Suomen ilmastopaneelin ja Metsäbiotalouden tiedepaneelin yhteisraportin mukaan metsäteollisuuden sivuvirtojen materiaalitehokkaampi hyödyntäminen sekä bioperäisen hiilidioksidin talteenotto, hyötykäyttö ja varastointi voisivat luoda Suomeen merkittävää taloudellista arvonlisäystä ja tuottaa samalla myönteisiä ilmastovaikutuksia.
Bioperäisen hiilidioksidin tulevaisuus Suomessa – Arvonlisäystä metsäteollisuuden korkeamman jalostusasteen tuotteista ja hiilidioksiditaloudesta -raportissa tarkastellaan vuoteen 2040 ulottuvia skenaarioita, joissa metsäteollisuudessa otetaan käyttöön uusia teknologioita ligniinin ja kuoren jalostamiseksi korkeamman arvonlisän tuotteiksi kuten kovahiileksi, liimoiksi ja nahan käsittelyyn, ja puun polttoa vähennetään sähköistämällä.
Suomella on yksi EU:n suurimmista bioperäisen hiilidioksidin talteenottopotentiaaleista
Suomella on muihin EU-maihin verrattuna yksi suurimmista bioperäisen hiilidioksidin talteenottopotentiaaleista, sillä isoista metsäteollisuuden ja bioenergian tuotantolaitoksista syntyy nykyisin noin 28 miljoonaa tonnia bioperäistä hiilidioksidia.
”Skenaariotarkastelumme mukaan bioperäisen hiilidioksidin saatavuus Suomessa säilyy hyvänä, vaikka sivuvirtoja ohjattaisiin pois poltosta ja hakkuutaso laskisi 64 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Suomi voisi esimerkiksi tuottaa merkittävän osan EU:n alueella tarvittavasta synteettisestä lentopolttoaineesta sekä luoda teknologisia hiilinieluja”, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen Kati Koponen.
Hiilidioksidin hyötykäyttö voi luoda merkittävää arvonlisää, mutta edellyttää mittavia investointeja
Skenaariotarkastelun mukaan jo 20 prosentin hyödyntäminen bioperäisen hiilidioksidin potentiaalista vuoteen 2040 mennessä voisi tuoda 3–5 miljardin euron vuosittaisen arvonlisäyksen. Tämä edellyttää noin 42–48 terawattituntia uusiutuvaa sähköä ja 40–50 miljardin euron investointeja. Vertailun vuoksi Suomen kokonaissähkönkulutus on viime vuonna ollut 85 terawattituntia.
”Uuden hiilidioksiditalouden potentiaalin toteutuminen edellyttää merkittäviä investointeja hiilidioksidin talteenottoon, uusiutuvan sähkön lisätuotantoon ja uusiin teknologioihin. Lisäksi tarvitaan vakaan kysynnän luovaa EU-säätelyä, kansallisia tukitoimia ja osaavaa työvoimaa”, Koponen kertoo.
Hiilidioksidin pysyvä varastointi vaatii merkittävästi vähemmän investointeja ja lisäsähköä kuin hyötykäyttö, mutta sen tuottama taloudellinen arvonlisä on pienempi ja kohdistuu osin maihin, jotka tarjoavat geologista hiilidioksidin varastointia. Kotimaisen ratkaisun voisi tarjota hiilidioksidin pysyvä varastointi kaivosjätteisiin mineralisoimalla.
Metsäteollisuuden ilmastovaikutuksia voidaan parantaa siirtämällä puuta energiakäytöstä materiaalikäyttöön ja kasvattamalla hiilidioksidin talteenottoastetta
Kaikissa raportissa tutkituissa skenaarioissa ilmastovaikutukset ovat parempia nykytilaan verrattuna. Korkeamman hakkuutason skenaariossa uusi tuotantotoiminta ei kuitenkaan pysty kompensoimaan metsänielun heikkenemisestä aiheutuvaa päästövaikutusta verrattuna matalamman hakkuutason skenaarioon.
Ilmastovaikutukset myös kohdentuvat eri tavoin. Metsäteollisuuden korkeamman arvonlisän tuotteiden ja hiilidioksidin hyötykäytön hyödyt näkyvät tuotteiden viennin myötä myös ulkomailla, kun taas teknologiset hiilinielut tukevat kokonaisuudessaan Suomen ilmastolain mukaisten tavoitteiden saavuttamista.
Uudet metsäteollisuuden kuori- ja ligniinituotteet sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö voivat mahdollistaa saman tai jopa korkeamman arvonlisäyksen myös nykyistä maltillisemmalla hakkuutasolla.
Lähde Ilmastopaneeli tiedote.
