Lämpöpumppujen myynti kasvoi 30% ja euromääräisesti vieläkin enemmän. Viime vuonna asennettuun 98 000 lämpöpumppuun investoitiin yli 600 miljoonaa. Miljoonan asennetun lämpöpumpun raja rikottiin viime vuonna. Kokonaislämpöpumppuinvestoinnit ovat jo noin 6 miljardia. Lämpöpumppujen kokonaisenergiantuotanto on jo reilusti yli 10 TWh/a, mikä vastaa 15 % Suomen asunto ja palvelurakennuskannan lämmityksestä. Huomion arvoista on, että tämän valtavan investoinnin ympäristöön ja ilmastomuutoksen torjumiseen ovat tehneet pääasiassa talojen omistajat omilla rahoillaan. Kuluttajien päätöksen tekoa on toki helpottanut lämpöpumppujen erinomainen kannattavuus.
”Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin vuonna 2019 98 000 kappaletta, mikä oli reilut 30 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilmalämpöpumppujen myynti oli 79 000, maalämpöpumppujen 9 000, ilma-vesilämpöpumppujen 6 000 ja poistoilmalämpöpumppujen 4 000 kpl. Kaikkien lämpöpumpputyyppien myyntimäärät kasvoivat edellisestä vuodesta. Koska toimitettujen lämpöpumppujärjestelmien koot kasvoivat huomattavasti, sektorin euromääräinen myynti kasvoi vieläkin enemmän. Lämpöpumppumyynnin arvo kuluttajahinnoin oli yli 600 miljoonaa euroa viime vuonna. Oman lisänsä maalämpöpumppujen eurokasvuun toi invertterisäätöisten maalämpöpumppujen läpilyönti viime vuonna. Tähän valtavaan ilmastotekoon on kuluttajahinnoin laskettuna investoitu jo yli 6 miljardia euroa”– toteaa toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUsta.
Pientalojen uudisrakentajista 70-80 % päätyy lämpöpumppuratkaisuun
Pientalojen uudisrakentajista 70-80 % päätyy lämpöpumppuratkaisuun, useimmiten maalämpöön tai sitten poistoilmalämpöpumppuun. Noin 8 000 öljykattilaa vaihtuu vuosittain maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun. Vaihtomäärä on toki vielä harmittavan pieni, vaikka lämpöpumppulämmityksen siirtymisen kannattavuus talonomistajalle on erinomainen. Useimmiten tähän ympäristötekoon sijoitetun pääoman tuotto on yli 10%. Öljy tupruaa vielä noin 150 000 talon piipusta. Ilma-vesilämpöpumput menevät useimmiten öljy- ja sähkökattilajärjestelmien rinnalle tai tilalle. Ilmalämpöpumppuja pääsääntöisesti asennetaan säästämään sähköä suorasähkölämmitteisissä taloissa ja myös vapaa-ajan asunnoissa. Ilahduttavaa on myös, että sekä isoille ilma-ilma- että ilma-vesilämpöpumpuille on alkanut löytyä markkinasauma mm. teollisuushalleista ja palvelurakennuksista.
Kerrostalojen poistoilmalämpöpumput yleistyivät vauhdilla
Jo useaan sataan kerrostaloon asennettiin poistoilman lämpöä talteenottava lämpöpumppu, joilla pienennetään jopa 50 % taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta. Näiden ratkaisujen potentiaali on todella iso, puhutaan 3-5 TWh/a. Yli 30 000 kerrostaloa päästää ilmanvaihdostaan yli 20 asteista poistoilmaa pakkasessa värjötteleville harakoille. Yhä useammat taloyhtiöt päättivät siirtyä kokonaan kaukolämmöstä lämpöpumppupohjaiseen ratkaisuun.
Uudet liiketoimintamallit ovat jalkautuneet alalle
Lämpöpumppulämmönmyynti tai ns. palvelumalli tarkoittaa sitä, että rakennuksen lämpöpumppuinvestoinnin tekeekin myyjäyritys, joka toimittaa lämpöenergian ja halutessa myös jäähdytyksen. Asiakasta laskutetaan energiasta kuten sähkö- tai kaukolämpökaupasta. Palvelumalli alkoi yleistyä paitsi palvelurakennus- ja teollisuuskohteissa niin myös kerrostalojen poisto- ja maalämpökohteissa. Taloyhtiöiden päätöksenteon kannalta tämä malli on helppo ja houkutteleva. Ei tarvitse investoida, ainoastaan nauttia alentuneesta energialaskusta ja yhtiövastikkeesta.
Lämpöpumppuinvestointien kannattavuus on erinomainen
Helppokäyttöisyys, huolettomuus, pieni tilantarve ja jäähdytysmahdollisuus ovat myös lämpöpumpun vahvoja argumentteja. Lämpöpumpuilla säästetyn polttoaineen ja sähkön vaikutus Suomen kauppataseeseen on jo satamiljoonaluokkaa. Lämpöpumppuala työllistää jo 3 000 – 5 000 henkilöä. Myös Suomen hiilidioksidipäästöjen väheneminen on megatonniluokkaa.
Ehkä vielä tärkeämpää tulevaisuudessa on, että kysyntäjoustoon, sähkönverkon tehontarpeen hallintaan, lämpöpumput ovat mitä mainioin väline. Lämpöpumppu on ainutlaatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä, joka pystyy hyödyntämään varastoina järjestelmien vesitilavuuksia, rakennuksia, energiakaivoja sekä kaksisuuntaista jäähdytys-/lämmityskäyttöominaisuutta. Jo nyt kysyntäjouston orjaksi kytkettävää lämpöpumppujen lämpötehoa löytyisi noin 4 000 MW ja sitähän tuli viime vuonnakin noin 500 MW lisää. Ohjattavat sähkötehot ovat lämpöpumpun toimintaperiaatteen mukaisesti noin kolmannes lämpötehosta. Kaksi kolmasosaahan oli sitä talon ympärillä olevaa, tuolla mainiolla laitteella kerättävää hukka- tai ympäristön energiaa.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Vuoden 2019 Lämpöpumpputilasto
Lähde SULPU verkkosivut.
