Sekä sähkön käyttöä että pienhiukkaspäästöjä halutaan vähentää. Suomalaisista 45%:n mielestä puun käyttöä pitäisi lisätä lämmitysmuotona. Puun pienpolttoa ei olla kieltämässä, vaan päästöihin pyritään vaikuttamaan eri ratkaisuilla, kuten tulisijakannan uusimisella ja valistuksella oikeanlaisesta polttotekniikasta.
Suomi tuontisähköstä riippuvainen – Tulisijat tuovat huoltovarmuutta
Kotimainen maksimikapasiteetti sähköntuotannossa tammi-maaliskuun pakkasten aikaan on 8 630 GWh (Gigawattituntia) kuukaudessa. Kokonaiskulutus näinä kuukausina on 8 740 GWh kuukaudessa. Tammikuusta maaliskuuhun kotitalouksien osuus sähkönkäytöstä on 59 %.
”Kotimainen huippukapasiteetti on pienempi kuin kokonaiskulutus. Jos Venäjältä, Ruotsista ja Norjasta ei saisi sähköä, ja vaikka meidän kaikki koneet ja laitteet olisivat käytössä, meille tulisi säännöstelyn tarve”, selventää tutkimusjohtaja Pasi Holm Taloustutkimuksesta. Tämä on huoltovarmuusnäkökulma.
Puulämmitys vähentää sähkönkulutusta yhden ydinvoimalayksikön verran. Suomessa on noin 380 000 sähkölämmitteistä pientaloa, joissa puulämmitystä käytetään lähes päivittäin täydentävänä lämmönlähteenä talvikuukausien aikaan. Jos tämä puunkäyttö korvattaisiin sähköllä, sähkön tuonti lisääntyisi 41 %, selviää taloustutkimuksesta ”Puunpolton yhteiskunnallinen merkitys”.
Tulisija onkin välttämätön kriisivalmiuden takia. Tulisija on ainoa muista energialähteistä riippumaton tapa tuottaa lämpöä, joka erityisesti korostuu maamme maantieteellisen sijainnin takia. Tulisija tulisi asentaa jokaiseen pientaloon.
Tulisijakanta pitäisi uusia – Uudet energiatehokkaampia ja jopa 30% vähäpäästöisempiä
Vaikka Suomessa on maailman puhtain ilma, puunpolton vaikutukset puhuttavat kiivaasti. Uuden, nykyaikaisella polttotekniikalla toimivan tulisijan päästöt ovat noin 30 % vähäisemmät, ja oikealla tavalla käytettynä voidaan päästä jopa puoleen. Tulisijan uusimisessa ollaan kuitenkin varovaisia, sillä se koetaan kalliiksi ja suuritöiseksi. Omakotiasujat haluaisivat ”avaimet käteen” -ratkaisua tulisijojen uusimisessa, ja tähän kannustaisi myös vanhasta tulisijasta saatu romutuspalkkio. Dosentti Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta korostaa, että tulisi luoda markkinat oikeasti vähäpäästöisille laitteille.
”Vähäpäästöisiä laitteita on turha kehittää, mikäli ne eivät mene kaupaksi korkean hinnan vuoksi tai niitä käytetään väärin”, Tissari toteaa. ”Tulisi kehittää porkkana vanhojen tulisijojen vaihtoon. Päästöjen vähentämiseksi on kiinnitettävä huomiota moneen eri tekijään, kuten laitekantaan, uusimishalukkuuteen, omiin polttotottumuksiin, valistukseen ja asenteisiin.”
Samaa mieltä on Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY:n hallituksen puheenjohtaja Petri Autio. ”Tulisijakanta ei tule uudistumaan ilman romutuspalkkiota tai muuta kannustinta. Tulisijavalmistajat tulee ottaa mukaan yhteisiin keskustelu- ja hankeryhmiin asioiden edistämiseksi. Olemassa oleva vanhentunut ja paljon päästöjä tuottava tulisijakanta on uudistettava, jotta päästöt pienenevät ja energiantuotto kasvaa.”
Jokainen voi itse vaikuttaa polttotavoillaan
Tissarin mukaan yhtään yksiselitteistä ratkaisua puun pienpolton vaikutusten vähentämiseksi ei ole, vaan kokonaisuus on monimutkainen, kuten on mitattavuuskin. Puun pienpoltto on merkittävä osa Suomen energiajärjestelmää ja sen kieltäminen ei käy suomalaisen mentaliteettiin. Taloustutkimuksesta selviää, että puolet omakotitalon hankkimista harkitsevista kaipaa lisätietoa pienhiukkaspäästöistä, ja kolmannes vastaajista toivoisikin nuohoukselta neuvontaa ja valvontaa pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi.
”Tulisijassa tulee polttaa vain kuivaa ja puhdasta puuta ja riittävällä vedolla. Ei roskia eikä kituvaa liekkiä. Tuhkat tulee poistaa tulipesästä ja arinan alta sekä huolehtia säännöllisestä nuohouksesta”, muistuttaa toimitusjohtaja Hannu Murtokare Nuohousalan Keskusliitosta. ”Mitä vaaleampaa savu on, sen vähemmän tuotetaan pienhiukkaspäästöjä ilmaan.”
Vuosittaisessa Puulämmityspäivässä tietoutta ja keskustelua puunpoltosta
Suomalaisten puunpoltosta ja sen ilmastovaikutuksista keskusteltiin asiantuntijoiden faktojen pohjalta Puulämmityspäivässä Ostrobotnian juhlasalissa Helsingissä 6.2.2019 teemalla ”Valitsetko takkatulen lämmön vai lisää tuontisähköä ja -öljyä?”. Kolmatta kertaa järjestetyssä Puulämmityspäivässä oli viitisenkymmentä alan ihmistä vaihtamassa ajatuksia luennoitsijoiden kanssa. Pasi Holmin ja Jarkko Tissarin luentojen lisäksi tapahtumassa puhui mm. Mustahiilen erityisasiantuntija Kaarle Kupiainen ympäristöministeriöstä. Ympäristöministeriön laatimista savupiippujen uusista turvallisuusasetuksista oli kertomassa Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta tarkastusinsinööri Ulla Poutanen.
Tilaisuuden esitykset löytyvät Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY:n sivuilta. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Motivan, Lähienergialiitto ry:n, Bioenergia ry:n sekä Suomen Omakotiliitto ry:n kanssa.
Lisätietoja
TSY:n hallituksen puheenjohtaja Petri Autio, petri.autio(at)nordpeis.eu, 040 761 6476
Kirjoittaja
Tapio Tuomi
Suomen Lähienergialiitto ry
tapio(at)lahienergia.org
Lähde TSY:n lehdistötiedote
