Ilma-vesilämpöpumppu, vesi-ilmalämpöpumppu tai VILP, kuten sitä ammattipiireissä lyhennetään, on monelle täysin tuntematon lämmitysjärjestelmä. Siitä huolimatta sen asennusten lukumäärä on lähtenyt parin vuoden aikana huimaan kasvuun. Suomen lämpöpumppuyhdistyksen (SULPU) tilastojen mukaan myynnin kasvu on ollut tänä vuonna jo 60% verrattuna viime vuoteen.
Oma ennusteeni on että tuo luku vielä kasvaa loppuvuoden aikana. Voidaan puhua räjähdysmäisestä kasvusta, eikä suotta. Mitkä seikat ovat sitten johtaneet suosion rajuun kasvun? Pureudun tässä blogissa kolmeen tärkeimpään syyhyn:
- teknologian kehittyminen,
- sopeutuminen pohjolan oloihin ja
- energiansäästöpotentiaali.
Teknologian kehittyminen alkoi 1970-luvulla ja läpimurto 2010-luvulla
Jotta päästään perehtymään ilmavesilämpöpumpun kasvun taustoihin, avaan lyhyesti maalämpöja
ilmalämpöpumppujen kehityskaarta. Monelle meistä maalämpö- ja ilmalämpöpumput ovat kohtuullisen tuttuja laitteita, koska ne ovat olleet osa suomalaisten kotien pannuhuoneita tai olohuoneita jo kymmeniä vuosia.
Maalämpöpumppujen ensimmäinen buumi iski Suomeen 1980-luvulla. Noin kymmenen vuotta sitä ennen, 1970-luvun öljykriisin jälkimainingeissa, ruotsalaiset yliopistot, valtio ja teollisuusyritykset löivät hynttyyt yhteen ja loivat perustan Suomen ja koko Euroopan markkinat vallanneille brändeille kuten Nibe, IVT ja Thermia. Ruotsalaisten perässä myös suomalaiset insinöörit alkoivat suunnitella ensimmäisiä testiversioita “autotallipajoissaan”. Syntyi vahvoja suomalaisia brändejä, joista tunnetuimpia lienevät Oilon ja LämpöÄssä. Sittemmin pohjolan maalämpömarkkinoille ovat tulleet vahvasti mukaan myös suuret saksalaiset toimijat kuten Viessmann ja Alpha Innotec.
Ilmalämpöpumput ovat kehittyneet globaalissa markkinassa lämmityskäyttöön samasta syystä kuin maalämpöpumput, energiansäästön kautta. Suomeen ilmalämpöpumput ajautuivat enemmissä määrin kuitenkin vasta myöhemmin, 2000-luvun puolella. Jo silloin suuret itämaiset brändit Kiinassa (Midea, Gree) ja Japanissa (Mitsubishi, Toshiba) hallitsivat ja hallitsevat edelleen laitteiden valmistusta.
Vesi-ilmalämpöpumppujen todellinen läpimurto tapahtui vasta 2010-luvulla, kun Euroopan Unionin energiatehokkuusvaatimukset pakottivat ilma-vesilämpöpumppuvalmistajat siirtymään aikaisempaa huomattavasti energiatehokkaampaan inverter-teknologiaan. Kun maalämpöpumpputeknologian kehitys on parantanut energiatehokkuutta 10 vuodessa noin 20%, ilma-vesilämpöpumppujen energiatehokkuus on parantunut lähes 100%. Tämä tarkoittaa sitä että käytännössä nykyiset ilma-vesilämpöpumput pienentävät lämmityslaskua jopa 50% sähkö- ja öljylämmityksen rinnalle tai tilalle asennettuna.
Tekniikka kestää ja toimii pohjolan olosuhteissa
Toinen merkittävä syy on se, että vasta viimeisen 10 vuoden aikana isot valmistajat ovat kehittäneet ilma-vesilämpöpumpuista nimenomaan pohjolan koviin olosuhteisiin sopivia energiansäästäjiä jotka toimivat mainiosti läpi vuoden. Erityisesti viimeisen parin vuoden aikana maahantuojat ovat kiertäneet tiuhaan tahtiin kouluttamassa urakoitsijoita erinomaisen uuden lämpöpumpputyypin myyntiin ja asennukseen. Asennusten lukumäärän kasvaessa myös maalämpö- tai ilmalämpöpumppujen nimeen vannovat urakoitsijat ja myyntiliikkeet ovat vähitellen alkaneet uskoa ilma-vesilämpöpumppujen toimivuuteen. Onpa syntynyt jo sellaisiakin yrityksiä jotka asentavat pelkästään ilmavesilämpöpumppuja!
Energiansäästöpotentiaalina on energialaskun puolitus
Kolmas, ja mielestäni ehdottomasti merkittävin syy tuohon huimaan 60% kasvuun on se, että energialasku voi olla jopa 50% pienempi. Jos kodin tai kiinteistön aikaisempi energialasku on ollut 2 500 euroa vuodessa, kustannukset ovat ilma-vesilämpöpumpun asennuksen jälkeen 1 250 euroa. Kyllä tälle rahalle löytyy varmasti muutakin käyttöä?
Ilma-vesilämpöpumppu on erittäin mielenkiintoinen ratkaisu myös investointimielessä. Sen saa asennettuna kotiin tai pieneen kiinteistöön noin 8 000-15 000 euron satsauksella. Kotitalouksissa asennustyöstä saa lisäksi noin 1 000-2 000 euroa verottajalta takaisin kotitalousvähennyksen muodossa, eli nettokustannukseksi jää 7 000-13 000 euroa. Koska säästö on suuri, investoinnin takaisinmaksuaika kotitalouksissa on yleensä vain 5-7 vuotta, kun esimerkiksi maalämpöpumpulla se on noin 7-10 vuotta. Tämän ansiosta osamaksulla hankitun järjestelmän kuukausilaskun ja energialaskun yhteenlaskettu summa on usein pienempi kuin nykyinen sähköllä tai öljyllä lämmitetyn talon tai kiinteistön lämmityksen kustannus kuukaudessa.
Eli käytännössä voit ostaa investointi huomioon ottaen, pienemmän energialaskun heti asennuspäivästä eteenpäin. Miksi siis olla ostamatta ilma-vesilämpöpumppua?
Kirjoittaja
Matti Perkkiö,
Markkinointi ja IT-päällikkö yrityksessä Lämpöykkönen
Julkaistu alunperin 7.10.2015 MyyAsuntoni-blogikirjoituksena.
