Työ- ja elinkeinoministeriö asetti vuoden 2015 lopulla työryhmän uusiutuvan energian tukijärjestelmän kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä oli harkita täyttääkö investointitukeen, tuotantotukeen vai vihreisiin sertifikaatteihin perustuva malli parhaiten uudelle tukijärjestelmälle asetetut tavoitteet, harkita kilpailuttamista osana uutta tukijärjestelmää sekä laatia ehdotuksensa tältä pohjalta. Lähienergialiiton arvion mukaan ehdotus on hyvä ja perusteellinen selvitys uusiutuvan energian tukijärjestelmien vaihtoehdoista ja niiden toteuttamiskelpoisuudesta.
Työryhmä on tarkastellut erilaisia tukimalleja ja tarjouskilpailua niiden osana. Lähienergialiitto pitää tutkituista tukimuodoista parhaana tarjouskilpailuun perustuvaa tuotantotukijärjestelmää teollisen mittakaavan osalta. Se on kustannustehokkain tuottajan, kuluttajan ja valtion kannalta. Lähienergialiiton mielestä tukijärjestelmien hyötyjen vaikutusta uuden liiketoiminnan syntymiseen, työllisyyteen ja vientiin ei ole kuitenkaan riittävästi arvioitu. Lähienergialiiton mielestä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden aloilta löytyy suuria mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaa, työllistää enemmän ja kasvattaa Suomen vientiä.
Merkittävä joukko energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan investoivia on jätetty tarkastelun ulkopuolelle
Työryhmän toimeksianto oli rajattu sellaisten tukimallien tarkasteluun, joilla voidaan lisätä päästöttömän, uusiutuvan energian osuutta teollisen mittakaavan sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä sähkön erillistuotannossa. Tästä syystä johtopäätöksissä ei käsitellä uusiutuvan energian edistämistä liikenteessä tai erillislämmityksessä eikä maatilojen tai asuinkiinteistöjen yhteydessä.
Toimeksiannon rajauksesta huolimatta toimme esiin, että myös asukassektorilla ja maatiloilla on tärkeä rooli Suomen sähköjärjestelmän tulevaisuuden kannalta. Nämä toimijat investoivat mittavasti energiatehokkuuteen, uusiutuvan energian tuotantoon (esim. lämpöpumput ja aurinkosähkö) sekä sähkön käyttöä talvikautena vähentäviin lämmitysratkaisuihin. Jotta asukkaat saadaan mukaan energiaremonttiin, uusiutuvan energian käytön lisäämisessä ja energiatehokkuuden lisäämisessä olisi tehokkaampaa osoittaa tukea myös asukassektorille, koska ARA:n energia-avustus ei ole käytettävissä vuonna 2016. Vuoden 2011 kokemus energia-avustusten vaikutuksista olivat positiivisia: yhteensä 30 miljoonan euron avustusten myötä liiketoimintaa syntyi uusiutuvaan lähienergiaan 150 miljoonalla eurolla, josta kotimaisen työn osuus oli merkittävä. Samalla valtion saamat alv-tulot ylittivät avustuksen määrän.
Lisäksi haluamme tuoda esimerkkinä esiin, että sähköverkosta riippumaton lämmönlähde on tarpeellinen osa suomalaisen pientalon lämmitysjärjestelmää. Se auttaa säästämään energiakustannuksissa ja tuottaa lämpöä sähkökatkostenkin aikana. Taittaessaan sähkön kulutushuippua pakkaskausilla se vähentää tuontisähkön tarvetta ja parantaa maamme huoltovarmuutta. Suomessa on lämmityskäytössä 2,2 miljoonaa tulisijaa. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodostaa noin 40 %. Polttopuulla tuotettu energiamäärä on noin 15 TWh. VTT:n tutkimusten mukaan varaavalla tulisijalla on mahdollista tuottaa puolet kodin lämmitykseen tarvittavasta energiasta rakennuksen energiatehokkuudesta riippumatta.
Pientuottajilla on oltava mahdollisuus osallistua tukijärjestelmään
Lähienergialiitto kannattaa työryhmän ehdotusta: tulevassa tukijärjestelmässä myös pientuottajilla on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun yhteisellä tarjouksella. Lähienergialiitto näkee tärkeänä, että tämä toteutuu ja tarjouskilpailuun osallistuminen on suhteutettu pientuottajien käytössä oleviin resursseihin.
Lisäksi tulevan tukijärjestelmän kelpoisuusvaatimuksia pitää selventää niin, ettei olemassa olevaa uusiutuvan energian kapasiteettia poistu ja olemassa oleva tuotantopotentiaali pystytään tehokkaasti hyödyntämään, erityisesti vesivoimaloiden kohdalla. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen uusiutuvan energian tuotannon lisäyksessä pitäisi kaiken järjen mukaan olla kustannustehokasta ja kansantaloudellista tuhlausta säästävää.
Kirjoittaja:
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Lisätietoja
Lähienergialiiton lausunto kokonaisuudessaaan.
TEM:n lausuntopyyntö ja uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportti.
