Lämpöpumppujen myynti kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 47 %. Eniten rynnivät ilmalämpöpumput lähes 70 %:n kasvulla, mutta myös maalämpöpumppujen, ilma-vesilämpöpumppujen ja poistoilmalämpöpumppujen myyntiluvut nousivat 10-15 %. Suomeen myytyjen lämpöpumppujen määrä lähentelee jo miljoonaa ja niillä tuotetaan jo 15 %, 10 TWh/a, Suomen rakennusten lämmityksestä. Tämän valtavan kuluttajien tekemän ilmastomuutoksen torjuntainvestoinnin suuruus on jo huikea 4 miljardia.
Ilmalämpöpumppumyynnin rajua kasvua ruokki helteinen viime kesä
Ilmalämpöpumput ja asentajat loppuivat viime kesänä. Tähän kesään varaudutaan paremmin. Jäähdyttävien ilmalämpöpumppujen kauppa käy jo talvisaikaankin.
Jäähdytyksen tarpeen ilmaantuminen yllättäen myös Suomen rakennuksiin tulee vaikuttamaan pitkällä tähtäimellä Suomen energiajärjestelmien muokkautumiseen. Toimisto- ja palvelurakennuksia ei enää tänä päivänäkään voi rakentaa ilman miellyttävää jäähdytystä. Monikaan ei lähde parturiin, jossa tulee hiki. Sama koskee asuinrakennuksia. Monet rakennuttajat eivät uskalla enää rakentaa jäähdyttämätöntä asuinkerrostaloa, koska ”niitä kuumia pätsejä” ei viime kesän hellekokemusten vuoksi osta kukaan. Vanhoissa kerrostaloissa jäähdyttävien ilmalämpöpumppujen kysyntä on näkynyt jo paniikinomaisena.
Jäähdytys toteutetaan useimmiten lämpöpumpulla, jota käytetään myös lämmitykseen
Jäähdytys tapahtuu lähes poikkeuksetta lämpöpumpulla. Samaa lämpöpumppupohjaista järjestelmää voi käyttää tietenkin myös tilojen lämmitykseen, jolle meillä toki olosuhteissamme on suurempi tarve. Näin jo hyvin tuottoisan lämpöpumppuinvestoinnin kannattavuus paranee entisestään.
Ilmalämpöpumppuja on jo asennettu yli 700.000 kpl. Usein ne on myyty ”jäähdytys kaupan päälle” argumentilla. Maalämpöjärjestelmät pientaloihin ja kerrostiloihin myydään yhä useammin vähintään jäähdytysvalmiudella. Isot palvelurakennukset, ostokeskukset, (mm. Skanssi, Puuvilla, Veturi, Lippulaiva, IKEAt, Aallon Campus) lämpiävät porareistä, joita käytetään jäähdytykseen ja lämmön/kylmän varastointiin.
Pahentaako jäähdytys ilmastomuutosta?
Huolestuneita kommentteja on jo näkynyt, että jäähdytyksellä pahennetaan ilmastomuutosta. Otetaan esimerkki pienemmästä ja yksinkertaisemmasta päästä. Sähkölämmitteisen pientalon ilmalämpöpumppu säästää sähköä 3000-6000 kWh vuodessa ja hyvin helteisenä kesänä saman talon, sama ilmalämpöpumppu käyttää koko kesän aikaiseen jäähdytykseen 200 kWh. Jos investoinnin syy edes osittain on ollut jäähdytys, onpahan yksityinen kuluttaja tehnyt ehkä elämänsä suurimman ilmastomuutosta torjuva teon. Samat lämmitys-jäähdytys energiasuhteet pätevät isommissakin asuinrakennuksissa. Jos jäähdytys on innoittanut luopumaan öljylämmityksestä tai fossiilisesta kaukolämmityksestä ja kylmä vielä otetaan porareiästä, niin silloin tuo ympäristöteko vasta iso onkin.
Suomen jäähdytysenergiaksi ilman kaupan kylmää arvioitiin viime kesänä olleen terawattitunnin luokkaa, johon kului kesäaikaista puhdasta sähköä noin 0,3 TWh. Ei siis tarvitse olla huolissaan, päinvastoin.
Jäähdytyksen kysyntä sataa lämpöpumppulämmityksen ja ilmastomuutoksen torjunnan laariin
Uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöjä hyödynnetään entistä enemmän lämpöpumpuilla niin erillislämmityksissä kuin keskistetyissä energiajärjestelmissäkin. Lämpöpumput jäähdytysominaisuuksineen mahdollistavat fossiilisista polttoaineista, ja polttamisesta yleensäkin, siirtymisen energiatehokkaisiin, sähköpohjaisiin lämmitysjärjestelmiin.
Lisätietoja
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry
Toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, puh +358 50 500 2751, jussi.hirvonen@sulpu.fi.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Lähde SULPU tiedote.
