Lentokenttä kreikkalaisittain – Kymmenes kulutetusta sähköstä tuotetaan aurinkovoimalla

Sitra // Jukka Kajan

Ateenan kansainvälisellä lentokentällä kymmenesosa sähkönkulutuksesta on lähienergiaa omalle tontille rakennetun aurinkovoimalan myötä. Eleftherios Venezilos-lentokentän hanke on oiva esimerkki muutamasta, niin hyvästä kuin pahasta, seikasta.

 

1. Yksityisen hankkeen uskaliaisuus

Lentokentän omistajat rahoittivat 20 miljoonan voimalainvestoinnin omin avuin. Rohkeutta yksityisiin investointeihin karisuttaa usein pitkät takaisinmaksuajat, jotka eivät sovellu kvartaalipohjaiseen tulosvastuuseen. Lähienergiaa tuottavien laitteiden takaisinmaksuajat ovat kuitenkin jatkuvasti lyhenemään päin. Lisäksi hankkeita voidaan pitää markkinointi-investointeina ja infrastruktuuriin satsauksina, sillä ne  varmistavat osaltaan sähköverkon luotettavuutta.

 

2. Raskaat lupaprosessit

On nurinkurista, että voimalahankkeissa itse rakennuttaminen on ajallisesti toissijainen murhe. Vaikkakaan Eleftherios Venezilosin aurinkovoimalan puolen vuoden rakennusaika ei käy malliesimerkistä, kesti lupaprosessin läpikäyminen kolme kertaa pidempään. Epäselvät, epäsäännölliset ja pitkittyvät käsittelyprosessit madaltavat yritysten investointihalukkuutta, sillä pääoman sitominen käy kalliiksi.

 

3. Markkinointi-investointi

Lentoliikenteeseen liittyvien tahojen maine kärsii sen ympäristöhaitoista. Aurinkopaneeleilla kompensoidaan vuosittain n. 2500 lennon hiilijalanjälki [1], mikä karkean arvion mukaan on n. 2% kentän lentojen kokonaismäärästä.  Pienestä osuudesta huolimatta voimalahanke välittää positiivista viestiä ympäristötietoisuudesta. Vikaan markkinointiviestinnän osalta mentäisiin siinä, jos aurinkovoimaloiden aikaansaama kompensaatio esitettäisiin liioittelevana ja harhaanjohtavana.

 

4. Kuluttajalähdöttömyys

Uusiutuvan energian hyödyntäminen on ehdottomasti markkinointi-investointi, mutta kaikkea hyötyä ei siitä olla onnistuttu saamaan irti. Terminaalirakennuksessa on seurantataulu, jossa näytetään kunkin hetken nimellisteho ja muuta asiaankuuluvaa dataa. Ongelmana on, että ainakin yksi tauluista on sijoitettu käytävän varrelle, jota pitkin kiireiset matkustajat kulkevat liukuhihnojen kuljettamina. Lisäksi lukemat olivat diginäytöllä yksiköin, joita asiaan vihkiytymätön ei osaa suhteuttaa. Kiireessä vaikeasti hahmotettava informaatio jää sisäistämättä.

Viesti tulisi tällaisissa koko kansan paikoissa esittää suuresti, kuvin, värein, vertaillen… ”Tämän hetkisellä teholla yhden omakotitalon tarpeen tuottamiseen menee 8 tuntia, mikä tekee vuodessa yli 1000 omakotitaloa!”. Etelänlomalta palaavalle tällainen informaatio uppoaisi huomattavasti paremmin kuin megawattitunnit diginäytöllä.

 

Lähteet:
[1] 
http://www.grreporter.info/en/athens_got_biggest_airport_photovoltaic_park_world/5187

Ajankohtaista

ESS Riihimaki sähkövarasto akku

Yksi Suomen suurimmista sähkövarastoista otettiin käyttöön Lappeenrannassa – Merus Powerin 15 miljoonan euron toimitus valmistui

Merus Powerin Lappeenrantaan toimittama sähkövarasto on valmistunut ja siirtynyt markkinakäyttöön 15.5.2025. Sähkövaraston omistaa Ardianin Clean Energy Evergeen Fund -rahaston ja Lappeenrannan Energian yhteisyritys. Kyseessä on Suomen suurin sähkömarkkinakäytössä oleva sähkövarasto, jonka teho on noin 38 megawattia ja energia 43 megawattituntia. Hankkeen valmistuminen on Merus Powerille merkittävä asia, sillä kyseessä on suurin yhtiön valmistama sähkövarasto. “Merus […]