Merituulivoiman nykytilaa ja kehityskuvia selvitetty

Ympäristöministeriön selvitys kuvaa merituulivoiman nykytilaa ja mahdollisia kehityskuvia, uusiutuvan energian kysyntää ja siirtoverkkojen kehittämistarpeita sekä merituulivoiman vaikutuksia muille merellisille toimialoille. Tuore kuva merituulivoiman kehityskulusta tukee Suomen merialuesuunnitelman päivitystä ja meren kestävää käyttöä.

Uusiutuvalla energialla on tärkeä rooli puhtaassa siirtymässä ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Merituulivoimalla voidaan tulevaisuudessa tuottaa runsaasti uusiutuvaa energiaa myös vihreän vetytalouden tarpeisiin. Merituulivoiman rakentamisella on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia, jotka täytyy kartoittaa etukäteen.

Meille ympäristöministeriössä on tärkeää tarkastella merituulivoiman ja muiden merellisten toimintojen kokonaiskuvaa merialuesuunnittelussa, jotta tulevaisuudessa osataan löytää kestävimmät ratkaisut eri toimialojen yhteensovittamiseksi”, kertoo neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman ympäristöministeriöstä.

Merituulivoiman tilannekuva

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja RePowerEU ovat vauhdittaneet uusiutuvan energian tavoitteita Suomessa. Erityisesti merituulivoimassa investointikiinnostus on kasvanut. Suomessa on tällä hetkellä vain yksi toimiva merituulivoimapuisto, mutta kymmeniä hankkeita on selvitysvaiheessa Pohjanlahdella. Puolustusvoimat on hyväksynyt 51 hanketta, jotka kattavat yli 5 600 voimalaa, ja Fingridille on tullut liityntäkyselyitä 93 gigawatin edestä. Hankkeista 60 % sijaitsee talousvyöhykkeellä. Haasteita tuovat resurssien niukkuus ja vaikutusarvioinnit. Vuonna 2024 valmistellaan uusi merituulivoimalaki selkeyttämään tilannetta.

Merialueen käyttö on yhteiskunnan yhteinen asia. Kansalliset tavoitteet realisoituvat kansalaisen arjessa muun muassa muuttamalla merialueen virkistyskäyttöä, ja nämä muutokset on syytä tunnistaa etukäteen. Yhteensovittamisen kannalta on merkityksellistä ymmärtää missä ja miksi ristiriitoja syntyy”, toteaa merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä Varsinais-Suomen liitosta.

Millainen on Suomen merituulivoiman tilanne vuonna 2050?

Selvityksen (Merituulivoiman kehitys- ja tilannekuvan kokonaistarkastelu) perustaksi luotiin vaihtoehtoiset kehityskuvat Suomen merituulivoimasta vuosina 2035, 2040 ja 2050. Kehityskuvat havainnollistavat merituulivoiman tilannetta riippuen siitä, ohjaako kehitystä merialuesuunnittelu vai hankekehittäjien merituulivoimatuotannolle sopiviksi tunnistamat alueet.

Merituulivoiman tuotantopotentiaali vuonna 2050 on molemmissa kehityskuvissa suuri, 15 – 26 gigawattia. Selvityksessä arvioidaan, millaisia vaikutuksia kehityskuvien mukaisella merituulivoimatuotannolla voisi olla merellisiin toimialoihin, kuten satamiin, meriliikenteeseen, meriteollisuuteen, kalastukseen, kalankasvatukseen, merenalaisiin kaivannaisiin ja matkailuun.

Työ perustuu laajoihin kirjallisuusselvityksiin, joita täydennettiin asiantuntijahaastatteluilla ja työpajalla. Selvityksessä tehtiin myös rannikon asukkaille ja virkistyskäyttäjille suunnattu kysely merituulivoiman sosiaalisista ja kulttuurisista vaikutuksista.

 

Lähde YM tiedote.

Ajankohtaista

Jari Varjotie jatkaa Lähienergialiiton puheenjohtajana

Lähienergialiiton sääntömääräinen syyskokous valitsi puheenjohtaja Jari Varjotien jatkokaudelle. Lähienergialiiton toimintasuunnitelma ja budjetti hyväksyttiin ehdotetussa muodossa. Kokouksen aluksi pidettiin webinaari Päästökaupan uudet tuulet. Päästökaupan uudet tuulet Syyskokous aloitettiin webinaarilla. Aiheena oli tällä kertaa EU:n päästökauppa, joka on kehittynyt merkittäväksi välineeksi ilmastonmuutoksen torjumisessa. Päästökauppadirektiiviä on muutettu siten, että rakennusten, tieliikenteen ja muiden, nykyiseen päästökauppajärjestelmään kuulumattomien alojen päästöt […]