Lähienergialiiton pitkäjänteinen ja määrätietoinen työ hajautetun pientuotannon edistämiseksi kantaa hedelmää. Lakimuutokset, joilla parannetaan sähkön pientuottajien asemaa, perustuvat EU:n Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille direktiivien toimeenpanoon Suomen lainsäädäntöön. Pitkään toivottu ja odotettu ”tunnin sisäinen netotus” toteutuu, jolloin pientuotannon arvon voi hyödyntää täysin. Asunto-osakeyhtiöt ja sen osakkaat pääsevät mukaan sähkön pientuotantoon ja kiinteistörajan ylittävät energiayhteisöt ovat mahdollisia.
Tämän kirjoituksen sisältö perustuu 1.1.2021 voimaan tulleen valtioneuvoston asetukseen.
Lisätietoja löydät:
- asetuksen perustelumuistio
- Asetus hyväksyttiin valtioneuvoston kokouksessa 22.12.2020. Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta.
Kappaleen Kiinteistön rajan ylittävä energiayhteisö perustuu 15.7.2021 voimaan tulleeseen sähkömarkkinalain muutokseen. Lähienergialiitto antoi lakimuutokseen asiantuntijalausunnon talousvaliokunnalle, jossa ehdotettiin muutoksia lakiin. Niitä ei ole huomioitu tässä kirjoituksessa.
Kirjoituksessa on käytetty termiä ”mittausjakso” selvyyden vuoksi virallisen termin ”taseselvitysjakso” sijaan.
Pitkään toivottu ja odotettu ”tunnin sisäinen netotus” toteutuu, jolloin pientuotannon arvon voi hyödyntää täysin
Sähkön pientuotannon perusta on maksimoida tuotanto vastaamaan omaa kulutusta, sekä minimoida sähkön osto ja ylijäämätuotannon myynti. Näin syntyy pientuotannon taloudellinen kannattavuus: korvataan mahdollisimman paljon arvokasta ostosähköä (energian hinta + siirtomaksu + alv + sähkövero, esimerkiksi 15 snt/kWh) ja myydään mahdollisimman vähän halpaa sähköä verkkoon (energian hinta, esimerkiksi 4 snt/kWh). Tämän mahdollistaa sähkön pientuotannon vapautus sähköverosta ja yksityisen henkilön pienmuotoinen sähköntuotanto pääasiassa omaan kulutukseen ei synnytä verotettavaa tuloa, vaikka ylijäämäsähköä myy sähköyhtiölle.
Ennen nykyisen lainsäädännön (1.1.2021 alkaen) voimaantuloa, ongelmana oli:
- eri tyyppiset sähkömittarit mittaavat sähkön ostoa ja ylijäämän myyntiä eri tavalla ja täten eivät kohtele pientuottajia tasapuolisesti
- sähkön ostojen ja ylijäämän mittaustiedon laskentatapa on epäoikeudenmukainen, koska mittausjakson sisällä (nykyään tunti) kaikkea omaa tuotantoa ei lasketa pientuottajan hyväksi – siis korvaamaan ostosähköä kulutusta vastaavasti, vaan se lasketaan ylijäämäksi. Tämä näkyy niin, että saman mittausjakson aikana pientuottaja sekä ostaa, että myy sähköä.
1.1.2021 voimaan tullut laki korjaa nämä ongelmat. Jatkossa ylijäämää mittausjakson sisällä syntyy ainoastaan silloin, kun oma tuotanto ylittää oman kulutuksen. Tällöin pientuotannon perusta toteutuu myös käytännössä. Mittareiden väliset erot hoidetaan sillä, että laskenta toteutetaan mittausjärjestelmissä, ei mittareissa.
On syytä ymmärtää, että tällä muutoksella ei ole – eikä pidäkään olla – mitään vaikutusta ehdotuksiin mittausjaksoa pidempiin (vuorokauden/kuukauden/vuoden sisäinen netotus) ajanjaksoihin.
Asunto-osakeyhtiöt ja sen osakkaat pääsevät mukaan sähkön pientuotantoon
Nykyinen lainsäädäntö (1.1.2021 alkaen) sallii sähkön pientuottajien muodostaa yhteisön, joka toimii samoilla ehdoilla kuin yksittäinen pientuottaja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asunto-osakeyhtiöiden osakkaat pystyvät hyödyntämään yhteisesti hankittua aurinkosähköjärjestelmää kerros- tai rivitaloissa. Joten suuri joukko – lähes puolet – suomalaisia saa mahdollisuuden osallistua energiamurrokseen.
1.1.2021 voimaan tullut lakimuutos mahdollistaa seuraavat asiat, jolloin myös asunto-osakeyhtiöt ja niiden osakkaat nauttivat samoista mahdollisuuksista kuin yksittäinen pientuottaja:
- asunto-osakeyhtiö ja sen osakkaat voivat perustaa paikallisen energiayhteisön (uusi termi lainsäädäntöön). Siihen liittyminen ja eroaminen on vapaaehtoista, eikä se rajoita yksittäisen jäsenen sähköntoimittajan valintaa. Yksi tärkeä kriteeri perustamiselle on se, että paikallisen energiayhteisön sähköntuotantolaitteisto on liitetty jakeluverkkoon samalla liittymällä kuin muut energiayhteisön sähkönkäyttöpaikat.
- toinen vaihtoehto on, että loppukäyttäjät voivat perustaa aktiiviset asukkaiden ryhmän (uusi termi lainsäädäntöön). Siihen liittyminen ja eroaminen on vapaaehtoista, eikä se rajoita yksittäisen jäsenen sähköntoimittajan valintaa. Tähän liittyvää sääntelyä sovelletaan myös yksittäiseen pientuottajaan – tämä selvyyden vuoksi.
- paikkallinen energiayhteisö ja aktiivisten asukkaiden ryhmä voivat hankkia sähkön pientuotantoon laitteiston (esim. aurinkosähköjärjestelmä), jonka tuotanto jaetaan energiayhteisön itsensä päättämien jakosuhteiden perusteella sen jäsenille. Tämä toteutetaan erillisellä hyvityslaskentapalvelulla (uusi termi lainsäädäntöön ja uusi palvelu).
- Näiden yhdistelmänä asunto-osakeyhtiöt ja niiden osakkaat pystyvät hyödyntämään pientuotantoa samoilla säännöillä ja periaatteilla kuin nykyään yksittäiset pientuottajat.
Lisätietoa ja taustoja:
- Energiayhteisökäsikirjasta
- Asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuus osallistua energiamurrokseen paranee. Finsolar taloyhtiö -hankkeen ansiokas työ selvensi asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuuksia hyödyntää aurinkosähköä ja hankkia sähköautojen latauspalveluita. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu, siihen tehty veronsaajien oikeudenvalvontayksikön KHO:lle tekemä valitus ja lopulta KHO:n päätös poisti epäilyt kysymyksestä “syntyykö näistä taloyhtiöille alv-velvollisuus?”. Vastaus on ei.
- hyvityslaskentapalvelusta löydät tämän linkin avulla.
Tunnin sisäinen netotus, kiinteistön sisäinen energiayhteisö ja hyvityslaskenta tarjolla koko Suomessa 2023 alusta lähtien
Lakimuutokset tulivat voimaan 1.1.2021. Muutokset toteutettiin Fingridin datahub palveluun joulukuussa 2022 ja se tarkoittaa että nyt nämä muutokset ovat tarjolla kaikille suomalaisille (kappaleen sisältö päivitetty 13.1.2023).
”Paikallisen energiayhteisön on rekisteröidyttävä sähköntoimitusten selvitystä varten sille jakeluverkonhaltijalle, joka vastaa paikallisen energiayhteisön sähkön mittauksista. Paikallisen energiayhteisön tehtävänä on ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle sähköntoimitusten selvitystä ja mittausta varten paikalliseen energiayhteisöön kuuluvat sähkönkäyttöpaikat, sähköntuotannon ja energiavarastosta oton jako-osuudet sekä näiden tietojen muutokset. Lisäksi energiayhteisön tehtävänä on ilmoittaa, jaetaanko jakeluverkkoon siinä siirrettäväksi syötetyn sähkön määrä kullekin energiayhteisöön kuuluvalle sähkönkäyttöpaikalle sille kuuluvan osuuden mukaisesti vai kokonaisuudessaan sille sähkönkäyttöpaikalle, jossa sähköntuotantolaitteisto, voimalaitos tai energiavarasto sijaitsee. Sähkönkäyttöpaikka voidaan ilmoittaa kuuluvaksi kerrallaan vain yhteen sellaiseen paikalliseen energiayhteisöön tai 4 §:ssä tarkoitettuun aktiivisten asiakkaiden ryhmään, johon sovelletaan taseselvitysjakson sisäistä hyvityslaskentaa.”
Kiinteistön rajan ylittävä energiayhteisö
Nyt voimassa oleva laki tarjoaa suppean ja hankalasti hyödynnettävän vaihtoehdon. Tähän liittyvät ongelmat ja tulkintamahdollisuuksia on kuvattu mm. talousvaliokunnan asiantuntijalausunnoissa 18.03.2021 professori Pertti Järventausta, 18.03.2021 professori Pertti Järventausta , 18.03.2021 toiminnanjohtaja Tapio Tuomi, Suomen Lähienergialiitto ry, 01.06.2021 professori Pertti Järventausta, 15.06.2021 professori Pertti Järventausta . Hallituksen esityksen HE 265/2020 perusteluiden mukaan lakiin lisättiin seuraavat asiat:
- mahdollistettaisiin pienimuotoisen sähköntuotannon eli voimalaitoksen tai usean voimalaitoksen muodostaman kokonaisuuden, jonka teho on enintään kaksi megavolttiampeeria,
- liittäminen erillisellä linjalla kiinteistörajan yli sähkönkäyttöpaikkaan tai kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän verkkoon suoraa sähköntoimitusta varten.
- Jakeluverkonhaltijan antamasta suostumuksesta erillisen linjan rakentamiseen luovuttaisiin.
- Erillisen linjan tarkoituksena on yhdistää tuotantoyksikkö tai -yksiköitä suoraan kulutuskohteeseen ilman, että käyttöpaikkoja yhdistetään. Erillisen linjan rakentamisoikeuden edellytyksenä olisi, että erillinen linja ei muodosta sähkönkäyttöpaikkojen liittymisjohtojen kanssa rengasyhteyttä sähköverkkoon tai sähköverkkojen välille.
Sähkömarkkinalain kohdat, jotka liittyvät tähän asiaan:
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
5 a) erillisellä linjalla sähköjohtoa, joka liittää erillisen tuotantoyksikön erilliseen asiakkaaseen, ja sähköjohtoa, joka liittää tuottajan ja sähköntoimittajan niiden omiin tiloihin, tytäryrityksiin tai asiakkaisiin suoraa sähköntoimitusta varten;
…
4 §
Sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuus
Luvanvaraista ei ole:
1) sähköverkkotoiminta, jossa sähköverkolla hoidetaan vain kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähköntoimitusta;
2) erillisen linjan kautta tapahtuva sähkönjakelu, jos jaeltava sähkö on tuotettu pienimuotoisessa sähköntuotannossa.
…
13 §
Jakeluverkon rakentaminen
Muut saavat rakentaa vastuualueelle jakeluverkkoa, jos:
2 a) kysymyksessä on erillinen linja, jolla liitetään pienimuotoista sähköntuotantoa sähkönkäyttöpaikkaan tai kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän verkkoon;
Lakimuutoksen eduskuntakäsittely päättyi samaan johtopäätökseen kuin Lähienergialiiton asiantuntijalausunto: energiayhteisöjen suuren merkityksen takia asiaa pitää käsitellä kokonaisuutena, ei pienissä paloissa – kuten nyt sääntelyä on tehty. Lainaus eduskunnan hyväksymästä talousvaliokunnan mietinnöstä:
”Talousvaliokunta pitää energiayhteisöjen potentiaalia merkittävänä energiajärjestelmän tulevan kehityksen kannalta. Talousvaliokunta katsoo, että sääntelyn tulisi olla kustannustehokkaiden energiayhteisöjen toiminnan mahdollistavaa. Samalla valiokunta korostaa, että asialla on merkittäviä vaikutuksia sähkön toimitusvarmuuden, hinnoittelun ja verojärjestelmän kannalta. Tulevassa sääntelyssä tulisi siten löytää ratkaisuja, jotka sekä mahdollistavat energiayhteisöjen kehittämisen että varmistavat niiden osallistumisen tasapainoisella tavalla järjestelmän kokonaiskustannusten jakoon. Laajemmat energiayhteiseöjen toiminnan mahdollistavat uudistukset ja niihin liittyvä hinnoittelujärjestelmä tulisi suunnitella huolellisesti ja niin, että niillä on myös laajasti arvioituna asiakkaiden hyväksyntä. Talousvaliokunta pitää tässä vaiheessa hallituksen esityksen mukaista sääntelyratkaisua perusteltuna mutta edellyttää, että erillisiä linjoja koskevan sääntelyn muutostarpeet selvitetään energiayhteisöjen toiminnan täysipainoiseksi mahdollistamiseksi osana energiajärjestelmän kokonaisuutta. Tämä edellyttää kuitenkin kattavaa vaikutusarviointia ja laajapohjaista valmistelua.”
Lisäksi eduskunnan päätös sisälsi vaatimuksen asian uudesta valmistelusta ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää vaalikauden loppuun mennessä laajapohjaiseen valmisteluun ja kattavaan vaikutusarviointiin perustuen erillisiä linjoja koskevan sääntelyn muutostarpeet energiayhteisöjen toiminnan mahdollistamiseksi tarkoituksenmukaisena osana energiajärjestelmää.” (päivitys 12.9.2022) TEM on perustanut työryhmän aiheesta. Työryhmän aikataulu on 9/2022-2/2023 ja Lähienergialiitto on mukana työryhmässä.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Ps. Pitkäjänteisyyteen liittyen ehdotus huhtikuulta 2014
