Maamme energia -oopperan tekijät esittäytyvät

Maamme energia -oopperaa on tekemässä innostunut, monipuolinen ja ammattitaitoinen joukko. Energiaoopperan libretto perustuu kymmenen professorin työryhmän 2015 julkaisemaan kirjaan Maamme energia. Libretoksi sen on muokannut kirjailija ja performanssi Rosa Meriläinen. Teoksen on säveltänyt musiikin kentällä arvostettu, monipuolinen Mikko Helenius ja sen ohjaa kokenut oopperaohjaaja Ville Saukkonen. Lavastus- ja pukusuunnittelu Taina Relander. Rooleissa Petri Bäckström (tenori), Ann-Marie Heino (mezzosopraano), Reetta Ristimäki (sopraano) ja Oskari Nokso-Koivisto (baritoni).

 

Ann-Marie Heino, mezzosopraano

Nuorena laulunopettajan kannustus lopetti oopperaäänellä kiusaamisen. Sen jälkeen Ann-Mari siirtyi klassisen musiikin pariin ja oopperalaulajaksi. Ja sillä tiellä hän on yhä.

 

Petri Bäckström, tenori

 

 

 

Reetta Ristimäki, sopraano

Reetta Ristimäki on mukana Maamme oopperassa monessa roolissa: laulajana ja tuottamassa oopperaa. Jutun lopussa on linkki radiohaastatteluun, jossa Reetta kertoo elämästään ja urastaan musiikin parissa.

Oskari Nokso-Koivisto, basso

Ville Saukkonen, ohjaaja

Maamme energia -oopperan ohjaajaan pääset tutustumaan tämän jutun avulla. Ville Saukkonen ohjauksia odotetaan aina uteliaina: mitä hän on tällä kertaa keksinyt? Vastauksen saat tulemalla toukokuussa Savoy-teatteriin. Ville Saukkonen on yli 130 oopperan ohjaaja. Hän sai oopperaherätyksen jo viisivuotiaana – Hesarin jutussa pääset tutustumaan häneen tarkemmin.

 

Solistit yhteiskuvassa

Oskari Nokso-Koivisto, Ann-Marie Heino, Reetta Ristimäki ja Petri Bäckström. Kuva: Ville Saukkonen

 

Lisätietoja tapahtumasta löytyy sivulta Maamme energia -ooppera.

 

Kirjoittaja

Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org

Ajankohtaista

St1 deep heat Otaniemi

St1:n Otaniemen geotermisen pilottiprojektin syvät lämpökaivot tutkimuskäyttöön

St1:n Espoon Otaniemen geotermisen lämpölaitoksen pilottiprojektissa porattiin kaksi lämpökaivoa yli kuuden kilometrin syvyyteen, jossa kallioperän lämpötila on noin 120 astetta. Projekti keskeytyi, koska vettä ei saatu virtaamaan riittävästi kaivosta toiseen ja suunnitellun lämpölaitoksen teho olisi ollut kaupallisesti kannattamaton. Tässä vaiheessa St1 tarjoaa projektin kaivot tieteelliseen tutkimukseen.   Kovaan suomalaiseen kallioperään poratut Suomen syvimmät kaivot ovat […]