Lähienergialiiton uutiskirje 10/2022: Vuonna 2023 juhlitaan Lähienergialiiton kymmenettä toimintavuotta

juhlat ilotulitus

Lähienergialiitto levittää ymmärrystä suomalaisen uusiutuvan energin käytöstä mahdollisimman laajalle yleisölle. Marraskuu 2022 tarjosi mm. seuraavaa: Ilmatar haluaa olla suunnannäyttäjä tuuli- ja aurinkovoimassa, energian varastoinnissakin sekä näitä yhdistelevissä hybridiratkaisuissa, Lähienergialiiton syyskokous valitsi puheenjohtaja Jari Varjotien jatkokaudelle, Gasgrid ja Flexens käynnistävät selvityksen vetyverkon kehittämisestä Kokkolassa ja kutsuvat alueen toimijat selvitystyöhön mukaan, sähkön riittävyys Suomessa aiempaa epävarmempaa tulevana talvena – lyhyet sähkökatkot mahdollisia.

Tulevia tapahtumia

Uudenmaan pk-yrityksen edustaja, tule keskiviikkona 18.1.2023 klo 15–19 (Metropolia AMK:n Myllypuron kampus) koulutustilaisuuteen asumisen ja kiinteistöjen energiaosaamisesta. Ohjelmassa myös Metropolian uuden Myllypuron kampuksen esittelykierros. Talotekniikka tänään – koulutustilaisuus asumisen ja kiinteistöjen energiaosaamisen kehittämisestä. Tilaisuuden järjestävät FrEE-hanke (Framtidens EnergiExpert – Tulevaisuuden energiaosaajat hiilivapaaseen kasvuun) yhteistyössä HSY – Helsingin seudun ympäristöpalvelut kanssa. Tilaisuus on maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumisen.

Poimintoja lähienergia-alan viimeaikaisesta toiminnasta

Lähienergialiiton kymmenvuotisen taipaleen kunniaksi luotiin blogikirjoitusten sarja “10 vuotta lähienergiaa”. Kuka olisi parempi avaamaan kirjoitusten sarjaa kuin pitkäaikainen puheenjohtajamme, professori emeritus Raimo Lovio. Kirjoituksessaan Raimo käy läpi lyhyesti aurinkosähkön yleistymisen lyhyen historian Suomessa, sekä omat kokemukset aurinkosähkön tuottajana.

Lähienergialiiton syyskokous valitsi puheenjohtaja Jari Varjotien jatkokaudelle. Lähienergialiiton sääntömääräinen syyskokous valitsi puheenjohtaja Jari Varjotien jatkokaudelle. Lisäksi syyskokous palkitsi Lähienergia-standaarilla Tatu Pahkalan, Tuomo Valkeapään ja Tapio Tuomen. Lähienergialiiton toimintasuunnitelma ja budjetti hyväksyttiin ehdotetussa muodossa. Kokouksen aluksi pidettiin webinaari Älykäs ja toimitusvarma sähköverkko tyynessä ja myrskyssä (katso webinaarin tallenne Youtubessa).

Ilmatar haluaa olla suunnannäyttäjä tuuli- ja aurinkovoimassa, energian varastoinnissakin sekä näitä yhdistelevissä hybridiratkaisuissa. Lähienergialiiton tuorein jäsen on Ilmatar. Kuluneen yli kymmenen vuoden aikana Ilmatar on siirtynyt hankekehittäjästä itsenäiseksi sähköntuotantoyritykseksi, joka omistaa ja hallinnoi omia tuuli- ja aurinkopuistojaan koko niiden elinkaaren ajan. Lähienergialiiton Tapio Tuomi keskusteli Juha Sarsaman ja Antti Keskisen kanssa Ilmattaren toiminnasta ja taustoista miksi päätyivät Lähienergialiiton jäseneksi.

Sähkön pientuotannon  (teho korkeintaan 2 MVA) liittäminen jakeluverkkoon. Lähienergialiitto tuotti yhdessä Energiaviraston kanssa ohjeen aiheesta. Mitään varsinaisia ongelmia tai esteitä pientuotannon liittämisessä ei pitäisi tai saisi olla. Kyse on asiakkaiden tarpeiden täyttämisestä ja näistä mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista, jotka menevät viime kädessä kaikkien asiakkaiden maksettavaksi. Tilanteet ovat kuitenkin aina tapauskohtaisia, joten asiakkaan kannattaa selvittää pientuotannon liittämistä verkonhaltijalta etukäteen, ennen paneelien hankkimista.

Kokkolan alueen vetykehitys kiihtyy – Gasgrid ja Flexens käynnistävät selvityksen vetyverkon kehittämisestä Kokkolassa ja kutsuvat alueen toimijat selvitystyöhön mukaan. Projektikehitysyhtiö Flexens Oy suunnittelee kapasiteetiltaan Suomen suurimman vedyntuotantolaitoksen rakentamista. Gasgrid ja Flexens käynnistävät alueen vetyverkon kehitystyön ja kutsuvat alueen sidosryhmät sekä teolliset toimijat työhön mukaan. Alueen vetyverkon kehityksellä on konkreettinen yhteys myös kansallisen vetyverkon kehitykseen sekä Nordic Hydrogen Route Bothnian Bay (NHR) -hankkeeseen, joka on Gasgridin ja ruotsalaisen Nordion Energin yhteinen vedyn siirtoinfrastruktuurin kehityshanke.

Sähkön riittävyys Suomessa aiempaa epävarmempaa tulevana talvena – lyhyet sähkökatkot mahdollisia. Energiavirasto odottaa sähkötehon riittävän talvikaudella suurimman osan ajasta. Talven tehotilanne sisältää kuitenkin monia epävarmuuksia, joten sähkön tuotanto- ja tuontikapasiteetti ei välttämättä aina riitä kattamaan sähkön kysyntää. Sähköpulan välttämiseksi Energiavirasto kannustaa suomalaisia välttämään tarpeetonta sähkönkulutusta etenkin huippukulutustunneilla. Näitä ovat tyypillisesti talviarkipäivien aamutunnit klo 8-10 sekä iltapäivän tunnit klo 16-18.

“Energiaomavaraisuutta, kiitos!” sanovat suomalaiset. Energiaomavaraisuus ja uusiutuvat energiamuodot – ne ovat tällä hetkellä suomalaisten mielestä kaksi tärkeintä energiantuotantoon liittyvää kysymystä. Ilmattaren teettämä kuluttajatutkimus paljastaa myös monia muita kiinnostavia yksityiskohtia suomalaisten energia-ajattelusta: kuten sen, että suomalaiset suhtautuvat ylivoimaisesti myönteisimmin uusiutuviin energiamuotoihin, jopa yli ydinvoiman.

Savosolar Oyj ja VG-Shipping Oy ovat toteuttaneet Meriaura Oy:n osakkeita koskevan osakevaihdon. Savosolar Oyj on 29.8.2022 tiedottanut allekirjoittaneensa ehdollisen osakevaihtosopimuksen, jolla se ostaa VG-Shipping Oy:ltä merilogistiikkayhtiö Meriaura Oy:n ja biopolttoaineiden valmistaja ja markkinoija VG EcoFuel Oy:n liiketoiminnan. Osapuolet ovat tänään toteuttaneet osakevaihtosopimuksen mukaisen osakevaihdon.

Meijou hyödyntää aurinkosähköä päästöttömän rakentamisen hankkeissaan. Toimitilaratkaisuja tarjoava rakennusalan yritys Meijou Oy panostaa ympäristöystävällisyyteen kaikissa urakan vaiheissa. Erityisesti sisätilojen lämmitys- ja viilennysratkaisuissaan yritys suosii aurinkovoimaa.

Bolidenin aurinkovoimala kaatopaikan päälle Harjavaltaan. Solarigo rakentaa metallinjalostusyritys Boliden Harjavallalle Satakunnan suurimman aurinkovoimalan yhtiön käytöstä poistetulle prosessijätteen kaatopaikalle Harjavallan Suurteollisuuspuiston kupeeseen. Noin viiden hehtaarin kokoinen 3,8 MWp:n aurinkovoimala tuottaa vuodessa Bolidenin Harjavallan tehtaan tarpeisiin noin 3 000 MWh aurinkosähköä.

EU:ssa sopu 2030-ilmastotavoitteen jaosta jäsenmaiden kesken – Suomen päästövähennysvelvoitteeksi -50 %. EU:n jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja komissio pääsivät alustavaan sopuun EU:n vuoteen 2030 saakka ulottuvan ilmastotavoitteen taakanjaon päivityksestä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla. EU:n yhteinen, vuotta 2030 koskeva taakanjakosektorin päästövähennystavoite kiristyy 30 prosentista 40 prosenttiin. Päivitetyn asetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisilla aloilla päästöjään vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakoasetuksen kattamat keskeiset sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto, työkoneet ja fluoratut kasvihuonekaasut.

Uutiskirjeen tavoite

Lähienergialiiton tavoite on edistää suomalaista uusiutuvan energian käyttöä ja siihen liittyvää teknologi aa ja liiketoimintaa. Yksi tärkeä osa liiton toiminnasta on myöskin Lähienergialiiton ja sen jäsenten toiminnasta tiedottaminen. Nykymaailmassa viestintäkanavia on monia ja me pyrimme palvelemaan jäsenistöämme ja sidosryhmiämme mahdollisimman monessa kanavassa. Siksi tämä kerran kuukaudessa sähköpostilla lähetettävä uutiskirje. Kaikki Lähienergialiiton uutiskirjeet löytyvät tämän linkin avulla.

Muita Lähienergialiiton uutisia ja vilkasta blogausta pääset seuraamaan tämän linkin avulla. Kaikki Lähienergialiiton viralliset lausunnot ja kannanotot taas löytyvät tämän linkin avulla.

Ajankohtaista

tulikivi varaava tulisija

Pakkasilla takkalämmitys on sähköpulan kampittaja

Kovien pakkasten aikaan energian kulutus ylittää herkästi sen tuotannon Suomessa. Käynnissä on kampanjoita, joilla pyritään leikkaamaan sähkön kulutusta kovimpien kysyntäpiikkien aikana. Tämä tehdään laskemalla asunnon lämpötilaa. Jos kotona on varaava takka, kodin muita lämmönlähteitä voi huoletta säätää pienemmälle, eikä koti silti kylmene. Parilla puusylillisellä varaava takka luovuttaa säteilylämpöä jopa 24–36 tunnin ajan. Sähkökatkojen aikana takkalämmitys […]