Onko sähkömarkkina rikki? webinaarin paneelikeskustelu jatkoi keskustelua ja käsitteli EU:n tuoreen sähkömarkkinauudistuksen sisältöä. Keskustelussa nousi esiin mm. hintakriisin hallinta, jäsenvaltiolle jätetyn liikkumavaran hyödyntäminen ja ehdotuksia siitä, miten Suomi voi hyötyä uudistuksesta.
Keskustelemassa olivat kansanedustaja Heikki Vestman (kok.), työelämäprofessori Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta, johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuus ry:stä, pääanalyytikko Marko Pikkarainen Lumme Energiasta, toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen Elfi:stä ja toimitusjohtaja Veikka Pirhonen VIBECO:sta. Keskustelun moderoi Lähienergialiiton toiminnanjohtaja Tapio Tuomi.
Paneelikeskustelun alussa panelistit olivat yksimielisiä siitä, että muutoksia tarvitaan (lue lisää Sähkömarkkinan pitää tuottaa sellaisia tehokkuushyötyjä, jotka viime kädessä siirtyvät asiakkaiden ja kuluttajien hyödyksi). Sitten keskustelu siirtyi kehittämiskohteiden tunnistamiseen (lue lisää Markkinamalli on poliittinen päätös, joka perustuu EU:n poliittiseen päätökseen ). Tässä kirjoituksessa käsitellään paneelikeskustelun viimeistä osiota, jossa keskusteltiin EU:n viimeisimmän sähkömarkkinauudistuksen sisällöstä. Sen sisällön löydät: yhteenvedon muutoksista, energiamarkkina-asetuksen muutokset ja sähkömarkkinadirektiivin muutokset.
Uudistus keräsi laajalti kiitosta
Heikki Vestman “On hyviä elementtejä ja itse asiassa minun mielestä sellaisia asioita, jotka voivat olla toteuttamiskelpoisia osana hallitusohjelmaan kirjattuja reformeja.”
Iivo Vehviläisen mielestä “Paketti on hyvä, jos sitä osaa käyttää oikein erilaisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioille annetaan siellä mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia keinoja, muun muassa tulla mukaan pitkän aikavälin sopimuskauppaan.”
Marko Pikkarainen muistutteli valtion roolista “Iivo otti esiin valtion mukaantulon – vaikka nyt sitten näissä energiavarastoissa tai vastaavista. Varastoratkaisut, joissa hintaeron mukaan yrität tehdä tulosta, niin äkkiä lisäkapasiteetti vaikuttaa siihen markkinaan ja sitä kautta menetät niitä hyötyä. Tässä tilanteessa hyödyn saakin sitten kansantalous, joka olisi sitten luonnollinen investoija tai ainakin tukija.”
Pekka Salomaa “Ehdottomasti myönteinen yleisvaikutelma tästä paketista verrattuna kriisin ääritilanteessa olleisiin nihilistisiin pelkoihin, mitä aikanaan vallitsi. Tämähän oli poikkeuksellisen nopeasti valmisteltu ja käsitelty lainsäädäntöpaketti noin EU tasolla.”
Pasi Kuokkanen ei yhtynyt kiitoksiin “Aloitetaan siitä, että se taisi olla kolmas paketti mikä tehtiin täysin Keski-Euroopan ehdoilla. Käytännössä sillä ratkaistaan ensisijaisesti Keski-Euroopan ongelmia ja me otetaan askeleita sivulle ja kun positiivisesti ajatellaan, niin ehkä löydetään joku pikkuisen eteenpäin menevä askel.”
Pasi Kuokkanen jatkoi “Aika paljon keskustellaan jo siitä, että miten tätä lähdetään korjaamaan. Nyt jo mietitään uutta, josta saa ymmärryksen, ettei se ratkaissut ihan kaikkia ongelmia.”
Nyt on tarjolla keinoja, joilla voidaan lievittää hintakriisejä
Iivo Vehviläinen “Siellä on elementtejä, joilla voidaan turvata kuluttajan asemaa, jos tulisi uhka siitä, että tulee korkeita hintoja. On suunniteltu mekanismeja, joilla voidaan puuttua suoraan hinnan allokaatiomekanismiin. Se on sen tyyppinen asia – jota on peräänkuulutettu, että ei me tarvita kriisin aikana pitkäkestoisia korkeita hintoja, kyllähän ihmiset ymmärtää sen, että nyt on tarve säästää vähän alhaisemmilla hinnoilla. ”
Heikki Vestman “Tämä kriisiajan ja markkinakriisin hintasääntely. Tällaisen lainsäädännön tuominen Suomeen ja sellaisen toimivaltuuden mahdollistaminen kriisioloja varten on hyvä asia. Sehän on kirjattu hallitusohjelmaan ja tämä paketti sen mahdollistaa. Mutta se on tosiaan hyvin poikkeuksellista markkinatilannetta varten ja siellä direktiivissä on ne kriteerit, joiden oloissa vasta tämä voidaan ottaa käyttöön.”
Pekka Salomaa “Hintakriisin määritteleminen on näiden aiempien kokemuksien valossa ehdottomasti järkevää, että työ tehdään etukäteen eikä silloin kun se kriisi on päällä. Toivottavasti sitä ei ikinä tarvittaisi.”
Marko Pikkarainen “Lähden hintakriisin julistamisesta sähkönmyyjän näkökulmasta. Jos olen oikein ymmärtänyt nykyisen ehdotuksen, niin sinänsä semmoinen varovainen positiivinen kanta juuri tällä näkökulmalla. Että meillä on etukäteen määritellyt kriteerit. Toki ne ovat aika tiukat, mutta niiden pitää ollakin, jos me puhutaan kriisistä. “
Marko jatkoi “Ymmärtääkseni, jos tällaisia hintainterventioita tulee, niin ainakin tietyille osapuolille näistä koituvia kustannuksia korvataan. Se on tärkeää, koska nyt kriisitilanteessa Euroopassa meni tämän kriisin seurauksena yrityksiä nurin. Tällaisiin hintainterventioihin liittyen on hyvä huomata, että jos on muuten terve liiketoiminta, niin se on kova paikka jos hintaintervention takia yritys kaatuu.”
Jäsenvaltioille jätettiin liikkumavara, joka Suomen on osattava hyödyntää
Iivo Vehviläinen “Uudistuksessa palataan siihen, että jos mahdollistetaan jäsenvaltioille erityyppisiä toimenpiteitä, niin sitten jäsenvaltiot tulevat käyttämään niitä. Me olemme kuitenkin yhteydessä muihin maihin lyhyen aikavälin markkinassa. Jos vaikka Saksassa tehdään voimakkaasti omaa teollisuutta tukevia päätöksiä, niin miten me pystytään varmistamaan Suomessa, että meidän teollisuus pysyy kilpailukykyisenä, jos ne kilpailee samoilla markkinoilla Saksan kanssa ja sitten sähkömarkkinoilla onkin yhtäkkiä muodostunut hyvin erilaiset olosuhteet pitkässä juoksussa.
Se on minun mielestä iso mahdollisuus ja iso uhka, jos ei me osata sitten Suomena toimia tässä viisaasti.”
Marko Pikkarainen “Kun tämä mahdollistaa tietynlaisia toimenpiteitä eri valtioille ja ne varmasti tulevat niitä käyttämään. Tässä olisi hyvä, että EU:ssa olisi selkeät pelisäännöt – jonkinlaiset suuntaviivat. Meidän pitää ymmärtää se, että miten me voidaan hyödyntää niitä oman maamme hyväksi.”
Iivo Vehviläinen näki haasteena, miten EU:n kilpailussa luodaan sellaiset olosuhteet, että Suomen teollinen toimintaympäristö voisi säilyä kilpailukykyisenä.
Iivo jatkoi “Jos numeroita pyörittelee vähän, niin meidän vaihtoehdot ovat kuitenkin kalliita, jos meidän pitää päästä sellaiselle subventoidulle kustannustasolla, mitä isot maat tuntuvat tarjoavan – siinä on vaikea pala purtavaksi.
Ainakaan ei tunnu siltä, että me voidaan rakentaa malli, jossa yhteiskunta käyttää paljon rahaa tukemaan teollista toimintaa. Se ei ole pitkässä juoksussa järkevää. Ne toimet mitä mihin meillä on varaa, siinä mennään muihin kysymyksiin: mikä on yleisnäkymä, mihin suuntaan ollaan menossa. Ei meillä kansallisesti ole sellaista näkymään olemassa.”
Hinnanerosopimukset ja fossiilittoman tuotannon tukimekanismi tarjoavat ratkaisuja eri aikajänteille
Heikki Vestman “Nämä pitkäaikaiset ja vakauttavat mekanismit – nostan CFD:n esille (Wikipedia). Me tiedetään, että muissa maissa on hyviä kokemuksia siitä, miten esimerkiksi investointeja ydinvoimaan on voitu tällaisella hinnanerosopimuksella generoida. Ajattelen niin, että niiden käyttöä on hyvä selvittää osana kysymystä, millaista kapasiteettimekanismia Suomeen ehkä tarvittaisiin.
Huomaan, että siellä on myös joustavan fossiilittoman tuotannon tukimekanismi. Tämä voisi olla sellainen mahdollisuus, jota Suomessa on syytä tutkia, Se voisi itse asiassa lyhyemmällä aikajänteellä tuoda sitä säädettävää tuotantoa meidän systeemiin kuin CFD-malli.
Nostan kysymyksen, voisiko se olla malli, jolla lyhyemmällä aikajänteellä voitaisiin tuoda tiettyjä joustavan tuotannon investointeja Suomessa edesauttaa.”
Pekka Salomaa “Pitkät sopimukset on aikaisemminkin todettu aiheellisiksi. Nämä hinnanerosopimukset eli CFD – minä olen niitä sanonut vähän syöttötariffin perilliseksi, jos näin voi sanoa. Yksi pohdittava asia: En tiedä onko niille Suomessa tilaa. Asiaa varmaan parin lähimmän vuoden aikana pohditaan enemmän.
Heikin mainitsema fossiilittoman joustomekanismi on varmastikin ajankohtainen. Me puhumme nyt siitä, että tulee näitä tehotilanteita, taikka miten teollisuuspolitiikkaa harjoitetaan. Tässä on hyvinkin erityyppisiä kysymyksiä ja fossiiliton jousto saattaisi olla ratkaisu suht nopeasti. Kvartaalitaloudessa sanoisin että nopeasti 2020-luvun aikana. Ei ehkä kuulosta kovin dynaamiselta, mutta tämmöistä investointien osalta varmastikin sitä olisi.”
Pasi Kuokkanen “Asia, mikä minun mielestä selkeyttää hyvin paljon on se – jos oikeasti päästäisi siihen että vain on yksi tukimekanismi ja se on CFD. On hyvä asia että kaikilla on samat pelisäännöt. Mulla on vähän semmoinen tunne, että kaikilla ei kuitenkaan ole samoja pelisääntöjä. Reaalimaailma ei ihan kohtaa siihen.”
Hintakattoa kaivataan nykyistä matalammalle
Heikki Vestman “Minä olen jäänyt kaipaamaan siitä, mikä minun mielestä Suomen pitää hallitusohjelman mukaisesti EU:ssa viedä eteenpäin. Se on tukkumarkkinoiden hintakaton laskeminen siihen 1 000 €/MWh-luokkaan ihan pysyvänä, nykyistä markkinamallia vakauttavana elementtinä.”
Marko Pikkarainen “En ota kantaa, että onko tukkumarkkinan oikea kattohinta 1 000 €/MWh. Mutta ylipäätänsä meillä pitää olla järkeviä hintakattoja.
Vanha ohjeistus spot markkinoilla oli, kun päästiin suht lähelle, niin sitten lähdetään taas nostamaan. Ja esimerkiksi nyt – jos en ole väärin ymmärtänyt – niin tämä tase-/säätösähkö hintarajat ovat nousemassa plus miinus 15 000 €/ MWh. Pelkona on se, että me voidaan nousta jopa lähes 100 000 € MWh.
Nämä kyllä altistaa sähkönmyyjän/sähköntuottajat aikamoisille tasesähköriskeille. Yksi tunti talvella – esimerkiksi Lumme Energian kokoluokassa, meillä on 1 000 MW keskiteho. Jos siitä otetaan 3% virhe – joka on ihan kohtuullinen – se on 30 MW. Kun se kerrotaan 100 000 €/MWh niin se on 3 miljoonaa per tunti. Se on tosi raju kustannus. Toki se on ääritilanne, eikä välttämättä tapahdu. ”
Mitä Suomen pitää tehdä, jotta pysymme kilpailussa mukana?
Pekka Salomaa aloitti “Luvat ja kaavat. Niistä pitkälti riippuu, miten nopeasti saadaan käsiteltyä. Suomessa on muuhun EU:hun monesti suhteellinen etu. Sitä suhteellisesta etua on syytä edelleenkin kasvattaa.”
Heikki Vestman “Ensinnäkin sen, että meidän täytyy kansallisesti löytää sellaisia mekanismeja, joilla mahdollistetaan perus- ja säätövoima investointeja. Toisaalta sellaisen joustavan kulutuksen tuloa markkinoille, joka on vielä hyödyntämättä. ”
Pasi Kuokkanen “Me vaan edelleen puhutaan siitä kysyntäjoustosta. Minä olen sitä mieltä, että, kysyntäjousto kuuluu hyvin pitkälle siihen aktiiviseen markkinaan. Seuraavaksi me nähdään, miten kysyntä joustaa. Tehdäänkö sinne kynnystä vai tehdäänkö yhtä viisaita ratkaisuja kun tehtiin vuonna 1995, jolloin sähkömarkkinat avattiin.
Aluksi ei ollut kovin paljon regulaatiota. Regulaatiota lisättiin sen jälkeen, kun huomattiin, että missä kohdassa markkinaa pitää vähän justeerata johonkin suuntaan. Kunnes tuli EU joka viilasi pikkuisen enemmän.”
Pasi Kuokkanen “Asia, mitä minä jäin vielä pohtimaan – itse asiassa ja olen täysin samaa mieltä, kuten Iivo sanoi, että Pohjoismaat on nyt siellä minne ne muut pyrkii. Sähkömarkkina mielestä me ruvetaan olemaan maalissa.
Suomessa viimeisen 5 vuoden aikana teollisuuden sähkönkäyttö on tippunut 15 – 20%. Voin kertoa, että se ei ole pelkästään tehostumista, vaan että me hävitään näitä keissejä.
Tälläkin viikolla (webinaari pidettiin 9.4.2024) taisi tulla jälleen semmoinen isohko keissi joka hävittiin. Jos joku kuvittelee, että se kakkonen tulee Suomeen, niin se on tosi hienoa. Minä veikkaan että se kakkonen menee Yhdysvaltoihin ja kolmonen tulee Suomeen. Toivottavasti olen täysin väärässä tässäkin asiassa.“
Pekka Salomaa “Puhutaan kapasiteettimekanismeista, ne vaativat huolellista valmistelua. Katsottavaa sitten erikseen – sanotaan nyt vaikka 2020 lukua, jossa on toiset temput sitten kuin miten 2030 luvulla ehtii vaikuttamaan. Mitä kysyntäjoustoja, varastoja tai tuotantoa sinä aikana on olemassa.”
Veikka Pirhonen “Minulla nousee markkinaehtoisuus tässä mieleen.”
Veikka kertoi esimerkin. Teollisuusasiakas tekee kaasukattilalla höyryä. Koska kaasun polttaminen pitää lopettaa, joten hankitaan lisäksi sähkökattila. Sitten optimoidaan sähkön hinnan ja on kaasun hinnan välillä. Sähkökattila osallistuu myös reservimarkkinoille. Sähkökattilaa voi käyttää enemmän, vaikka kaasun hinta on alhainen, koska reservimarkkinat maksavat sähkökattilan käytöstä. Päästöt häviävät ja teollisuus saa kustannushyötyjä. Sitten asiakas ihmettelee ja kysyy Veikalta ”luin lehdestä, että nyt valtio on suunnittelemassa, että valtio voisi tehdä joustavan tuotannon ja varastot ja reservit. Sähkön hinta pysyy stabiilina aina, eikä reservimarkkinoita eikä säätömarkkinoita tarvita.”
Veikka jatkoi “Tämä on juuri tätä markkinaa ja ennustettavuutta. Kun olen juuri saanut myytyä heille tuollaisen ratkaisun, niin sitten tulee tällaisia haasteita. Itse ajattelen, että reservimarkkinat on vielä olemassa muutaman vuoden päästä. Jolloin ne investoinnit on kannattanut tehdä. Nyt halutaan kysyntäjoustoa, mutta pitää olla varmuus, että markkina pysyy siellä.
Toisaalta on hyvä, jos se markkina häviäisi, eikä tarvita joustoa, vaan se jollain Jumalan – tai valtion, teoilla pysyisi tasapainossa.”
Heikki Vestman vastasi “Tästä kapasiteettimekanismista. Minusta on aivan ymmärrettävää, että se herättää markkinoilla reaktioita. Kun tällainen uusi elementti markkinaan on tulossa ja sitä selvitetään. Hallitus on valinnut juuri ainoa mahdollisen linjan eli selvitetään ensin huolella ja sen jälkeen päätetään jatkosta.”
Hyvän keskustelun päätti hyvä yhteenveto
Keskustelu päättyi Heikki Vestmanin yhteenvetoon “Tähän loppuun haluan vielä sanoa sen, että tässäkin keskustelussa on käynyt ilmi se, että teollisuuspolitiikka on nykyisin – ja elinkeinopolitiikka laajemminkin, hyvin pitkälle sähköpolitiikkaa.
Tämä on iso muutos, joka on tapahtunut. Ja sitten nämä sähköpoliittiset ja sähkömarkkinaa koskevat ratkaisut nousevat entistä keskeisempään asemaan siinä, että että mikä on ylipäätään meidän kansantalouden tulevaisuus.
Eli isojen kysymysten ääressä tässä olemme olleet ja parhaamme me päättäjätkin tehdään sen eteen, että Suomi ja ja Suomen talous tässä onnistuu.”
Kirjoittaja
Tapio Tuomi, toiminnanjohtaja, Lähienergialiitto
Webinaarista julkaistut muut kirjoitukset:
