Lämpöpumppujen säästöjä on analysoitu ansiokkaasti erilaisten instituutioiden (kuten VTT) ja tekniikan alan lehtien (kuten Tekniikan Maailma) testeissä jo vuosien ajan. Jostakin kumman syystä konkreettiset säästetyt eurot tuntuvan häviävän COP-lukujen, lämpökertoimien, desibelitasojen ja muun teknisen jargonin loputtomaan sekamelskaan. Kaikkein kiinnostavin asia, fakta säästetyistä euroista, tuntuu olevan tabu josta vaietaan kirjallisissa tuotoksissa.
Moni kodin ja kiinteistön omistaja elää epätietoisuuden valtaamana. Toteutuvatko säästöt todellisuudessa vai ovatko ne vain markkinamiesten höpötystä? Tosiasiahan on, että lämpöpumppuja on asennettu Suomeen jo yli 700 000. Vielä on jäljellä suunnilleen yhtä monta kotia tai kiinteistöä joissa energiankulutukseen olisi mahdollista saada merkittäviä kustannussäästöjä lämpöpumpuilla.
Esittelen seuraavaksi 5 erilaista kohdetta, joissa lämpöpumpuilla on saatu merkittäviä säästöjä – euroissa. Faktat puhukoon puolestaan.
Asunto-osakeyhtiö Kirkkonummen Harju Kantvikissa – öljyn tilalle maalämpö
Niin kuin moni taloyhtiön päättäjä tälläkin hetkellä, myös Kantvikissa sijaitsevassa asunto-osakeyhtiössä suunniteltiin lämmitysremonttia pitkään ja hartaasti. 1965 rakennetuissa taloissa lämmitysjärjestelmä oli jo kertaalleen uusittu vuonna 1985. Kun vanha järjestelmä tuli tiensä päähän, se antoi taloyhtiön puheenjohtajan mukaan “mahdollisuuden tehdä järkipäätös”. Taloyhtiössä on kaksi asuinrakennusta joissa on yhteensä 84 huoneistoa. Öljyn kulutus oli noin 100 000 litraa vuodessa. Kohteeseen asennettiin öljylämmityksen tilalle 3 maalämpöpumppua ja sitä varten noin 245 metriä syviä energiakaivoja porattiin 21 kpl. Maalämmön asentamisen jälkeen lämmityskustannukset olivat ensimmäisen vuoden jälkeen noin 80 000 euroa pienemmät.
Omakotitalo Jyväskylän Vaajakoskella – sähköstä maalämpöön
Myös omakotitaloissa on erittäin merkittävä säästöpotentiaali. Jyväskylän Vaajakoskella sijaitsevan 1997 rakennetun omakotitalon lämmitysratkaisuna oli aikaisemmin sähköllä lämmitetty massavaraaja. Lämmitysremontissa taloon asennettiin massavaraajan rinnalla maalämpöpumppu ja pieni käyttövesivaraaja. Lämpö tuotetaan 240 metrin syvyisestä energiakaivosta. “Aikaisempi sähkönkulutus oli keskimäärin 60 000 kWh, nyt vuosikulutus on vain noin 20 000 kWh”, kommentoi talon omistaja, Risto Hämäläinen. Euromääräinen säästö on näin ollen tässä kodissa noin 4 500 euroa vuodessa.
Vuohijärven Kulttuuri- ja luontokeskus – öljyn rinnalle ilma-vesilämpöpumppu
Koulut ja muut julkiset rakennukset ovat lähivuosina lähteneet mukaan energiansäästöremonttiin oikein urakalla. Vuohijärven kulttuuri- ja luontokeskus on tästä hyvä esimerkki. Kohteen öljyn kulutus oli aikaisemmin 19 000 litraa. Kohteessa päädyttiin toteuttamaan lämpöpumppuratkaisu nykyaikaisella ilma-vesilämpöpumpulla. Pumppuja asennettiin vuoden 2014 joulukuussa kaksi kappaletta öljylämmityksen rinnalle. Vuoden 2015 aikana lämpöpumppujen tarvitsemaa sähköenergiaa kului 54 000 kWh ja öljyä kului enää 200 litraa. Tämän päivän energiahinnoilla laskettuna lämmityskustannukset laskivat 15 000 eurosta 6 500 euroon, eli säästöä syntyi 8 500 euroa, eli yli 55%.
Omakotitalo sähkölämmityksellä – ilmalämpöpumppu sähkölämmityksen rinnalle
Suomalaisiin koteihin ja kiinteistöihin on asennettu jo yli 500 000 ilmalämpöpumppua, joten ilman muuta yksi esimerkki pitää olla myös ilmalämpöpumpuista. Tällä kertaa kerron oman kokemukseni ensimmäisestä lämpöpumpusta johon olen henkilökohtaisesti tutustunut. Muutin perheeni kanssa uuteen kotiin vuonna 2007. Kustannustehokkaana (ei energiatehokkaana) ratkaisuna uudessa kodissa oli lattialämmitys joka toimi sähköllä. Lattialämmitys kulutti sähköenergiaa 15 000 kWh vuodessa parin ensimmäisen vuoden ajan. Vuonna 2009 asennutin taloon yhden ilmalämpöpumpun ja olin vähän epäilevä sen toimivuuden suhteen. Yllätys oli sitäkin suurempi. Seuraavan vuoden sähkönkulutus oli puolet pienempi, vain 7 000 kWh. Lämpöpumppu säästää vuodessa yli 700 euroa.
Tampereen Komediateatteri – kaukolämmön rinnalle maalämpö
Tampereen Komediateatterin maalämpö otettiin käyttöön vuonna 2011. Lämpöpumppuratkaisulla toteutetussa energiansäästöremontissa porattiin maahan yhdeksän maalämpökaivoa. Kaukolämpö jäi taloon lisävoimaksi kovien pakkasten varalle. Lämmityskulut pienentyivät remontin ansiosta noin 40% ja säästöjä syntyy yli 10 000 euroa vuodessa. “Tampereen Komediateatteri on jo vuosia kiinnittänyt huomiota ekologiseen toimintaan. Jätteet on kierrätetty ja lajiteltu. Ikkunat on vaihdettu lämpölaseiksi. Nyt saimme maalämmön. Ilmeisesti Komediateatteri on Suomen ellei koko maailman ensimmäinen teatteri, joka lämpiää maalämmöllä” kommentoi Raipian Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Esko Raipia (Tamperelainen, 27.9.2011).
Kirjoittaja
Matti Perkkiö,
Energia- ja lämpöpumppuasiantuntija yrityksessä Lämpöykkönen
Julkaistu alunperin Myyasuntoni.fi-blogissa 4.10.2016.
