Lähienergialiitto, Helsingin seudun kauppakamari ja Metropolian ammattikorkeakoulu järjestivät 5.3.2015 aamupäiväseminaarin Albergan kartanossa. Tilaisuuteen osallistui yli 40 henkilöä. Tilaisuuden avasi Helsingin kauppakamarin johtaja Saija Äikäs todeten energiatehokkuuden haasteet ja uusiutuvan energian mahdollisuudet.
Metropoliaa ja Lähienergialiittoa esitteli projekti-insinööri Harri Hahkala kertoen, että sekä koulutus- että uusiutuvan energian alalla on yhä kiihtyvä kuhina energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian tietoisuuden ja liiketoiminnan piirissä.
Energiatehokkuusdirektiivin vaikutukset yrityksille
Lehtori Hanna Stammeier Metropoliasta esitteli suurempia yrityksiä koskevan ja vuoden 2015 alusta voimaan tulleen energiatehokkuuslain, joka velvoittaa henkilöstöltään yli 250 henkilön tai liikevaihdoltaan yli 50 (tai tase yli 43) miljoonaa euron yrityksen energiakatselmoimaan neljän vuoden välein osan kiinteistöistään ensimmäisten ollessa raportoituna 5.12.2015 mennessä.
Lämpöpumput, markkinat ja tulevaisuus
Suomen lämpöpumppuyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Kari-Koskinen esitteli lämpöpumppualan yhä kiihtyvää liiketoimintaa, jonka ansiosta lämpöpumpuilla tuotetaan jo lähes yhden ydinvoimalan verran energiaa vuosittain sijoitetun pääoman n. 10 % efektiivisellä korolla. Ennusteen mukaan lämpöpumppuihin investoidaan 12 mrd. euroa lisää vuoteen 2030 mennessä, jolloin lämpöpumput tuottaisivat jo 22 TWh lämpöenergiaa vuodessa.”
Pientalon omavaraisenergiat
Ekolämmöx Oyn energia-asiantuntia Kari Balk painotti esityksessään hankesuunnittelun tärkeyttä, missä tulee huomioida erityisesti käyttäjän tarpeet ja tottumukset sekä olosuhteet ja sijainti ennen kuin aletaan varsinaisesti suunnitella kohteen energiaratkaisua. Nykyisin yhä enenemässä määrin asennetaan hybridilämmitysjärjestelmiä, joissa yhdistetään useita eri lämmöntuottomuotoja esim. maa- ja aurinkolämpö, jolloin järjestelmän ohjausosaaminen ja helppous nousee erityisasemaan.
Aurinkosähkömarkkinat Suomessa
Finnwind Oyn myyntijohtaja Matti Kantonen esitteli aurinkoenergian mahdollisuuksia Suomessa. Hän korosti asennuksen tärkeyttä ja haasteita. Suomessa tulisi etenkin kattolappeen kulmasta poikkeavissa asennuksissa ottaa huomioon lumikuormat. Lisäksi uudiskohteissa kannattaa varautua jo ennakolta sekä asennustelineiden perustuksiin että sähköasennuksissa aurinkovalmiuteen kannattavan jälkiasennusten valossa. Suunnittelussa tarkeimpiä asioita ovat suuntaus, varjostusten huomioiminen että oikea ja todenmukainen mitoitus.
Puualuelämmitys ja automaattiset pellettitakat
Bioenergia Oy:n Hannes Tuohiniitty totesi, että aluelämpöratkaisut hakkeella ja pelletillä tuottavat yli 300 MW teholla energiaa yli 1 TWh vuodessa Suomessa. Niiden kasvulle on edelleen potentiaalia jopa tuplata. Hybridiratkaisut suurissakin kohteissa ovat lisääntymässä. Biokattilavalmistus on tuonut 2012-2014 Suomeen pienessä ja aluelämpöluokassa yli 80 M€ investoinnit ja yritykset ovat vieneet teknologiaa samaan aikaan yli 160 M€:lla.
Automaattisilla pellettitakoilla on paljon potentiaalia lisätä käyttöä Suomessa. Ne sopivat hyvin tila- ja käyttöveden lämmitykseen sähkölämmitys ja matalaenergiataloissa osana lämmitysjärjestelmää. Takkojen ohjaus sähkönhintasignaaleilla tuo käyttäjälle säästöjä ja vähentää sähkön huippukulutusta Suomessa.
Modernit ja ympäristöystävälliset tulisijat
Tulikivi Oyn toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen Tulisija- ja savupiippuyhdistyksestä peräänkuulutti myös Suomeen tiukempia päästörajoja tulisijoille Keski-Eurooppalaiseen tapaan. Pientaloissa käytetään vuosittain polttopuuenergiaa n. kahden ydinvoimalan verran. Hitaasti lämpöä luovuttavissa/varaavissa massiivissa takoissa päästään sekä suurempaa lämpöenergian tuottoon että selkeästi vähempiin lämmityskertoihin. Hyvä tulisijan polttotekniikka sekä oikeaoppinen polttotapa vähentävät merkittävästi päästöjen määrään.
Positiivinen palaute osallistujilta kannustaa jatkon suunnitteluun
Tilaisuus sai erinomaista palautetta mm. ohjelman tiiveydestä, aikataulun pitävyydestä ja tietenkin sisällöstä sekä siitä ettei tilaisuus mennyt yritysesittelyiksi. Työryhmä miettii mahdollisuutta, että tilaisuudesta tulisi jokavuotinen.
