Lentokenttä kreikkalaisittain – Kymmenes kulutetusta sähköstä tuotetaan aurinkovoimalla

Sitra // Jukka Kajan

Ateenan kansainvälisellä lentokentällä kymmenesosa sähkönkulutuksesta on lähienergiaa omalle tontille rakennetun aurinkovoimalan myötä. Eleftherios Venezilos-lentokentän hanke on oiva esimerkki muutamasta, niin hyvästä kuin pahasta, seikasta.

 

1. Yksityisen hankkeen uskaliaisuus

Lentokentän omistajat rahoittivat 20 miljoonan voimalainvestoinnin omin avuin. Rohkeutta yksityisiin investointeihin karisuttaa usein pitkät takaisinmaksuajat, jotka eivät sovellu kvartaalipohjaiseen tulosvastuuseen. Lähienergiaa tuottavien laitteiden takaisinmaksuajat ovat kuitenkin jatkuvasti lyhenemään päin. Lisäksi hankkeita voidaan pitää markkinointi-investointeina ja infrastruktuuriin satsauksina, sillä ne  varmistavat osaltaan sähköverkon luotettavuutta.

 

2. Raskaat lupaprosessit

On nurinkurista, että voimalahankkeissa itse rakennuttaminen on ajallisesti toissijainen murhe. Vaikkakaan Eleftherios Venezilosin aurinkovoimalan puolen vuoden rakennusaika ei käy malliesimerkistä, kesti lupaprosessin läpikäyminen kolme kertaa pidempään. Epäselvät, epäsäännölliset ja pitkittyvät käsittelyprosessit madaltavat yritysten investointihalukkuutta, sillä pääoman sitominen käy kalliiksi.

 

3. Markkinointi-investointi

Lentoliikenteeseen liittyvien tahojen maine kärsii sen ympäristöhaitoista. Aurinkopaneeleilla kompensoidaan vuosittain n. 2500 lennon hiilijalanjälki [1], mikä karkean arvion mukaan on n. 2% kentän lentojen kokonaismäärästä.  Pienestä osuudesta huolimatta voimalahanke välittää positiivista viestiä ympäristötietoisuudesta. Vikaan markkinointiviestinnän osalta mentäisiin siinä, jos aurinkovoimaloiden aikaansaama kompensaatio esitettäisiin liioittelevana ja harhaanjohtavana.

 

4. Kuluttajalähdöttömyys

Uusiutuvan energian hyödyntäminen on ehdottomasti markkinointi-investointi, mutta kaikkea hyötyä ei siitä olla onnistuttu saamaan irti. Terminaalirakennuksessa on seurantataulu, jossa näytetään kunkin hetken nimellisteho ja muuta asiaankuuluvaa dataa. Ongelmana on, että ainakin yksi tauluista on sijoitettu käytävän varrelle, jota pitkin kiireiset matkustajat kulkevat liukuhihnojen kuljettamina. Lisäksi lukemat olivat diginäytöllä yksiköin, joita asiaan vihkiytymätön ei osaa suhteuttaa. Kiireessä vaikeasti hahmotettava informaatio jää sisäistämättä.

Viesti tulisi tällaisissa koko kansan paikoissa esittää suuresti, kuvin, värein, vertaillen… ”Tämän hetkisellä teholla yhden omakotitalon tarpeen tuottamiseen menee 8 tuntia, mikä tekee vuodessa yli 1000 omakotitaloa!”. Etelänlomalta palaavalle tällainen informaatio uppoaisi huomattavasti paremmin kuin megawattitunnit diginäytöllä.

 

Lähteet:
[1] 
http://www.grreporter.info/en/athens_got_biggest_airport_photovoltaic_park_world/5187

Ajankohtaista

Vuoden lähienergiaratkaisu 2018 kilpailu keräsi ison joukon kiinnostavia osallistujia, joissa keskityttiin ratkomaan energian puhdistamisen suurimpia ja tärkeimpiä ongelmia

Vuoden lähienergiaratkaisu 2018 -kilpailu herätti suuren kiinnostuksen, kun se järjestettiin toisen kerran. Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi Vuoden Lähienergiaratkaisu -sarjassa Leanheat Oy:n ja Vuoden Lähienergiaratkaisija -sarjassa Uutta avointa energia -hankkeen. Lisäksi tuomaristo myönsi kunniamaininnan Lämpöä-hankkeelle.   Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi avasi 21.11.2018 pidetyn palkintojenjakotilaisuuden ”Liikenteestä syntyy noin viidennes ja lämmityksestä noin neljännes Suomen päästöistä. Tässä tilanteessa […]