Markus Andersen on toiminut aurinkosähköbusineksessa yli 20 vuotta, on Suomen Aurinkoenergiayhdistyksen puheenjohtaja ja Lähienergialiiton hallituksen jäsen. Löytyykö tuolla taustalla osaaminen selvittää kaukolämmöllä lämpiävän rivitalon järkevin energiaremontti. Lähienergialiiton Tapio Tuomi vei Markuksen lounaalle, jotta otsikon kysymykseen löytyisi vastaus.
Kaikki alkoi, kun Markus oli juuri muuttanut sähkölämmitteisestä rivitalosta kaukolämmöllä lämpiävään. “Olin asunut vasta kuukauden, kun hallitus ilmoitti että pitää periä ylimääräinen vastike, koska kaukolämmön hinnat nousee. Tämä ei ollut dramaattista, mutta lähdin miettimään – minunhan pitäisi tietää – mitä tässä voisi lähteä tekemään. Sähkölämmitteisessä se oli helppoa, koska oli tietyt työkalut: älytermostaatit, ilmalämpöpumput. Mutta kaukolämmitteinen rivitalo: mitä siellä oikeastaan pystyy tekemään?”
Kuultuaan ylimääräisen korotuksen määrän Markus fundeerasi ”Ylimääräinen vastike oli 600 €, onko se vuodessa paljon vai vähän? Ja tuon 600 € vuodessa osalta pohdin mihin aikaskaalaan se pitää suhteuttaa. Jos seuraava kymmenen vuotta joudutaan perimään se ylimääräinen, siitä tulee yhteensä 6 000 € 10 vuodelle. Onko se paljon vai vähän?”
Lämmitys kuuluu yhtiövastikkeeseen, joten korotus vastaa nykytilanteessa 2-3 kk:n energian osuutta, eli kyseessä on 33 %:n korotus.
Markus ilmoittautuu palvelukseen!
Korotus jäi vaivaamaan Markuksen mieltä, joten hän keskusteli taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa “Olisi kiinnostavaa laskea auki, mutta tarvitsen hallituksen luvan hankkia tietoa energiankulutuksesta jne”. Hallitus oli kiitollinen ehdotuksesta ja antoi valtuudet hankkia tietoja.
Luvan saatuaan Markus tarttui toimeen ja otti asia kerrallaan selvitykseen ja keräsi tarvittavat tiedot sekä lämmön että sähkön osalta. Suurin kokonaisuus oli maalämpöön liittynyt selvitys. Maalämpö vaihtoehtona nousi mukaan naapureiden kanssa käydyissä keskusteluissa, koska se tuntuu olevan normaali reaktio kaukolämmön hinnankorotusten yhteydessä. Idea oli ollut esillä jo pidempään, mutta status quo on ollut riittävällä tasolla: lämpöä on riittänyt ja lasku säilynyt samalla tasolla. Ei siis syytä muuttaa mitään. Mutta nyt tehty Helenin korotus oli riittävä käynnistämään selvityksen.
Markuksen työhistorian ja yhdistystoiminnan (Aurinkoenergiayhdistys ja Lähienergialiitto) ansiosta hänellä on hyvät verkostot ja tuntee monia energia-alan henkilöitä. Tämän verkoston tunteminen auttoi – Markus otti suoraan yhteyden ja kertoi “yksityishenkilönä omaan kotiin tee selvitystä”. Markus arveli “Saattoi olla niin, että oma rooli helpotti ja nopeutti vastausten saamista. Oma tausta auttoi hahmottamaan mitä pitää selvittää ja mitä voisi selvittää.“
Dominoefektin tunnistaminen on merkittävä osa selvitystyötä
Lämpökeskus on tulossa elinkaarensa päähän, joten taloyhtiö joka tapauksessa vaihtaa sen matalalämpöiseen lämpökeskukseen, joka mahdollistaa kaksisuuntaisen lämmönsiirron. Maalämmön osalta se on hyvä asia. Mutta maalämpöselvityksen yhteydessä paljastui dominoefekti.
Markus “Maalämmön osalta haastavuus tulee juuri sähkönkulutuksen ja sen hinnan osalta: lämpökaivoista kyllä tulee lämpö, mutta sen järjestelmän suuri sähkönkulutus! Kulutusarvio 40 000 kWh/v (taloyhtiö yhteensä) on toimittajan mielestä todennäköinen vaihtoehto. Ei siis minimi eikä maksimi”. (18.4.2024 lisätty taloyhtiö yhteensä tarkennus)
Lisäksi lämpöpumppujen tehotarve edellyttää, että sähköliittymä kasvatetaan kaksinkertaiseksi. Toinen asia, jonka vaatii myös sähköliittymän kasvattamisen, on sähköautojen yleistyminen taloyhtiön asukkailla. Sitä täytyy joka tapauksessa harkita sähköautojen latauksen mahdollistamiseksi – nykyinen riittää juuri ja juuri hybridien lataukseen. Sähköliittymän kasvatus taasen vaatii sen, että koko pysäköintialue pitää kaivaa auki. Koska taloyhtiön syöttökaapeli kulkee siinä alla.
Tässä yhteydessä Markus lähti pohtimaan vaihtoehtoja “Aurinkosähkö on fiksu ratkaisu kesäaikaan, mutta ei auta talvella”.
Entäpä, jos otetaan maalämmön sijaan ilmalämpöpumput ja aurinkosähkö
Aurinkosähkön puolesta puhuu tontti, joka mahdollistaa maa-asennuksen.
Olisiko aurinkosähkö vaihtoehto sähköliittymän kasvatukseen? Markus vastaa “Jos asennamme ilmalämpöpumppuja, joita käytetään ensisijaisesti jäähdytykseen, niin silloin aurinkosähkö voisi olla liittymäkoon kasvattamisen korvaaja – mutta autojen lataukseen se ei ole ratkaisu”,
Entäpä jos viilennyksen lisäksi niillä lämmitetään talvella ja vähennetään kaukolämmön kulutusta.
Kun lämmitykseen menee Helenin kulutustietojen perusteella 20 MWh/v per asunto, niin arvioden mukaan siitä ilmalämpöpumput voisivat vähentää 5 MWh/v per asunto (18.4.2024 lisätty per asunto tarkennus).
Markus “Tämä laskelma ei ollutkaan niin hullu, kuin kuvittelin. Laskin – ilman viilentämisen tuomaa mukavuushyötyä, että takaisinmaksuaika on 4 – 5 vuotta. Ja sähkön osuus tietenkin merkittävästi kasvaa, yhteensä ainakin 1 MWh sähköä on mukana kannattavuuslaskelmassa.”
Markus toteaa “Keskeiset havainnot selvityksen lopputuloksena ovat: ei ole olemassa silver bullettia – en sellaista kyllä olettanutkaan. Esitysten yhteydessä naapurit hämmästelivät excel-rivin suurta määrää, mutta muuttujia tosiaan on paljon.”
Löytyisikö lämmitystä palveluna?
Markus “Sähköihmisenä minua häiritsi asuntokohtaisen säädön ja mittaamisen puute lämmityksen osalta. Tiedon puuttuminen häiritsee aivan suunnattomasti. Lämmitys on rakennuskohtainen – ei huoneisto- eikä huonekohtainen – ameeba”.
Markuksen edellisessä rivitaloasunnossa oli sähkölämmitys. Optiwatti ohjasi huonekohtaisesti lämmitystä, ilmalämpöpumppua ja lämminvesivaraajaa. Niinpä Markus lähti selvittämään vastaavia palveluita kaukolämmöllä lämpiävään rivitaloon.
Sähkön osalta on laaja valikoima palveluita kuluttajien käyttöön ja yllätys oli, että vastaavia palveluita kaukolämpöön oli hyvin vähän ja rivitaloon ainoastaan yksi. Tämän palvelun hinnoittelumallin idea on, että taloyhtiölle syntyy lämmön säästöä ja tämä säästö jaetaan palvelun tarjoajan ja taloyhtiön kesken.
Markus “Minulle tämä on selkeää ja itsestään selvää. Koska malli on varsin uusi ajatus ja toteutustapa, se vaatii osaavan hallituksen/päätöksen tekijän, joka ymmärtää hyödyt. Minusta malli on hyvä, jos sitä vaan uskaltaa käyttää.”
Lukujen harha on huomioitava
Markus havaitsi lukujen harhan “Uusiin investointeihin liittyvät luvut näyttävät isoilta ja nykyratkaisun luvut näyttävät pieniltä. Vasta elinkaaren huomiointi mahdollistaa niiden järkevän vertailun. Lisäksi kohoavat korot lisäsivät epävarmuutta.”
Nyt heillä on suunnitelmat. Jos nykyinen tilanne muuttuu merkittävästi, niin he pystyvät käynnistämään muutoksen. Jotain jäi tekemättä selvityksen aikana.
Markus “Mutta sitä ennen pitäisi saada nykytilanne kulutuksen osalta tarkemmaksi – vähintään huoneistokohtaiseksi. Väitän, että pelkkä huoneisto-/huonekohtainen säätö ja seuranta vähentää huomattavasti lämmityskustannuksia.”
Vastaus kysymykseen “Ylimääräinen vastike 600€ – onko se vuodessa paljon vai vähän?” löytyi lopulta
Markus kiteyttää omat tuntemukset urakasta “Käytin aika paljon aikaa, mutta se oli mielenkiintoista. Omat verkostot auttoivat: tunsin ihmisiä, sain heidät kiinni ja sain vastauksia. Pystyin käyttämään suurimman osan ajasta vastausten prosessointiin. Suurin haasteni oli esittää omat ehdotukset ja havainnot ymmärrettävässä muodossa. Mietin, jos se minulle tekee tiukkaa, niin kuvitellaan että olen taloyhtiön isännöitsijä, joka olisi tehnyt vastaavan soittokierroksen. Miten hän saisi ehdotuksensa esitettyä – veikkaan että se on yksi yleinen haaste energiaremonttien käsittelyssä.”
Kun selvitystä ei tehnyt ulkopuolinen konsultti, vaan yhden osakkaan toimesta, syntyy uusi ja yllättävä haaste. Markus kiteyttää asian seuraavasti “Minua ei kiinnosta olla se taloyhtiön sisäinen myyntimies, joka saa kuraa niskaansa, jos uusi ratkaisu ei toimi tai ei täytä kaikkia lupauksia. Naapurit katsovat vihaisesti ja minusta tulikin syntipukki. Kun lähdetään tekemään kaikkien aikojen muutosta ja olen sen takana oleva idean keksijä ja myyntimies. Mitä laajempi uudistus, sitä enemmän hankkeen puuhamies tai hallitus laittaa päätään pölkylle. “
Tässä palataan kirjoituksen otsikon kysymykseen “Onko 600 € paljon vai vähän?”. Markuksen vastaus on “Tämä näkökulma huomioiden vähän, jos vaihtoehtona on että naapurit vihaavat”.
Kirjoittaja
Tapio Tuomi, toiminnanjohtaja, Lähienergialiitto
