Lämpöpumppujen sekä kappalemääräinen että erityisesti euromääräinen myynti kasvoi viime vuonna. Isojen lämpöpumppujen kauppa jatkoi vilkastumistaan. Reiluun 60 000 asennettuun lämpöpumppuun investoitiin jo lähes puoli miljardia vuodessa. Vuonna 2017 asennettujen lämpöpumppujen lämpöteho oli 500 MW.
Viime vuonna asennetut pumput raastavat talojen ympäriltä energiaa reilut puoli terawattituntia vuodessa. Suomeen on asennettu nyt yli 800 000 lämpöpumppua ja niillä tuottavat uusiutuvaa energiaa vuosittain 6-7 TWh. Huomion arvoista on, että tämän valtavan investoinnin ympäristöön ja ilmastomuutoksen torjumiseen ovat tehneet pääasiassa talojen omistajat omilla rahoillaan. Kuluttajien päätöksentekoa on toki helpottanut lämpöpumppujen erinomainen kannattavuus.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin vuonna 2017 62 000 kappaletta, mikä oli reilut 3% enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilmalämpöpumppujen myynti oli 47 000, maalämpöpumppujen 8 000, ilma-vesilämpöpumppujen 4 000 ja poistoilmalämpöpumppujen 3 000 kpl. ”Maalämpöä lukuunottamatta kappalemäärät kasvoivat edellisestä vuodesta. Maalämmön kappalemäärät laskivat viitisen prosenttia, mutta toimitettujen järjestelmien koot kasvoivat huomattavasti. Tämän vuoksi tuonkin sektorin euromääräinen myynti kasvoi. Oman lisänsä maalämpöpumppujen eurokasvuun toi invertterisäätöisten maalämpöpumppujen läpilyönti viime vuonna” – toteaa toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUsta.
62 000 lämpöpumppujärjestelmätoimituksen arvo on reilut 400 miljoonaa
Kun siihen lisätään SULPUn tilastoista puuttuvat megawattiluokan lämpöpumppujärjestelmät kaukolämmön/-jäähdytyksen tuotantoon, teollisuuteen, kauppakeskuksiin ja muihin palvelurakennuksiin sekä lämpöpumppuliiketoiminnan oheistoiminnot kuten suunnittelu, toimitusvalvonnat, huollot ja muut palvelut, niin päädyttiin lämpöpumppualalla vuonna 2017 jo noin puolen miljardin vuosi-investointitahtiin.
Pientalojen uudisrakentajista yli 70 % päätyy lämpöpumppuratkaisuun, useimmiten maalämpöön tai sitten poistoilmalämpöpumppuun. Noin 5 000 öljykattilaa vaihdetaan vuosittain maalämpöön. Vaihtomäärä on vielä harmittavan pieni, vaikka vaihdon kannattavuus talonomistajalle on erinomainen. Useimmiten tähän ympäristötekoon sijoitetun pääoman tuotto on yli 10%. Öljy tupruaa vielä 200 000 talon piipusta. Ilma-vesilämpöpumput menevät useimmiten öljy- ja sähkökattilajärjestelmien rinnalle tai tilalle. Ilmalämpöpumppuja pääsääntöisesti asennetaan säästämään sähköä suorasähkölämmitteisissä taloissa. Ilahduttavaa on myös sekä isoille ilma-ilma että ilma-vesilämpöpumpuille on auennut markkinasauma mm. teollisuushalleista ja palvelurakennuksista.
Kerrostalojen poistoilmalämpöpumput yleistyivät vauhdilla
Jo muutamaan sataan kerrostaloon asennettiin poistoilman lämpöä talteenottava lämpöpumppu, joilla pienennetään jopa 50 % taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta. Näiden ratkaisujen potentiaali on todella iso, puhutaan 3-5 TWh/a. Yli 30 000 kerrostaloa päästää ilmanvaihdostaan yli 20 asteista poistoilmaa pakkasessa värjötteleville harakoille. Yhä useammat taloyhtiöt päättivät siirtyä kokonaan kaukolämmöstä lämpöpumppupohjaiseen ratkaisuun.
Uudet liiketoimintamallit jalkautuivat myös alalle
Lämpöpumppulämmönmyynti- tai ns. palvelumalli tarkoittaa sitä, että lämpöpumppujärjestelmän investoinnin tekeekin myyjäyritys, joka toimittaa lämpöenergian ja halutessa myös jäähdytyksen asiakkaalle. Asiakasta laskutetaan energiasta kuten sähkö- tai kaukolämpökaupasta. Palvelumalli alkoi yleistyä paitsi palvelurakennus- ja teollisuuskohteissa niin myös kerrostalojen poisto- ja maalämpökohteissa. Taloyhtiöiden päätöksenteon kannalta tämä malli on helppo ja houkutteleva. Ei tarvitse investoida, ainoastaan nauttia alentuneesta energialaskusta.
Lämpöpumppuinvestointien kannattavuus on erinomainen. Helppokäyttöisyys, huolettomuus, pieni tilantarve ja jäähdytysmahdollisuus ovat myös lämpöpumpun vahvoja argumentteja. Lämpöpumpuilla säästetyn polttoaineen ja sähkön vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo satamiljoonaluokkaa. Lämpöpumppuala työllistää jo noin 3 000 henkilöä. Myös Suomen hiilidioksidipäästöjen väheneminen on megatonniluokkaa.
Riittääkö tuolle valtavalle, lisääntyvälle lämpöpumppumäärälle sähköä tulevaisuudessa? ”Riittää, koska lämpöpumput vähentävät kokonaissähköenergian ja tehon tarvetta” – kertoo Jussi Hirvonen. Tämän vahvisti myös SULPUn Gaia Oy:llä teettämä selvitys.
”Lämpöpumppuja asennetaan sähkö-, öljy- ja kaukolämmitteisiin taloihin. Aina kun laitetaan yhteen sähkölämmitteiseen taloon täystehoinen maalämpöpumppu, voidaan kaksi öljy- tai kaukolämmitteistä taloa lämmittää säästyneellä teholla ja energialla. Suomessa on 700-800.000 sähkölämmitteistä taloa” – jatkaa Jussi Hirvonen.
Ehkäpä vielä tärkeämpää tulevaisuudessa on, että kysyntäjoustoon, sähkönverkon tehontarpeen hallintaan, lämpöpumput ovat mitä mainioin väline. Lämpöpumppu on ainutlaatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä, joka pystyy hyödyntämään energiavarastoina järjestelmien vesitilavuuksia, rakennuksia, energiakaivoja sekä kaksisuuntaista jäähdytys-/lämmityskäyttöominaisuutta. Jo nyt kysyntäjouston orjaksi kytkettävää lämpöpumppujen lämpötehoa löytyisi noin 4 000 MW ja sitähän tuli viime vuonnakin lisää 500 MW. Ohjattavat sähkötehot ovat lämpöpumpun toimintaperiaatteen mukaisesti noin kolmannes lämpötehosta. Kaksi kolmasosaahan oli sitä talon ympärillä olevaa, tuolla mainiolla laitteella kerättävää ilmaisenergiaa ja tehoa.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Lisätiedot
Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry tiedote
Suomen lämpöpumppumyynti 2017, taulukko ja kuvaajat
