehitys oli myös vauhdissa 1980-luvulla. Tuulivoiman kehittäminen alkoi 1980-luvun lopulla, puuenergian käyttö lähti kasvuun 1990-luvulla, viimeisenä biokaasu ja nestemäiset biopolttoaineet. Teknologian kehitys vaati siis 30 vuotta – se on pitkä aika, ennen kuin markkinat lähtivät liikkeelle.
Tämän 30 vuoden aikana päästöt vähenivät tosi vähän, koska samaan aikaan energiankulutus kaksinkertaistui Suomessa
Tähän mennessä energiankulutuksen huippuvuosi on ollut vuosi 2006. Viimeiset 16 vuotta Suomessa energiankulutus on vähentynyt “ja silti olemme elossa, mikä on monille yllätys”. Suomessa päästöt kasvoivat vuoteen 2003 saakka, sen jälkeen ne ovat jatkuvasti vähentyneet. Vuoden 2022 päästöt laskivat vuoden 1968 tasolle.
Energiasiirtymässä on ollut kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa öljyä korvattiin hiilellä ja sitten valmistui Suomen neljä ydinvoimalaa “vieläkin ihmettelen, miten ne toimii vieläkin! aikamoinen insinööritemppu on kyseessä”. Sen jälkeen oli pitkä aika, jolloin fossiilisten ja turpeen osuus ei laskenut.
Vasta 2000-luvulla Kioton sopimuksen jälkeen, EU:n 2020 tavoitteet käynnistivät päästövähennykset.
Milloin uusiutuva energia ohittaa fossiilisen energian ja turpeen?
Kun Raimo toimi Lähienergialiiton hallituksessa, hän seurasi – numeroniilo kun on – milloin uusiutuva energia ohittaa fossiilisen energian ja turpeen. Aihe kiinnosti häntä erityisesti, koska Lähienergialiitto edistää uusiutuvan energian käyttöä. Odotettu hetki koitti vuonna 2019, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.
Sen jälkeen uusiutuvan energian osuus on kasvattanut eroa fossiilisiin energialähteisiin ja turpeeseen.
Onko aika ryhmitellä energialähteen uudella tavalla?
Perinteisesti Lähienergialiitossa on käytetty luokittelua uusiutuva, fossiilinen, turve, ydinvoima ja tuonti. Raimolla on uusi ajatus, jota hän on miettinyt. Ja monet muutkin ennen Raimoa ovat miettineet: “Aika paljon tästä uusiutuvasta on puuta. Puun osuus on kasvanut 1990 luvulta nykyiseen 30%:iin. Se osuus, josta tänään täällä puhutaan – tuuli, aurinko, lämpöpumput jne. – on vain 10%.” Raimon mielestä puun osuus on massiivinen. Se on ollut hyvä, mutta tuoreet tiedot hiilinielujen pienentymisestä tarkoittavat sitä, että puun energiakäyttöä on vähennettävä. Hän arvelee ja toivoo, että puun osuus tulee jatkossa pienenemään.
Raimon ajatus on ryhmitellä energialähteet uudella tavalla: modernit, puu ja fossiiliset.
Luvut ovat Raimon alustavia laskelmia. Muu uusiutuva sisältää mm. lämpöpumput ja aurinkoenergian. Kuten luvuista näkyy, puu yksinään on suurempi kuin “modernit päästöttömät”. Raimon mielestä tämä kolmijako modernit/puu/fossiiliset olisi järkevä pohja käytettäväksi energiapolitiikassa. Energiapolitiikan tavoitteena tulisi olla modernin osuuden kasvattaminen. Modernien osuus kasvoi, kun Olkiluoto 3 tuli mukaan. Tuulivoimaa, lämpöpumppuja ja aurinkoenergiaa tulee koko ajan lisää. Tähän asti fossiilisen korvaaminen on hoidettu puun käytön lisäämisellä. Näin ei voida jatkaa. Puun osuus täytyy käsitellä erikseen – vaikka se onkin uusiutuvaa.
Fossiilisista päästää eroon sähköllä
Kuten Raimo aikaisemmin totesi, puun energiakäyttö pienenee, mutta fossiilisista energialähteistä pitää yhä päästä eroon. Siihen ratkaisu on – kuten Jukka Ruusunen puheessaan totesi, sähköistyminen.
Raimon mielestä ”Sähköistäminen on oikeasti ainoa vaihtoehto. Joissakin tapauksissa se on helppoa, joissakin vaikeaa – mutta se etenee. Jopa Helsingissä, kun hiilivoimalat ajetaan alas ja aletaan käyttää enemmän sähköä”.
Sähköistymiseen on hyvät mahdollisuudet, koska sähkön käyttö Suomessa ei ole kasvanut vuoden 2007 jälkeen. Yksi syy siihen on se, että metsäteollisuus käyttää sähköä entistä vähemmän ja sen sähkönkäytttö tulee entisestään vähenemään. Tämä parantaa mahdollisuutta sähkön käytön lisäämiseen lämmityksessä, muissa teollisuusprosesseissa ja liikenteessä.
Lähienergialiiton linjaukset ovat olleet hyviä ja kestäneet hyvin kymmenen vuoden ajan
“En ollut näitä alkuperäisiä linjauksia tekemässä, mutta ihmeen oikeansuuntaisia ne ovat olleet”. Raimo totesi, että hyvä valinta on ollut pitää kuluttajat, pk-yritykset ja älykkäät uudet teknologiat fokuksessa energian säästöä unohtamatta. Ja erityisen hyvin Lähienergialiitto on onnistunut positiivisen markkinakuvan luomisessa eri teknologioille.
“Alkuperäinen ajatus oli koota voimat yhteen, jotta ei kilpailtaisi keskenään. Ja tämä on onnistunut mielestäni hyvin. Kaikkia lähienergiamuotoja on edistetty tasapuolisesti”.
Raimo totesi, etä Lähienergialiitto on vakiinnuttanut aseman energiapoliittisena vaikuttajana ja alan teknologiayritysten edustajana. Hänen mielestä sähköistyminen sopii Lähienergialiitolle erityisen hyvin, koska bioenergia rooli on ollut perinteisesti aika vähäinen. Lähienergia liitto on koko ajan keskittynyt moderniin (kirj. huom: viittaus uuteen kolmijakoon modernit/puu/fossiiliset).
Kirjoittaja
Tapio Tuomi, toiminnanjohtaja, Lähienergialiitto
Muut tilaisuudesta kirjoitetut blogitekstit
Paljon onnea Lähienergialiitto, olette ollut tosi tärkeässä roolissa tässä muutoksessa
